Koirankasvattaja
Koirankasvattaja (eli lyhyemmin kasvattaja) on se henkilö tai ne henkilöt, jotka omistavat nartun astutuksen tapahtuessa tai henkilö, jolle koiranomistaja on jalostusoikeuden kirjallisesti sen pentueen osalta siirtänyt.[1]
Jos syntyneet pennut ovat puhdasrotuisia, kasvattaja rekisteröi pennut Suomen Kennelliiton lomakkeella, mikäli pentueen vanhemmat ja kasvattaja täyttävät rekisteröinnin ehdot. Ainoastaan kasvattajalla on pentujen rekisteröintioikeus eikä hän voi siirtää oikeutta toiselle henkilölle. Kasvattajan tulee olla täyttänyt 15 vuotta rekisteröidessään pentuetta.[2]
Koirankasvattajalla voi olla kennelnimi tai hän voi olla rekisteröimätön. Kansainvälinen kennelliitto FCI myöntää kasvattajalle kennelnimen, jota hänen on sen jälkeen käytettävä aina rekisteröidessään pentuja. Kennelnimi on koiran sukunimi: siitä näkee keneltä kasvattajalta koira on lähtöisin. Rekisteröidyn koiran virallinen nimi alkaa aina kennelnimellä, joka voi olla kaksiosainenkin.[1] Jos kasvattajalla ei ole kennelnimeä, koiralle voidaan rekisteröidä vain yksisanainen enintään 15 merkkiä pitkä nimi.[2]
Syntyneet pennut ovat kasvattajan omaisuutta, kunnes hän luovuttaa ne toiselle henkilölle. Pennut saa luovuttaa aikaisintaan 7 viikon ikäisenä. Lupaavalta vaikuttavan pennun kasvattaja voi myös sijoittaa, jolloin jalostus- ja omistusoikeus säilyy kasvattajalla, kunnes sopimusehdot ovat täyttyneet. Myynnistä tai sijoittamisesta pitäisi tehdä kirjallinen sopimus Suomen Kennelliiton lomakkeella.[3]
Kasvattajan tehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kasvattajan tavoitteena on kasvattaa puhdasrotuisia, terveitä ja hyväluonteisia koiria, jotka sopivat käyttötarkoitukseensa (esimerkiksi seura- tai paimenkoiraksi rodun käyttötarkoituksen mukaan).[3]
- Kasvattajan tulee kartuttaa tietojaan harrastamastaan rodusta, koiranjalostuksesta ja yleensä koiran oikeasta hoidosta.[3]
- Kasvattaja ottaa huomioon koiran iän ja terveyden harkitessaan jalostuskäyttöä eikä rasita narttuaan liian tiheillä pennutuksilla.[3]
- Kasvattaja valitsee nartulleen sopivan uroksen ottaen huomioon molempien koirien virheet suhteessa rotumääritelmään.
- Kasvattaja aloittaa pentujen lisäruokinnan (esimerkiksi raejuustoa, kalaa tai jauhelihaa) niiden ollessa 3 viikon ikäisiä.
- Kasvattaja rekisteröi kaikki pentueen elossa olevat pennut rekisteröintimääräysten mukaisesti.[3]
- Kasvattaja järjestää pennuille virikkeellisen ja turvallisen kasvuympäristön sekä totuttaa pennut ihmisiin ja normaaleihin kodin ääniin.
- Kasvattaja luovuttaa pennut aikaisintaan 8 viikon ikäisenä vain koiranpitoon ja rodulle soveltuviin olosuhteisiin sekä opastaa tarvittaessa kasvattiensa hoidossa ja seuraa niiden kehitystä.[3]
- Myydessään tai luovuttaessaan koiran sijoitukseen kasvattaja tekee siitä kirjallisen sopimuksen.[3]
- Kasvattaja käyttää koiriaan koiranäyttelyissä ja rodunomaisissa kokeissa sekä kannustaa myös kasvattejaan käymään niissä mittauttaakseen kasvatustyönsä tuloksia.[3]
- Kasvattaja tutkituttaa koiriensa terveyden (esimerkiksi polvitarkastus) eikä salaa koiriensa vikoja tai sairauksia.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Suomen Kennelliiton valtuusto, Kennelnimisääntö marraskuu 26, 2006. Suomen Kennelliitto. Luettu 10. maaliskuuta 2007.
- ↑ a b Suomen Kennelliiton hallitus, Koirarekisteriohje kesäkuu 16, 1998. Suomen Kennelliitto. Luettu 10. maaliskuuta 2007.
- ↑ a b c d e f g h i Suomen Kennelliiton valtuusto, Kasvattajasitoumus marraskuu 18, 2000. Suomen Kennelliitto. Luettu 10. maaliskuuta 2007.