Kolmioepäyhtälö
Matematiikassa kolmioepäyhtälö on lause, jonka mukaan kolmion sivun pituus on vähintään kolmion kahden muun sivun pituuden erotuksen itseisarvo ja korkeintaan yhtä suuri kuin kahden muun sivun pituuden summa.[1]
Kolmioepäyhtälö on voimassa monissa avaruuksissa, kuten reaaliluvuilla, euklidisissa avaruuksissa, Lp-avaruuksissa ja sisätuloavaruuksissa. Se esiintyy myös monissa matemaattisen ja funktionaalianalyysin määritelmissä, kuten esimerkiksi normiavaruuden ja metrisen avaruuden määritelmässä.
Normiavaruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Normiavaruudessa V kolmioepäyhtälö on muotoa
- kaikilla V:n alkioilla x, y.
Siten vektoreiden summan normi on enintään samojen vektoreiden normien summa.
Reaaliluvut muodostavat normiavaruuden, missä normina on itseisarvo, joten kaikille reaaliluvuille x ja y on voimassa
Kolmioepäyhtälö on hyödyllinen matemaattisessa analyysissä arvioimaan kahden luvun summan suuruutta. Myös summan alarajalle saadaan arvio. Tätä nimitetään toisinaan käänteiseksi kolmioepäyhtälöksi. Sen mukaan kaikilla reaaliluvuilla x ja y on voimassa
Nämä voidaan yhdistää, jolloin saadaan
Todistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lemma
- , missä
- Lemman todistus
- itseisarvon määritelmän nojalla
- itseisarvon määritelmän nojalla .
- Olkoon .
- Itseisarvon määritelmän nojalla ja .
- Kun yhdistetään edelliset epäyhtälöt, saadaan .
- Lemman nojalla .
- Edellä todistetun (1) nojalla ja .
- ja .
- .
- Lemman nojalla .
Metrinen avaruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jos metrisessä avaruudessa M on annettu metriikka d, on kolmioepäyhtälö muotoa
- kaikilla M:n alkioilla x, y ja z. Siten etäisyys x:stä z:aan on enintään yhtä suuri kuin etäisyys x:stä y:hyn ja y:stä z:aan.
Seurauksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavat kolmioepäyhtälön seuraukset ovat usein hyödyllisiä. Ne antavat alarajoja ylärajojen sijasta:
- tai metriikan termein .
Tämän mukaan siis normi , samoin kuin metriikka d(x, –), ovat 1-Lipschitz, ja siten jatkuvia.
Katso myös Cauchyn–Schwarzin epäyhtälö.
Minkowskin avaruuden kolmioepäyhtälö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavallisessa Minkowskin avaruudessa kolmioepäyhtälön suunta kääntyy:
- kaikilla V:n alkioilla x, y joille , ja
Esimerkkinä tästä on suppean suhteellisuusteorian kaksosparadoksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Thompson, Jan & Martinsson, Thomas: Matematiikan käsikirja, s. 201–202. Helsinki: Tammi, 1994. ISBN 951-31-0471-0
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kivelä, Simo K.: Algebra ja geometria. Helsinki: Otatieto, 1989. ISBN 951-672-103-6
- Rikkonen, Harri: Matematiikan pitkä peruskurssi I – Vektorialgebra ja analyyttinen geometria. Helsinki: Otakustantamo, 1969. ISBN 951-671-067-0