Kildebert I

Merovingien dynastia

Kaikkien frankkien kuninkaat Neustrian kuninkaat Austrasian kuninkaat Faramund 410–426 Clodio 426–447 Merovech 447–458 Kilderik I 458–481 Klodvig I 481–511   Kildebert I 511–558   Klotar I 511–561   Klodomir 511–524   Teoderik I 511–534     Teodebert I 534–548     Teodebald 548–555 Klotar I 558–561   Karibert I 561–567   Kilperik I 561–584     Klotar II 584–629   Guntram 561–592     Kildebert II 592–595     Teoderik II 595–613     Sigebert II 613   Sigebert I 561–575     Kildebert II 575–595     Teodebert II 595–612     Teoderik II 612–613     Sigebert II 613 Klotar II 613–629   Dagobert I 623–629 Dagobert I 629–639   Karibert II 629–632     Kilperik 632   Klodvig II 639–657     Klotar III 657–673     Teoderik III 673     Kilderik II 673–675     Teoderik III 675–691   Sigebert III 634–656      Kildebert Adoptivus      656–661     Klotar III 661–662      Kilderik II 662–675      Klodvig III 675–676      Dagobert II 676–679 Teoderik III 679–691 Klodvig IV 691–695 Kildebert III 695–711 Dagobert III 711–715 Kilperik II 715–720   Klotar IV 717–719 Teoderik IV 721–737 Kilderik III 743–751

Kildebert I (noin 497 – 23. joulukuuta 558) oli merovingien kuningashuoneeseen kuulunut frankkien kuningas ja yksi Klodvigin neljästä pojasta. Muut olivat Klotar I, Klodomir ja Teoderik I. Kildebert I osallistui burgundien kuningaskunnan hävitykseen vuonna 534.

Klodvigin kuoltua vuonna 511 frankkien valtakunta jaettiin neljään osaan Klodvigin poikien kesken. Kildebert sai pääkaupungikseen Pariisin, ja hän hallitsi alueita, jotka ulottuivat lännessä Englannin kanaaliin ja pohjoisessa Somme-joelle.

Kildebert I:n patsas Louvressa

Kildebertin valtakausi oli sotaisaa aikaa. Hän osallistui vuonna 523 frankkien burgundien kuningaskuntaa vastaan suunnatulle sotaretkelle. Seuraavana vuonna Klodomir kaatui Vezeroncen taistelussa ja Klodomirin lapset murhautettiin. Sen jälkeen Kildebert otti haltuunsa Chartresin ja Orléansin. Kildebert osallistui myös vuosina 532 ja 534 uusiin sotaretkiin burgundeja vastaan ja liitti osan burgundien alueesta omaan kuningaskuntaansa.

Vuonna 531 Kildebert hyökkäsi sisarensa Chrotildan pyynnöstä visigoottien kuningasta Amalarikia vastaan. Amalarik joutui vetäytymään Barcelonaan, jossa hänet murhattiin. Kildebert marssi Espanjaan veljensä Klotar I:n kanssa uudestaan vuonna 542 ja sai tällä retkellä sotasaaliiksi Pyhän Vincentin tunikan. Hän vei pyhäinjäännöksen Pariisiin ja perusti Saint-Germain-des-Prés’n luostarin, jossa tunikaa säilytetään.

Kildebert kuoli vuonna 558, ja hänet haudattiin perustamaansa luostariin. Kildebert ei jättänyt miespuolisia perijöitä, ja Klotar otti Kildebertin maat haltuunsa.

Katso myös

• Luettelo frankkien kuninkaista

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kildebert I Wikimedia Commonsissa