Konrad Adenauerin kunnianosoitukset
Konrad Adenauer (1876–1967) otti elämänsä aikana vastaan useita erilaisia palkintoja. Lisäksi hänen mukaansa on nimetty paikkoja ja palkintoja.
Hautajaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Adenauerin hautajaiset järjestettiin Kölnin tuomiokirkossa 25. huhtikuussa 1967, ja tilaisuuteen osallistuivat muun muassa seuraavat korkea-arvoiset kutsuvieraat:[1]
- Charles de Gaulle (Ranskan presidentti)
- Lyndon B. Johnson (Yhdysvaltain presidentti)
- Paul Vanden Boeynants (Belgian pääministeri)
- Jens Otto Krag (Tanskan pääministeri)
- Harold Wilson (Yhdistyneen kuningaskunna pääministeri)
- Amir Abbas Hoveida (Iranin pääministeri)
- Bjarni Benediktsson (Islannin pääministeri)
- Aldo Moro (Italian pääministeri)
- Gerard Batliner (Liechtensteinin pääministeri)
- Pierre Werner (Luxemburgin pääministeri)
- Piet de Jong (Alankomaiden pääministeri)
- Per Borten (Norjan pääministeri)
- Josef Klaus (Itävallan liittokansleri)
- Tage Erlander (Ruotsin pääministeri)
- Süleyman Demirel (Turkin pääministeri)
- Walter Hallstein (Euroopan komission puheenjohtaja)
- Manlio Brosio (Naton pääsihteeri)
Ritarikunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksalaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sota-avun ansioristi (Preussi, 1917)
- Rautaristi (Preussi, 1918)
- Punaisen kotkan ritarikunta (Preussi, 1932)
- Bundesverdienstkreuz (Saksa)[2]
- Baijerin ansioritarikunta (Baijeri)[3]
Lähde:[4]
Ulkomaalaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Siviilimeriitin ritarikunta (Espanja, 1928)
- Maltan ritarikunta (Maltan ritarikunta, 1951)
- Etelän Ristin ritarikunta (Brasilia, 1953)
- Perun auringon ritarikunta (Peru, 1953)
- Toukokuun ritarikunta (Argentiina, 1953)
- Boyacá-ritarikunta (Kolumbia, 1953)
- Italian tasavallan ansioritarikunta (Italia, 1953)
- Yrjö I:n ritarikunta (Kreikka, 1954)
- Chilen ansioritarikunta (Chile, 1954)
- Vapauttajan ritarikunta (Venezuela, 1954)
- Duarten, Sánchezin ja Mellan ritarikunta (Dominikaaninen tasavalta, 1954)
- Pyhän Kolminaisuuden ritarikunta (Etiopia, 1954)
- Islannin Haukan ritarikunta (Islanti, 1955)[5]
- Kansallinen ansioritarikunta (Ecuador, 1955)
- Andien kondorin ritarikunta (Bolivia, 1955)
- Kruunun ritarikunta (Iran, 1955)
- Thaimaan kruunuritarikunta (Thaimaa, 1955)
- Asteekkikotkan ritarikunta (Meksiko, 1955)
- Kunnian ja meriittien ritarikunta (Haiti, 1955)
- Kultaisen kannuksen ritarikunta (Vatikaani, 1955)
- Leopoldin ritarikunta (Belgia, 1956)
- Kristuksen veljeskunta (Portugali, 1956)[6]
- Itävallan tasavallan kunniamitali (Itävalta, 1956)[7]
- Carlos Manuel de Céspedesin ritarikunta (Kuuba, 1957)
- Tammikruunun ritarikunta (Luxemburg, 1957)
- Pyhän Mikaelin ja Pyhän Yrjön ritarikunta (Yhdistynyt kuningaskunta, 1957)[8]
- Afrikan tähden ritarikunta (Liberia, 1960)
- Valkoisen norsun ritarikunta (Thaimaa, 1960)
- Alankomaiden leijonan ritarikunta (Alankomaat, 1960)
- Erinomaisuuden ritarikunta (Pakistan, 1961)
- Leijonan kansallinen ritarikunta (Senegal, 1961)
- Vapauttaja kenraali San Martínin ritarikunta (Argentiina, 1962)
- Kunnialegioona (Ranska, 1962)[9]
- Madagaskarin kansallinen ritarikunta (Madagaskar)
- Tornin ja miekan sotilaallinen ritarikunta (Portugali, 1963)[6]
- Kristuksen ylin ritarikunta (Vatikaani, 1963)
- Auringon ylin ritarikunta (Afganistan, 1963)
