Kittilä

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kittilän kunta)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kittilä

vaakuna

sijainti

Sijainti 67°39′25″N, 024°54′30″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta
Kuntanumero 261
Hallinnollinen keskus Kittilän kirkonkylä
Perustettu 1854
Kokonaispinta-ala 8 263,15 km²
4:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 8 095,28 km²
– sisävesi 167,87 km²
Väkiluku 6 673
136:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 0,82 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,0 %
– 15–64-v. 63,6 %
– yli 64-v. 21,5 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 94,5 %
– ruotsinkielisiä 0,4 %
– saamenkielisiä 0,4 %
– muut 4,7 %
Kunnallisvero 7,60 %
274:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Timo Kurula[6]
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • Muut
 • PS
 • Vas.
 • Kok.
 • SDP
 • Vihr.
 • Kok.
9
4
4
4
2
2
1
1
kittila.fi
Suurikuusikon kaivoksen avolouhos.

Kittilä on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 6 673 ihmistä ja sen pinta-ala on 8 263,15 km2, josta 167,87 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 0,82 asukasta/km2lähde?.

Kittilän naapurikunnat ovat Enontekiö, Inari, Kolari, Muonio, Rovaniemi ja Sodankylä, ja siellä on 2 471 vapaa-ajan asuntoa.[8] Levin hiihtokeskus sijaitsee Kittilässä, Sirkan kylässä. Kunnassa on Kittilän lentoasema, joka palvelee matkailua ja ilmavoimia. Vuonna 2019 lentoaseman kautta kulki 363 161 matkustajaa.[9] Kittilän oppilaitokset ovat lukio ja matkailualan oppilaitos, Lapin ammattiopisto ja sen Levi-instituutti. Kunnan suurimpia urheiluseuroja ovat muun muassa jääkiekko- ja jalkapalloseura Kittilän Palloseura eli KiPS sekä salibandyseura SBC Levi.lähde?

Kittilän lentoasema.

Kittilän kunta on ollut jo pitkään muuttovoittoinen ja taloudeltaan tasapainoinen kunta. Talviset matkailusesongit Levin hiihtokeskukseen ovat rikastuttaneet kuntaa merkittävästi.lähde?

Kittilän Suurikuusikossa sijaitsee kanadalaisen kaivosyhtiö Agnico Eagle Minesin omistama Euroopan suurin kultakaivos rikastamoineen. Malmion suuruuden arvioidaan olevan noin 56 miljoonaa tonnia. Kultapitoisuus vaihtelee välillä 2,5–4,7 g/tonni. Kaivoksessa riittää louhittavaa tämän hetkenselvennä arvion mukaan vuoteen 2035 asti.[10] Kittilässä on sijainnut myös Pahta­vuoman kupari­kaivos.[11]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisimmat asukkaat Kittilän alueella tiedetään pronssi- ja kivikauden raja-ajalta, 3 500–3 000 vuoden takaa. Löydetyt esineet viittaavat etelästä tulleeseen asutukseen ja suomalais-ugrilaiseen kulttuuriin, mutta eräät Lapin alueelta löydetyt luurangot antavat aiheen olettaa, etteivät he olleet saamelaisia.lähde?

Entisaikaan kuljettaessa yleisin ja helpoin tie kesäisin oli vesitie. Talvisin Lapissa on ajettu myös poroilla ja luonteenomaisin lappalaisten ajoneuvo on ollut ahkio eli pulkka. Myös rekiä ja kelkkoja on käytetty. Talvitiet merkittiin pilkoilla ja risuilla, tikoilla. Lyötteiden, kuoppien tasoittamiseen kuului myös talviteiden kunnossapito. Sirkan kylän ensimmäinen uudisasukas tuli Vienasta Tširkkakemijoen varrelta. Sirkan kylän nimi juontuu kuitenkin Sirkka-järvestä, joka on Itä-Hämeessä yleinen vesistön nimi ja tarkoittaa vedenkertymäälähde?.

