Klotilde
Klotilde tai Klotilda (n. 478–544) oli frankkien kuningatar ja frankkien valtakunnan perustajan Klodvigin puoliso. Hän vaikutti miehensä kääntymiseen kristityksi.
Klotilde oli burgundien kuninkaan Kilperik II:n tytär, ja vaikka useat burgundit olivat areiolaisia, kasvatettiin Klotilde katoliseksi.[1] Kilperikin isän Gunderikin kuoltua burgundien kuningaskunta oli jaettu hänen neljän poikansa kesken. Gundobad aikoi kuitenkin olla ainoa kuningas ja raivasi yksi kerrallaan veljensä tieltään. Vuonna 486 Gundobad surmautti Klotilden vanhemmat. Klotilde ja hänen sisarensa pakenivat setänsä Godegiselin luo. Klodvig oli saanut kuulla runsaasti kehuja Klotildesta ja pyysi Gundobadilta lupaa mennä naimisiin burgundiprinsessan kanssa.[2] Vuonna 493 Klotilde meni naimisiin Klodvigin kanssa, joka oli juuri valloittanut Gallian pohjoisosan. Naimisiin mennessään Klodvigilla oli jo Teoderik-niminen poika, ja Klotilden kanssa hän sai viisi lasta lisää. Ensimmäinen poika, Ingomer, kuoli pian syntymänsä jälkeen. Pojat Klodomir, Kildebert ja Klotar sekä tytär Klodekild saivat kuitenkin elää pidempään. Klotilde pyrki sitkeästi käännyttämään miehensä katoliseen uskoon, ja Tolbiacin taistelun jälkeen vuonna 496 Klodvig antoi vihdoin kastaa itsensä. Kun Klodvig kuoli vuonna 511, Klotildesta tuli frankkien kuningatar.[1]
Vuonna 523 hän yllytti poikansa serkkuaan, burgundien hallitsijaa Sigismundia vastaan. Klodomir kuoli seuranneessa burgundilaissodassa, ja Klotilde otti tältä jääneet pojat suojelukseensa. Kildebert ja Klotar pitivät tätä kuitenkin osoituksena Klotilden aikeista esitellä pikkupojat myöhemmin kansalle kuningas Klodomirin perillisinä. He halusivat jakaa Klodomirin omaisuuden keskenään ja surmasivat pienet veljenpoikansa vuonna 531. Murhien jälkeen Klotilde siirtyi syrjään valtapolitiikasta ja muutti perustamaansa Pyhän Pietarin nunnaluostariin, jossa hän kuoli vuonna 544. Hänet haudattiin miehensä viereen Pariisiin.[1]
Pyhimykseksi korotetun Klotilden ympärille alkoi pian syntyä legendoja, joissa kerrottiin hänen armeliaisuudestaan. Erään tarinan mukaan hän muutti janoisia työläisiä auttaakseen samean lähteen veden raikkaaksi viiniksi. Myöhemmin lähteessä kylpeneiden rampojen väitettiin saaneen liikkumiskykynsä takaisin. Klotilde nimettiin naisten, rampojen ja notaarien suojeluspyhimykseksi.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Klotilde Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
