Kolomenskoje
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Kolomenskoje (ven. Коло́менское) on entinen keisarillinen tila Moskovan kaakkoispuolella Venäjällä. Tila sijaitsee Kolomnan kaupunkiin johtavan muinaisen tien varrella. Tilan laajuus on 390 hehtaaria. Sieltä on näkymät Moskvajoen jyrkille rannoille. Tila ei alun perin kuulunut Moskovaan, mutta se liitettiin siihen 1960-luvulla.
Kolomenskojen valkoinen pylväs
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolomenskojen kylä mainittiin ensimmäisen kerran Iivana Kalitan testamentissa vuonna 1339. Ajan myötä kylä kehittyi Moskovan suuriruhtinaskunnan ruhtinaiden suosikkimaatilaksi. Varhaisin olemassa oleva rakennus on vuonna 1532 valmistunut poikkeuksellinen Taivaaseenastumisen kirkko, joka rakennettiin valkoisesta kivestä kauan odotetun kruununperillisen, tulevan Iivana Julman, syntymän muistoksi. Epätavanomainen kirkko oli ensimmäinen telttamainen kivikirkko, joka merkitsi katkosta Bysanttilaisesta perinteestä. Sitä kutsutaan joskus nimellä ”valkoinen pylväs”.
Kirkko kurottaa taivasta kohti matalasta ristinmuotoisesta podkletistä (pohjakerros), jota seuraa pitkä tšetverik (kahdeksankulmainen runko ja sitten kahdeksankulmainen teltta, jonka kruunaa pieni kupoli). Tšetverikin sivuilla olevat kapeat pilasterit, nuolen muotoiset ikkunakehykset, kolme kerrosta kokošnikeja sekä arkadiportaikkojen ja avoimien gallerioiden hiljainen rytmi korostavat tämän venäläisen arkkitehtuurin mestariteoksen dynaamista suuntausta. Koko pystysuoran sommitelman uskotaan saaneen inspiraatiota telttakattotyylisistä puukirkoista Venäjän pohjoisosista. Kirkko lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1994.
Suuri palatsi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Tsaari Aleksei Mihailovitš purki Kolomenskojessa kaikki aikaisemmat puurakenteet ja korvasi ne uudella suurella puupalatsilla, joka on kuuluisa mielikuvituksellisista satumaisista katoistaan. Ulkopuoiset kutsuivat tätä valtavaa monimutkaisten käytävien ja 250 huoneen sokkeloa ”maailman kahdeksanneksi ihmeeksi”. Vaikka se oli periaatteessa vain kesäpalatsi, oli se tsaari Aleksei I:n suosikkiasunto. Tuleva keisarinna Elisabet Petrovna syntyi palatsissa vuonna 1709, ja tsaari Pietari Suuri vietti osan nuoruudestaan siellä. Hovin poistuttua Pietariin palatsi rapistui niin huonoon kuntoon, että Katariina II kieltäytyi ottamasta sitä Moskovan asuinpaikakseen. Hänen määräyksestään puinen palatsi purettiin vuonna 1768, ja sen tilalle rakennettiin paljon vaatimattomampi tiilirakennelma.
Aleksei Mihailovitšin yksityiskohtaiset suunnitelmat palatsista säilyivät. Moskovan hallitus jälleenrakensi suuren puisen palatsin vuonna 2010. Uudelleenrakennettu palatsi sijaitsee noin kilometrin alkuperäisestä sijainnistaan etelään lähellä ”valkoista pylvästä” historiallisen alkuperäisten perustuksien säilyttämiseksi. Katariina Suuren vuonna 1768 pystyttämä palatsi purettiin vuonna 1872, ja vain muutama portti ja ulkorakennuksia on jäljellä.
Neuvostoliiton alkuaikoina arkkitehti ja restauraattori Pjotr Baranovskin aloitteesta Kolomenskojeen kuljetettiin säilytettäväksi vanhoja puurakennuksia ja erilaisia esineitä eri puolilta Neuvostoliittoa, joten tänäpäivänä Kolomenskoje-puistossa on vaikuttava joukko erilaisia rakennuksia ja historiallisia esineitä nähtävillä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dixon, Simon: Catherine the Great. Harlow, Englanti. Määritä julkaisija! ISBN 0-582-09803-3