Matkailijoita Lapissa oli käynyt silloin tällöin jo vanhoinakin aikoina, jopa 1700-luvulla. Kittilään ja Pallakselle retkeiltiin jo 1800-luvulla.[12] Sirkan kylässä oli 1860-luvulla kievari Juho Sirkan talossa. Myöhemmin kievari oli Pihkalassa ja Kuusikossa. Vuonna 1866 perustettiin kievarit Rauhalaan ja Rovaseen (Pöntsö). Pöntsön kievari oli erittäin kuuluisa ja suosittu. Kittilän ja Rovaniemen välille avattiin tielinja vuonna 1858. Vuonna 1889 soratie oli valmis ja 24. syyskuuta pidettiin ”kruunun tien syyni” jolloin tie annettiin kunnan haltuun.lähde?

Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirjassa no 1 vuodelta 1895 kirjoitettiin Kittilästä: ”Ja jos ei halua tunkeutua syvemmälle sydänmaihin, niin tarjoaa jo Kittilän kirkonkylän seutu osapuilleen kuvan Lapista. Kylän lähellä on mahtava Levitunturi, jonka huipulta näkee laajat maisemat.”[13]

Auto tuli Kittilään ensimmäistä kertaa vuonna 1908. Postiauton alkaessa liikennöidä Kittilässä kerran viikossa vuonna 1923 alkoi Kittilässä linja-autoliikenne.lähde?

Levi on suosittu hiihtokeskus Kittilässä.

Kittilän luoteisosassa sijaitsevasta Pallastunturista tuli matkailukohde tunturihiihtoharrastuksen vilkastuessa 1930-luvulla. Suomen matkailijayhdistyksellä (myöh. Suomen Matkailuliitto) oli aluksi vaatimaton maja Pallasjärven rannalla, kunnes vuonna 1938 valmistui yhdistyksen rakennuttama funkistyylinen matkailuhotelli. Hotelli tuhoutui saksalaisten räjäyttämänä Lapin sodassa lokakuussa 1944, ja vuonna 1948 vihittiin uusi, sodanjälkeistä rakennustyyliä edustanut hotelli. Matkat hotellille tapahtuivat porojen vetäminä Muoniosta vuoteen 1956, jolloin rakennettiin autotie hotellille saakka. Samana vuonna viitoitettiin polku Pallakselta Enontekiön Hettaan.[14]

Kittilän vuonna 1831 valmistunut kirkko on yksi kylän harvoista rakennuksista, jotka säilyivät saksalaisten tuhopoltolta Lapin sodassa 1944–1945.lähde?

Kittilässä oli suuri kevättulva Ounasjoessa vuonna 2005. Vesi nousi niin korkealle, että Kittilän itäpuolella sijaitsevan Ounasjoen ylittävä silta jouduttiin sulkemaan. Tulva aiheutti suuria vahinkoja. Tulva saartoi myös monta taloa, joten osa Kittilän Rantatien asukkaista ei ilman venettä päässyt pois asunnoistaan muutamaan päivään. Nykyään Kittilässä on pienehköt tulvavallit kriittisimmillä tulvimispaikoilla. Vastaavanlainen suurtulva koettiin myös vuonna 2012.lähde?

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kittilän suurin vesistö on pohjoisluoteesta eteläkaakkoon virtaava, Kemijoen suurin sivujoki Ounasjoki, joka jakaa kunnan kahteen suunnilleen yhtä suureen puoliskoon. Ounasjoen Kittilän alueella oleva osuus on noin 150 kilometriä pitkä ja keskimäärin 100–200 metriä leveä. Jokeen yhtyvistä sivujoista huomattavimpia ovat sen itäpuolelta laskevat Tepastojoki, Loukinen ja Kuortanojoki. Kittilän koilliskulmalla ovat Kemijokeen Sodankylässä laskevan Kitisen latvapurot. Järviä Kittilässä on vain vähän, mutta suolampia runsaasti. Suurin järvi, lähellä Tepsan kylää sijaitseva Kelontekemäjärvi laskee Sodankylän puolelle Kitiseen. Luoteiskulmalla sijaitsevien Jerisjärven ja Ylläsjärven vedet laskevat Muonion puolelle Muonionjokeen.[15]

Aakenustunturi.

Kittilässä sijaitsee Levin laskettelukeskus, mikä on markkinaosuudeltaan ja lipunmyynniltään mitattuna Suomen suurin laskettelukeskus.[16] Muita Kittilässä sijaitsevia tuntureita ovat Aakenustunturi, Korsatunturi, Kumputunturi, Kätkätunturi sekä Pyhätunturi. Kumputunturi kuuluu ympäristöineen Natura-alueeseen. Kumputunturin rinne- ja alusmaiden metsistä yli puolet on yli 200-vuotiasta männikköä.[17]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kittilän Pokassa on mitattu Suomen kovin pakkanen −51,5 °C 28. tammikuuta 1999.[18] Lämpöennätys taas on +32,9 °C, joka mitattiin sekä kesäkuussa 2006 että heinäkuussa 1988.

Kittilän ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −9,4 −8,6 −3,4 2,3 8,6 15,4 18,4 15,4 9,3 1,8 −4,8 −8,2 ka. 3,1
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −19,4 −18,6 −14,2 −8,1 −0,6 5,3 8,1 5,6 1,2 −4,3 −12,6 −18,1 ka. −6,3
Vrk:n keskilämpötila (°C) −14,0 −13,0 −8,3 −2,2 4,2 10,4 13,3 10,7 5,3 −1,0 −8,2 −12,7 ka. −1,3
Sademäärä (mm) 33 30 31 27 40 60 80 69 54 51 39 33 Σ 547
Päivän pituus (h/d) 4 8 12 16 20 24 22 17 13 9 5 1 ka. 12,6
Auringonpaistetunnit (h/d) 0 1 3 5 8 9 8 5 3 2 1 0 ka. 3,8
Sadepäivät (d) 19 17 16 12 12 13 15 16 16 18 18 18 Σ 190
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−9,4
−19,4
−8,6
−18,6
−3,4
−14,2
2,3
−8,1
8,6
−0,6
15,4
5,3
18,4
8,1
15,4
5,6
9,3
1,2
1,8
−4,3
−4,8
−12,6
−8,2
−18,1
S
a
d
a
n
t
a 		33
30
31
27
40
60
80
69
54
51
39
33


Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan asukasluku laski lähes yhtäjaksoisesti 30 vuotta. Vuonna 1972 asukkaita oli 7 004, josta vuoteen 2002 mennessä tultiin alas lukemaan 5 797. Käänne kehityksessä tapahtui vuonna 2003, jonka jälkeen trendi on ollut nouseva.[20] Vuoteen 2022 mennessä väkiluku oli noussut 6 637:ään.[21] Nykyinen kehitys on pääasiassa matkailun ja 2000-luvulla alkaneen kaivostoiminnan ansiotalähde?. Vuonna 2022 kaivoksella työskenteli 466 (omaa) työntekijää.[22]

Väestö on ikääntynyt. Kittiläläisten keski-ikä oli 34,5 vuonna 1980.[23] Vuonna 2000 keski-ikä oli 41,0. Vuonna 2022 keski-ikä oli 44,1, kun koko Suomessa väestön keski-ikä oli 43,7 ja Lapissa 45,8.[24]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.

Kittilän väestönkehitys 1975–2020
Vuosi Asukkaita
1975
  
 6 718
1980
  
 6 404
1985
  
 6 213
1990
  
 6 167
1995
  
 6 205
2000
  
 5 819
2005
  
 5 840
2010
  
 6 183
2015
  
 6 416
2020
  
 6 436
Lähde: Tilastokeskus.[25]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2022 lopussa Kittilässä oli 6 637 asukasta, joista 3 395 asui taajamissa, 2 562 haja-asutusalueilla ja 680:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kittilän taajama-aste on 57,0 %.[26] Kittilän taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[27]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2022)
1 Kittilän kirkonkylä 2 229
2 Sirkka 556
3 Rova 363
4 Kaukonen 247

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ala-Kittilä, Alakylä, Hanhimaa, Helppi, Hormakumpu, Jeesiöjärvi, Kallo, Kaukonen, Kelontekemä, Kittilän kirkonkylä, Kiistala, Kirjanselkämaa, Kinisjärvi, Kotakumpu, Kuivasalmi, Köngäs, Lehmilehto, Lintula, Lompolo, Maunujärvi, Molkojärvi, Nilivaara, Pitkäkumpu, Pokka, Pulju, Raattama, Rauhala, Rautuskylä, Sirkka, Sätkenä, Tepsa, Tepasto, Veittivuoma, Veitservasa, Vittakumpu.lähde?