- Nousevan auringon ritarikunta (Japani, 1963)
- Pyhän Haudan ritarikunta (Vatikaani, 1964)
- Urhoollisuuden ritarikunta (Kamerun, 1964)
- Isabella Katolilaisen ritarikunta (Espanja, 1967)[10]
Lähde:[4]
Muita huomionosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1954 Adenauer otti vastaan Kaarle Suuren palkinnon.[11] Samana vuonna hänet valittiin Time-lehden vuoden henkilöksi.[12]
Vuonna 2003 saksalaiset äänestivät Adenauerin kaikkien aikojen suurimmaksi saksalaiseksi ZDF-televisiokanavan järjestämässä äänestyksessä. Toiselle sijalle sijoittui Martti Luther ja kolmanneksi Karl Marx. Hitler ja muut natsit rajattiin äänestyksen ulkopuolelle.[13]
Adenauerin mukaan nimettyjä asioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Adenauerin mukaan nimetty säätiö jakaa vuosittain kirjallisuuspalkintoa (saks. Literaturpreis der Konrad-Adenauer-Stiftung), jonka arvo on 20 000 euroa.[14]
Vuodesta 1988, kun Élysée-sopimuksen allekirjoittamisesta oli kulunut 25 vuotta, Saksa ja Ranska ovat yhdessä jakaneet Adenauerin ja de Gaullen mukaan nimettyä palkintoa maiden välisen yhteistyön edistämisestä.[15] Bonnissa sijaitsee myös kaksikon mukaan nimetty koulu (ransk. École de Gaulle-Adenauer). Koulua on käynyt muun muassa Ranskan entinen pääministeri Édouard Philippe, jonka isä työskenteli koulun rehtorina.[16]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 25. April 1967 konrad-adenauer.de. 2024. Viitattu 1.2.2024. (saksa)
- ↑ Angela Merkel receives Germany's highest Order of Merit | DW News DW News. 18.4.2023. Viitattu 1.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Feder, Klaus H.: Die Orden und Ehrenzeichen Konrad Adenauers. The orders and decorations awarded to Konrad Adenauer, s. 39. Stiftung Bundeskanzler-Adenauer-Haus, 1999. ISBN 3-9806090-1-4 (saksaksi)
- ↑ a b Orden und Ehrenzeichen Konrad-Adenauer-Stiftung. Arkistoitu 2014. Viitattu 1.2.2024. (saksa)
- ↑ Orðuhafaskrá Forseti Íslands. 2024. Viitattu 1.2.2024. (islanti)
- ↑ a b ENTIDADES ESTRANGEIRAS AGRACIADAS COM ORDENS PORTUGUESAS Página Oficial das Ordens Honoríficas Portuguesas. 2024. Viitattu 1.2.2024. (portugali)
- ↑ Anfragebeantwortung (pdf) (s. 26) parlament.gv.at. 2012. Viitattu 1.2.2024. (saksa)
- ↑ Dr. Adenauer Grand Cross Catholic Herald. 1.11.1957. Viitattu 1.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Remise de l'insigne de “Commandeur de la Légion d'Honneur“ par Monsieur le Président Nicolas Sarkozy (pdf) Konrad-Adenauer-Stiftung. 2011. Viitattu 1.2.2024. (ranska)
- ↑ Decreto 400/1967, de 15 de febrero, por el que se concede la Gran Cruz de la Orden de Isabel la Católica al señor Konrad Adenauer. Boletín Oficial del Estado. 1967. Viitattu 1.2.2024. (espanja)
- ↑ Der Karlspreisträger 1954 Konrad Adenauer Stiftung Internationaler Karlspreis zu Aachen. 2024. Viitattu 1.2.2024. (saksa)
- ↑ MAN OF THE YEAR: We Belong to the West Time. 4.1.1954. Viitattu 1.2.2024. (englanti)
- ↑ Adenauer voted Germany's greatest BBC News. 29.11.2003. Viitattu 1.2.2024. (englanti)
- ↑ Literaturpreis für Hans Pleschinski Süddeutsche Zeitung. 31.3.2020. Viitattu 1.2.2024. (saksa)
- ↑ The 2020 Adenauer-de Gaulle Prize goes to DRF Luftrettung and Luxembourg Air Rescue German Federal Foreign Office. Viitattu 1.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Edouard Philippe chez nos correspondants à Bonn Collège Les Iris. Viitattu 1.2.2024. (ranska)