Kolmas teollinen vallankumous

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kolmas teollinen vallankumous tarkoittaa taloushistoriassa 1900-luvun lopulla alkanutta kehitystä, jossa teollisuus laajeni Tyynenmeren alueella, alkaen Japanista ja Yhdysvaltain länsirannikosta ja muuttui Kiinan ja sen ympäristön nopeaksi teollistumiseksi ja kilpailuksi atlantisen talouden kanssa.[1] Tärkeimpänä muutosta ajavana teknisenä innovaationa on mikroelektroniikka[2] ja tietokoneet, minkä vuoksi kehityksestä käytetään myös nimitystä digitaalinen vallankumous.[3] Ensimmäisessä teollisessa vallankumouksessa ihmiskunta otti käyttöön fossiiliset polttoaineet ja pystyi niiden avulla muokkaamaan maapalloa ennennäkemättömän laajasti ja elättämään väestöräjähdyksessä moninkertaistuneen väestön. Fossiiliset polttoaineet ovat myös aiheuttaneen ilmaston lämpenemisen. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi tapahtuvasta taloudellisesta ja teknisestä kehityksestä käytetään myös ilmaisua "kolmas teollinen vallankumous", kuten esimerkiksi Jeremy Rifkin tätä muutosta käsittelevän kirjansa nimessä.[4][5]

  • Schön, Lennart: Maailman taloushistoria teollinen aika. Suomentanut Paula Autio. Tampere: Osuuskunta Vastapaino, 2013. ISBN 978-951-768-380-7
  1. Schön sivu 48
  2. Schön sivu 278
  3. Kokkonen, Juha: Digitaalinen vallankumous haastaa työelämän 25.10.2013. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Viitattu 15.2.2015.
  4. Linnanen, Lassi: Tervetuloa kolmanteen teolliseen vallankumoukseen 14.11.2012. Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT. Viitattu 15.2.2015.
  5. Jeremy Rifkin: The Third Industrial Revolution: How Lateral Power is Transforming Energy, the Economy, and the World 2015. Jeremy Rifkin. Arkistoitu 25.2.2017. Viitattu 15.2.2015.