Kolbergin taistelu
| Kolbergin taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa itärintamaa toisessa maailmansodassa | |||||||
 Tuhoutunut Kolberg vuonna 1945.
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
10 000 |
yli 28 000 | ||||||
| Tappiot | |||||||
|
kaatuneet ei tiedossa |
1 206 kuollutta tai kadonnutta | ||||||
Kolbergin taistelu oli toisen maailmansodan taistelu, jossa neuvostoliittolaiset ja puolalaiset joukot valtasivat Kolbergin kaupungin (nyk. Kołobrzeg). Taistelu käytiin 4.–14. maaliskuuta 1945. Taistelu käytiin lähinnä katutaisteluna. Saksalaiset onnistuivat evakuoimaan meritse suurimman osan kaupunkiin piiritetyistä sotilaista ja siviileistä operaatio Hannibalissa.
Saksalaiset rakensivat kaupungista toisen maailmansodan aikana linnoituksen, ”Festung Kolbergin”. Sodan loppuvaiheessa saksalaisten pääjoukot vetäytyivät hyökkäävän puna-armeijan tieltä, ja kaupunkiin jätettiin vain vähän joukkoja. Kolbergin yhteensä 3 300 puolustajasta valtaosa oli Volkssturmin miehiä, joilla oli ainoina raskaina aseinaan neljä hinauskuntoista panssarivaunua ja muutama laatikollinen panssarinyrkkejä. Ainoat Wehrmachtin sotilaat olivat yksi alle tuhat miestä käsittänyt linnoituspioneerien pataljoona, jolla oli yksi kranaatinheitinjoukkue. Lisäksi laivaston hävittäjät Z34 (komentajakapteeni Hetz) ja Z43 (komentaja Lampe) antoivat joukkoja evakuoidessaan mereltä vuoron perään tulitukea kuusituumaisilla tykeillään. Vastassa oli kaksi venäläis-puolalaista jalkaväkidivisioonaa, useita panssariosastoja ja yksi ISU-152-rykmentti. Hyökkääjiä tuki 48 raskasta kenttätykistöpatteria ja lukuisa määrä kuuden tuuman kranaatinheittimiä ja Katjuša-rakettipattereita.[1]
Volkssturm venyi kahden viikon puolustukseen ennen kuin venäläiset saivat työnnettyä heidät pois kaupungista. Evakuointi jatkui loppuun asti: viimeisenä kaupungista lähti sen komendantti eversti Fritz Fullriede hävittäjä Z34:n laivaveneellä.[2]