Kolmiviiksimade
| Kolmiviiksimade | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Turskakalat Gadiformes |
| Heimo: | Turskat Gadidae |
| Alaheimo: | Mateet Lotinae |
| Suku: | Gaidropsarus |
| Laji: | vulgaris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Gaidropsarus vulgaris |
|
| Synonyymit[2] | |
|
|
| Katso myös | |
Kolmiviiksimade (Gaidropsarus vulgaris) on turskien (Gadidae) heimoon kuuluva lauhkeissa merivesissä elävä kalalaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmiviiksimateen pituus on tavallisesti 25 senttimetrin luokkaa. Maksimissaan se voi kasvaa 60 senttimetrin mittaiseksi.[2] Paino voi kohota parhaimmillaan kahteen kilogrammaan. Lajin ruumis on pitkänomainen ja kapenee tasaisesti päästä taaksepäin. Eturuumiin poikkileikkaus on melko pyöreä. Pää on litteä, leveä ja siinä on kolme viikseä, joista yksi on leuassa ja kaksi otsassa. Suomut ovat hyvin pieniä ja ohuita. Väritykseltään kolmiviiksimade on punaruskea ja sillä on kyljissään ja selässään suklaanruskeita täpliä. Vatsa on vaaleampi mutta ei aivan valkoinen. Selkäevän etuosa on hyvin matala ja sen ensimmäinen ruoto on muita paljon korkeampi. Takaosa on etumaista selvästi korkeampi ja myös pidempi ulottuen rintaevän kohdalta aina pyrstöön asti. Peräevä on pitkä ja suuri. Vatsaevien kärjet ovat terävän muotoisia. Pyrstö on pyöristynyt ja sen varsi on lyhyt. Pohjoisessa elävien kolmiviiksimateiden evissä on havaittu olevan vähemmän tummia laikkuja kuin etelämmässä elävillä. Kylkiviiva kulkee rintaevien kohtaan saakka hyvin korkealla, mutta laskeutuu siinä kyljen keskikohtaan ja kulkee siinä pyrstöön asti.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmiviiksimadetta tavataan Atlantin valtameren koillisosassa, Pohjanmerellä, Välimerellä ja Adrianmerellä. Myös Skagerrakissa ja Kattegatista sitä tavataan usein. Kolmiviiksimade elää pääosin rannikkojen läheisyydessä rakkohaurua kasvavilla kivipohjilla korkeintaan 50 metrin syvyydessä merenpinnasta. Lajia on kuitenkin melko usein syvemmästäkin, lähes 300 metrin syvyisestä vedestä.[3]
Ravinto ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmiviiksimateen ravintoa ovat kaikenlaiset pienet vesieläimet, kuten pienet kalat, katkaravut, nilviäiset, madot ja kymmenjalkaiset. Se kutee Pohjanmeressä tammi-maaliskuussa, etelässä joulu-tammikuussa. Poikaset elävät kuoriuduttuaan vapaassa vedessä kuusisenttisiksi asti. Kolmiviiksimade kasvaa ensimmäisenä elinvuotenaan 18 senttimetriä, toisena viisi ja kolmantena enää neljä.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Di Natale, A., Molinari, A., Őztűrk, B. & Srour, A.: Gaidropsarus vulgaris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-3. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 18.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Gaidropsarus vulgaris (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 18.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Varjo, Markku & Lehtonen, Hannu: Suomen ja pohjolan kalat, s. 288–289. Readme, 2017. ISBN 9789523213722 (suomeksi)