Kirvelikääpä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirvelikääpä
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Polyporales
Heimo: Fomitopsidaceae
Suku: Rivikäävät Antrodia
Laji: leucaena
Kaksiosainen nimi

Antrodia leucaena
Y.C. Dai & Niemelä (2002)

Katso myös

  Kirvelikääpä Wikispeciesissä
  Kirvelikääpä Commonsissa

Kirvelikääpä (Antrodia leucaena) on alkujaan Koillis-Kiinasta kuvattu, Suomessa hyvin harvinainen ja uhanalainen vanhojen metsien kääpälaji. Kirvelikäävän isäntäpuu on haapa, jonka kaatuneita ja kuorettomia runkoja kirvelikääpä ruskolahottaa.[1][2]

Kirvelikäävän yksivuotinen itiöemä on resupinaattinen, tosin joskus kasvualueen yläreunaan kehittyy puoliresupinaattisesti ulkoneva lakkireunus. Tuoreena itiöemä on pehmeän sitkeä ja perusväriltään valkoinen, vain lakkireunuksen tyveen kehittyy kylmää ruosteenruskeaa väriä (ei kellertävää kuten rivikäävällä). Resupinaattinen reunus on tasaisen kapea ja voimakkaassa kasvuvaiheessa pisaroiva. Malto on valkoinen ja jopa 3 mm paksu, pohjamalto sen sijaan on hyvin ohut. Pyöreitä pillejä on 2-5 millimetrillä ja pillikerros on 0,5-1 mm. Kuivuessaan itiöemä muuttuu korkkimaiseksi ja värit vaaleiksi, oljen- tai nahanrusehtaviksi. Kirvelikäävällä on huomattavan antiseptinen, makean kirpeä tuoksu, joka säilyy jonkin aikaa kuivanäytteissäkin.[2]

  1. [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
  2. a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 64-65. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.