Kontiolahden kirkko
| Kontiolahden kirkko | |
|---|---|
 Kontiolahden kirkko |
|
| Sijainti |
 Kontiolahti |
| Seurakunta | Kontiolahden seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1881 |
| Suunnittelija | Georg Wilenius, Axel Hampus Dahlström[1] |
| Tyylisuunta | uusgotiikka |
 |
|
Kontiolahden kirkko on Kontiolahden seurakunnan kirkko Pohjois-Karjalassa, Kuopion hiippakunnassa.
Vanhat kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kontiolahden seurakunta erotettiin Liperin seurakunnasta omaksi seurakunnaksi 1857. Ensimmäinen pieni puukirkko oli rakennettu 1739. Toinen puukirkko valmistui lopullisesti 1789. Se oli vihitty käyttöön jo 1783, mutta rakentamista jatkettiin vuoteen 1816 asti. Se oli itäsuomalaistyylinen ristikirkko. Kirkon kuorin jatkeena oli kuoria kapeampi ja matalampi sakaristo, joka valmistui 1897, ja kirkon länsipäädyssä oli eteinen. Ristikeskustaa korosti kaksinivelinen torni[1] Kirkko oli huonokuntoinen, ja 1870-luvulla alettiin kerätä varoja uuden kirkon rakentamiseen. Rakennustyöstä tehtiin päätös maaliskuussa 1879. Kirkko paloi kuitenkin juhannusyönä 1879. Palon syyksi on epäilty kirkon lähistöllä liikkunutta miesjoukkoa, joka olisi etsinyt suojaa sateelta kirkon alta. Kirkon kellotapuli säästyi tulipalosta, mutta se purettiin 1898.[2]
Nykyinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uusi, nykyinen kirkko valmistui vuonna 1881.Se rakennettiin parin kilometrin päähän palaneesta kirkosta kirkonkylän korkeimmalle kohdalle. Kirkko on pohjois-eteläsuuntainen, pääsisäänkäynti pohjoisesta. Kirkon suunnittelivat Georg Wilenius ja Axel Hampus Dahlström.[1]. Muodoltaan se on uusgoottilainen, puinen, pitkärunkoinen ja ristivarsin varustettu ristikirkko, jonka pääsisäänkäynnin yläpuolella on kellotapuli ja kuorin jatkeena matalampi sakaristo. Kirkkosali on kolmilaivainen ja keskilaivaa kattaa kasettikuvioinen karjakatto. Alttariseinä, johon sivulehterit ulottuvat, on tasainen.[2]
Kirkontornissa on kaksi kelloa, joista vanhempi on valettu Lokomolla vuonna 1962 ja uudempi hankittu vuonna 1989 Juutilan valimosta, Kaavilta. Kellojen käsisoitto muutettiin sähkökoneistolle 2009. Kirkko on sakastin ja tapulin kanssa 42,3 metriä pitkä ja korkeutta on tornin huipulla 20,65 metriä. Istumapaikkoja parven kanssa kirkossa on noin 1 000 hengelle.
Urut ovat urkurakentaja Gustav Normanin vuonna 1877 rakentamat, joten ne ovat vanhemmat kuin kirkko itse. Ne ostettiin 1943 Leppävirran seurakunnalta ja niissä on 14 äänikertaa. Alttaritaulun Ristiinnaulittu on maalannut Yrjö Ollila vuonna 1929[1].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 138. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1
- ↑ a b Seppo Kaarna, Ritva Ahvenainen, toim.: Höytiäisen viittateiltä. Kontiolahden seurakunnan juhlakirja, s. 10,11, 18,19. Kontiolahden seurakunta, 1981. ISBN 951-99315-6-2
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kontiolahden kirkko Wikimedia Commonsissa
