Kolmen sepän patsas
| Kolme sepän patsas | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Kolme sepän patsas |
| Tekijä | Felix Nylund |
| Valmistumisvuosi | 1932 |
| Taiteenlaji | veistos |
| Paikkakunta | Helsinki |
| Koordinaatit | |
Kolmen sepän patsas (myös Kolme seppää) on Felix Nylundin veistos Helsingin Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä Kolmensepänaukiolla. Vuonna 1932 paljastetussa realistisessa teoksessa kolme alastonta seppää takoo rautaa. Kolme seppää oli Suomen ensimmäisen ammattimaisen taidevalajan Arttu Halosen suurikokoisin valutyö. Pronssivalu tehtiin Halosen taidevalimossa Lapinlahdella.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Felix Nylund osallistui jo vuonna 1913 J. V. Snellmanin muistomerkkikilpailuun seppä-aiheisella ehdotuksella. Vuonna 1919 hän luonnosteli monumentaalisen patsaan, jossa kolme seppähahmoa oli sijoitettu kymmenen metriä korkean kivipylvään päähän. Kumpikaan näistä veistoksista ei toteutunut, mutta Nylund hyödynsi niitä Kolmen sepän patsasta veistäessään.
Veistoksen kolmesta sepästä yksi on mestariseppä, joka pitelee taottavaa rautaa alasimen päällä ja käyttää pajavasaraa. Kaksi muuta seppää takoo suurilla moukareilla. Seppien vartalomalleina Nylund käytti Helsingin Jyryn painijoita. Mestarisepällä on runoilija Arvid Mörnen kasvonpiirteet, moukariaan ylhäällä pitävällä sepällä Nylundin omat kasvonpiirteet, ja moukariaan alhaalla pitävällä sepällä kivenhakkaaja Aku Nuutisen kasvonpiirteet. Vartaloiden malleina on sanottu olleen muurari Paavo Koskinen, poliisi Sundström, sekä Uuno Pitkä.
Pronssipatsaan graniittialustan yläosaa kiertää latinankielinen teksti MONUMENTUM – PONENDUM – CURAVIT – LEGATUM – J. TALLBERGIANUM – PRO HELSINGFORS A.D. MCMXXXII ("Patsaan pystytti J. Tallbergin lahjoituksen avulla Pro Helsingfors v. 1932"). Kolmen sepän patsaan lahjoitti Helsingin kaupungille Pro Helsingfors -säätiö, joka oli hankkinut sen kauppaneuvos Julius Tallbergin rahalahjoituksen avulla. Tallbergin liiketalo sijaitsee Kolmensepänaukion pohjoislaidassa, ja lahjoituksen tarkoituksena oli nimenomaan ollut hankkia veistos talon edustalle.
Patsas pystytettiin paikalle, jossa oli aiemmin sijainnut Kluuvin kaivoksi kutsuttu yleinen kaivo. Kun Helsinkiin alettiin rakentaa vesijohtoverkostoa kaupunkialueella olleiden yleisten kaivojen käyttö kiellettiin ja useimmat niistä täytettiin. Kluuvin kaivon päälle rakennettiin kuitenkin holvi ja kaivo paljastui noin 50 vuotta myöhemmin kun Kolmen sepän patsaan perustustöitä alettiin tehdä syksyllä 1932. Noin 6-7 metriä syvä kaivo täytettiin kivillä jotta patsaalle olisi saatu tukeva perustus.[1]
Kolmen sepän patsas vaurioitui jatkosodan pommituksissa 1944. Tuhon jälkiä on yhä nähtävillä patsaan jalustassa ja esimerkiksi alasimessa on pomminsirpaleiden tekemä reikä. Helmikuun 26. suurpommituksen jälkeen patsas irrotettiin jalustastaan ja siirrettiin silloiseen Helsingin maalaiskuntaan, jossa se haudattiin suojaan Tikkurila–Hakkila-radan päätepisteeseen Hakkilan hiekkakuopalle.[2][3]
Kolmen sepän patsas on suosittu kohtaamispaikka Helsingin keskustassa. Seppien työasentoja tutkineet ovat todenneet patsaan asetelman olevan enemmänkin taiteellinen kuin realistinen, sillä hahmot seisovat niin lähellä toisiaan, että jos todelliset sepät yrittäisivät takoa tällä tavoin, he löisivät alasimen sijaan toisiaan päähän.
Kolmen sepän patsaan alkuperäiset kipsimallit on sijoitettu Työväen Akatemian kirjastoon.[4]
Nykyisin Kolmen sepän patsas saa tonttulakit joka vuosi marraskuun lopussa Helsingin yliopiston opiskelijajärjestön Limes ry:n järjestämissä Wappujouluissa.[5]
Maaliskuussa 2023 patsas käärittiin Suomen euroviisuehdokas Käärijän tunnusasuun.[6]
Mukaelma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnanmäen huvipuistossa on vuonna 2014 valmistunut, englantilaisen Nick Farmerin ideoima veistos Kolme seppää tauolla, jossa sepät ovat jättäneet työkalunsa ja syövät jäätelöä.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ "Kluuvin kaivo" uudelleen avattuna, Helsingin Sanomat, 15.10.1932, nro 280, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kangasluoma, Emilia: Vantaa on yrittänyt päästä jo vuosikymmeniä eroon ”avohaavasta” – Kasvavaa Tikkurilaa halkoo haamurata, jota käytetään muutaman kerran kesässä Helsingin Sanomat. 15.3.2021. Viitattu 21.2.2022.
- ↑ Jatkosota | Helmikuussa 1944 Josif Stalin määräsi Helsinkiin suurpommitusten sarjan, jonka jäljet näkyvät kaupungissa yhä – Salaiset aseet Raija ja Irja pelastivat Helsingin täystuholta Helsingin Sanomat. 26.11.2021. Viitattu 26.11.2021.
- ↑ Työväen akatemia Mediateekki ja kirjasto (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 8.1.2011.
- ↑ http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/kolmen_sepan_patsas_sai_tonttulakit_katso_kuvat/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kolmen sepän patsas puettiin Käärijäksi Yle Uutiset. 24.3.2023. Viitattu 25.3.2023.
- ↑ Kingi johdattaa Linnanmäen kesän kohti korkeuksia | Lasten Päivän Säätiö / Linnanmäki www.sttinfo.fi. Viitattu 27.7.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kolmen sepän patsas Wikimedia Commonsissa
- Kolme seppää (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kolmen sepän patsas Avoimen yliopiston virtuaalisessa arkkitehtuurikävelyssä
- Uusi veistos Helsinkiin. "Kolme seppää" paljastettiin eilen, Helsingin Sanomat, 03.12.1932, nro 329, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot