Kirsikkaperhonen
| Kirsikkaperhonen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Täpläperhoset Nymphalidae |
| Alaheimo: | Aitotäpläperhoset Nymphalinae |
| Tribus: | Nymphalini |
| Suku: | Nokkosperhoset Nymphalis |
| Laji: | polychloros |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Nymphalis polychloros |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kirsikkaperhonen (Nymphalis polychloros) on täpläperhosten (Nymphalidae) heimoon kuuluva päiväperhonen.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjaväriltään oranssinpunainen perhonen. Etusiiven etureunassa on kolme tummaa laikkua, joiden värit ovat aivan keltaista tai kellanvalkoista etureunaa lukuun ottamatta punaiset. Lisäksi siiven keskiosassa on neljä laajaa tummaa laikkua. Takasiivet ovat tyvestä saakka oranssinpunaiset ja niiden etureunassa on tumma täplä. Molempien siipien ulkoreunoissa on ohut, tumma reunus ja takasiivessä reunuksessa on sinisiä täpliä. Siipiväli 53–69 mm.[2][3][4]
Vaikka kirsikkaperhonen muistuttaa kuviointinsa puolesta nokkosperhosta, se on helppo tunnistaa selvästi suuremman kokonsa ja oranssimman värityksensä perusteella. Lisäksi takasiiven tyvi on oranssinpunainen, kun se nokkosperhosella on tumma. Samoin kirsikkaperhosen voi sekoittaa isonokkosperhoseen.
-
♂ -
♂ △
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirsikkaperhosen levinneisyysalue käsittää alueen Pohjois-Afrikasta ja Länsi-Euroopasta Venäjälle ja Vähän-Aasian kautta Himalajalle. Pohjois-Euroopassa lajia tavataan vakituisena vain Skandinavian eteläosissa.[5]
Suomessa kirsikkaperhonen on erittäin harvinainen vaeltaja, jota on tavattu satunnaisesti etelärannikon tuntumassa.[6] Sillä on kuitenkin saattanut olla vakituinen kanta Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla 1930- ja 1940-luvuilla. Kaakkois-Suomessa on tavattu talvehtineita yksilöitä 1980-luvulla.[7][8]
Lentoaika on kesä- ja heinäkuusta lähtien syksyyn yhtenä sukupolvena. Perhoset jatkavat lentoaan talvehtimisen jälkeen keväällä.
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirsikkaperhonen elää valoisassa metsämaastossa, puutarhoissa ja pihapiireissä. Laji talvehtii aikuisena.[2][5]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirsikkaperhosen toukan ravintokasveja ovat pajut, metsähaapa, jalavat, kirsikat ja muut hedelmäpuut.[5][8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Kirsikkaperhonen – Nymphalis polychloros Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b http://www.luontoportti.com/suomi/fi/perhoset/kirsikkaperhonen
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/n/nymphalis_polychloros.html
- ↑ http://www.leps.it/SpeciesPages/NymphPolyc.htm
- ↑ a b c Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Nymphalidae/Nymphalis/polychloros/Nymphalis%20polychloros.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.dlc.fi/~peterpa/lepi/historia/nymphalidae2/nym-polychloros.htm
- ↑ a b Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Tekijät ja Kirjayhtymä Oy, 1990. ISBN 951-26-3471-6