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luterilaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kittilässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[28]

Inarin alue ei perinteisesti ole lukeutunut lestadiolaisuuden vahvimpaan kannatusalueeseen. Kittilän alueella toimivat kuitenkin vanhoillislestadiolainen suunta, jolla on paikkakunnalla Kittilän rauhanyhdistys, sekä uusheräys, jolla on Kittilässä oma paikallisosasto.[29][30][31]

Muut seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Kittilän helluntaiseurakunta[32]. Lisäksi Kittilässä on Jehovan Todistajien seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kittilän alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.[33]

Kunnallishallinnon ongelmia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Kittilän kriisi

Kittilän kunnan hallintoa on vuodesta 2014 alkaen häirinnyt monipolvinen päätöksentekokriisi.[34] Kriisin aikana kunnanjohtaja Anna Mäkelä erotettiin laittomasti. Kriisiin liittyvistä virkarikoksista syytetty vt. kunnanjohtaja Timo Kurula vetäytyi vapaalle vuoden 2017 loppuun asti. [35] Tilanteen ratkaisemiseksi on asetettiin selvitysryhmä, jota johti Antti Rantakokko.[36]

Kittilän kuntapäättäjiä vastaan nostettiin syksyllä 2017 rikossyytteitä. Syytteessä oli 28 luottamushenkilöä. Kittilän kuntapäättäjiä epäiltiin hiihtohissin hankintaan sekä kunnanjohtajan erottamiseen liittyvistä rikoksista.[37] Maaliskuussa 2023 Korkein oikeus tuomitsi kahdeksan kuntapäättäjää rangaistukseen virka-aseman väärinkäyttämisestä.[38]

Tapahtumia Kittilässä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kittilän kirkonkylällä järjestetään Kittilän markkinat heinäkuussa. Markkinoiden aikana järjestetään myös haukienkalastustapahtuma ”Krokotiilirock”, jossa osanottajat kilpailevat suurimmasta haukisaaliista Kittilän Haudanperällä. Markkinaviikonloppuna järjestetään myös perinteisesti musiikkitapahtuma Veres sekä Kittilän moottorikerhon järjestämät moottorikelkkojen vesicrosskilpailut. Syksyisin Kittilässä juostaan Ruskamaraton, joka vuonna 2010 järjestettiin 27. kerran.lähde?

Vuodesta 2008 on Kittilässä järjestetty Kittilän Jouluyö -tapahtuma. Kino Ylärissä esitetään usein jouluinen elokuva heti iltapäivästä, ja lapsille järjestetään kello kolmen ja kuuden välillä pieni satutuokio Kittilän kunnankirjastossa. Jouluyössä muun muassa vierailee joulupukki, lauletaan yhteislauluja kirkossa ja esitetään näytelmiä. Perinteeseen kuuluu myös näyteikkunakilpailu, jossa ihmiset saavat äänestää mieleistään näyteikkunaa. Äänestäjien kesken jaetaan yllätyspalkinto torilla. Myös suurin osa kaupoista on avoinna kello 23 saakka. Jouluyö huipentuu Haudanperällä kello 23 järjestettävään ilotulitukseen.lähde?

Kittilän Levillä järjestetään myös useita tapahtumia vuosittain, mm. Alppihiihdon maailmancupin osakilpailut sekä Levi24-maastopyörätapahtuma.lähde?

