Konginkankaan työväentalo
| Konginkankaan työväentalo | |
|---|---|
| Konginkankaan työväentalo | |
| Osoite | Alatie 4, Konginkangas |
| Sijainti | Äänekoski |
| Valmistumisvuosi | 1907, laajennuksia 1953-54 |
| Rakennuttaja | Konginkankaan työväenyhdistys |
| Omistaja | Konginkankaan kyläyhdistys |
| Runkorakenne | hirsi,lauta |
| Kerrosluku | 1 |
 |
|
Konginkankaan työväentalo on nykyisen Äänekosken kaupungin Konginkankaan kirkonkylän keskustassa sijaitseva työväentalo, joka on rakennushistoriallisesti arvokas. Talo edustaa työväentalorakentamiselle ominaista rakennustyyppiä.[1] Konginkankaan työväentalo luovutettiin Konginkankaan kyläyhdistykselle 30. huhtikuuta 2022.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konginkankaan kirkonkylän työväenyhdistys on perustettu vuonna 1906. Perustajina olivat lähinnä Pasasen sahan työläiset. Kokouksia pidettiin aluksi jäsenten kotona. Vuonna 1907 Matolan isäntä tarjosi hirsistä tuparakennusta yhdistykselle 175 markan hintaan. Osa maksettiin heti, ja loput kuitattiin vapaalippuina iltamiin. Yhdistys oli jo tehnyt vuokrasopimuksen Kömin talon maalta. Tontti ostettiin omaksi vuonna 1932. Talon purku, siirto ja uudelleenpystytys annettiin urakalle, ja lisäksi tehtiin talkootöitä. Vuonna 1910 uusittiin näyttämöä. Sisällissodan aikana ja jälkeen vuosina 1918 ja 1919 talo oli takavarikossa suojeluskunnalla.[1]
Rakennus peruskorjattiin vuosina 1953–1955 uusimalla salia ja näyttämöä sekä rakentamalla pukuhuoneet. Vuonna 1961 näyttämöä jälleen kunnostettiin ja rakennettiin peseytymistiloja kellarikerrokseen. Vuonna 1964 kunnostettiin eteistilat ja vaatesäiliö sekä ravintolatilat. Vuonna 1972 Niilo Hytönen asensi juhlasaliin kuumailmalämmittimen. Näyttämön vieressä ollut pukuhuone kunnostettiin kokoustilaksi vuonna 1975. Samana vuonna uusittiin ulkomaalaus ja salin sisätilojen maalaus.[1] Työväentalon katto on uusittu noin vuonna 2010.[3]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talon vanha osa on hirsirunkoinen, ja se on vuorattu laudoilla. Talon alkuperäinen väri oli punainen, vuodesta 1975 lähtien keltainen. Talossa on juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, eteinen, aula, naistenhuone, kerho/pukuhuone. Talon ovet on muutettu vuonna 1954, ikkunat ja kuisti vuonna 1963. Vanhassa osassa on keittiö, ravintola, vaatesäiliö, aula ja naistenhuone. Uudessa osassa on sali, näyttämö ja kerho-/pukuhuone.[4]
Toimintaa työväentalolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talossa on järjestetty kokouksia, nuorisotoimintaa, tansseja, elokuvanäytöksiä ja juhlia. Sitä on myös vuokrattu ulkopuolisille.[4]
Myöhemmin toiminta on ollut epäsäännöllisempää. Eläkkeensaajat ovat muun muassa pelanneet bocciaa ja tiloja on vuokrattu muiden muassa huonekalukauppiaille. Päätulolähteenä on ollut yläkerran asunnon vuokra.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Andersson, Päivi: Työväentalot Keski-Suomessa, inventointi. (Museoviraston raportti) julkaisematon, 1979. Teoksen verkkoversio.
- ↑ 115-vuotias Konginkankaan työväentalo sai uuden isännän Äänekosken kaupunkisanomat. 30.4.2022. Viitattu 7.9.2022.
- ↑ a b Leskelä, Anssi: SDP:n työväentalot. Työväen Sivistysliitto, 2018.
- ↑ a b Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.