Tunnettuja kittiläläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Moliis, Pekka: Kittilä valitsi kunnanjohtajaksi Timo Kurulan Kuntalehti. 15.12.2022. Viitattu 10.2.2023.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Kittilä Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  8. ↑ Tilastokeskuksen tietoja Suomen kunnista – Kittilä 9.4.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 9.4.2008.
  9. ↑ https://www.finavia.fi/sites/default/files/documents/Matkustajat%20lentoasemittain-fi_23.pdf
  10. ↑ Kittila (Perustiedot kaivoksesta) Agnico Eagle Mines. Viitattu 12.7.2016. (englanniksi)
  11. ↑ Maier, Wolfgang Derek, Lahtinen, Raimo & O'Brien, Hugh (eds.): Mineral Deposits of Finland, s. 24. Amsterdam: Elsevier, 2015. ISBN 978-0-12-410438-9
  12. ↑ Löydä paikkasi Lapista | Kittilä | Asuminen Lapissa House of Lapland. Viitattu 1.12.2020.
  13. ↑ Uusille aloille Suomen matkailijat, Suomen matkailijayhdistyksen vuosikirja 1/1895 s. 87
  14. ↑ Hannu Tarmio, Pentti Papunen, Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 358. Porvoo–Helsinki: WSOY, 1970.
  15. ↑ Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 351. Porvoo-Helsinki: WSOY; 1970.
  16. ↑ Top 5 – Suomen suurimmat hiihtokeskukset Lumipallo. 28.1.2014. Viitattu 1.12.2020.
  17. ↑ Luonto- ja ulkoilureitit | Kittilän kunta kittila.fi. Arkistoitu 28.1.2021. Viitattu 1.12.2020.
  18. ↑ Lämpötilaennätyksiä Ilmatieteen laitos. Viitattu 28.1.2021.
  19. ↑ Kittilä, Finland World Climate Guide. Viitattu 21.6.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki][vanhentunut linkki]
  20. ↑ Väkiluvun kehitys Lapin kunnissa ja seutukunnissa 1970–2008 (PDF) Lapin Liitto. Arkistoitu 18.2.2015. Viitattu 7.11.2012.
  21. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2022 Tilastokeskus. Viitattu 5.3.2024.
  22. ↑ Kittila, northern Finland Agnino Eagle company pages. 2023. Agnico Eagle mines limited. Viitattu 20.4.2023.
  23. ↑ Väestön keski-ikä Lapin seutukunnissa ja koko maassa 1980–2011 Lapin Liitto. Arkistoitu 4.6.2019. Viitattu 7.11.2012.
  24. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2022 Tilastokeskus. Viitattu 5.3.2024.
  25. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2022 Tilastokeskus. Viitattu 5.3.2023.
  26. ↑ Taajama-aste alueittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 5.3.2024.
  27. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 5.3.2024.
  28. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  29. ↑ Kittilän Rauhanyhdistys rauhanyhdistys.fi. Viitattu 24.6.2011.
  30. ↑ Lapin aluetyö Lestadiolainen Uusheräys. Viitattu 24.6.2011.
  31. ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 149. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  32. ↑ Kittilän helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.11.2011. Viitattu 24.6.2011.
  33. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 30.3.2024.
  34. ↑ Hynynen, Eeva-Liisa: Kittilä. Suomen kalleimmat potkut. (Näin Kittilässä syntyi Suomen ennätys kolmessa ja puolessa vuodessa. Syyteharkinnassa on jo 28 kuntapäättäjää ja kaksi muuta henkilöä) Suomen Kuvalehti, 11.8.2017, nro 32, s. 22–31. Otavamedia. Julkaisupaikka=Helsinki Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.8.2017.
  35. ↑ Kittilän kunnanjohtaja jää sairauslomalle. Helsingin Sanomat, 18.10.2017. Sanoma Osakeyhtiö.
  36. ↑ Valtavaara, Marjo: Selvitysmies. Helsingin Sanomat, 17.1.2017, s. A 10.
  37. ↑ Kittilän päättäjille kymmeniä syytteitä virkarikoksista Yle Uutiset. Viitattu 15.10.2017.
  38. ↑ KKO:2023:17 Korkein oikeus. Viitattu 2.3.2023.
  39. ↑ Einari Junttila
  40. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  41. ↑ Reijo Raekallio

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kittilän vaakuna
Kittilän kylät
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kittilä&oldid=22751676”