Kirill Psarjov
Kirill Psarjov | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 11. huhtikuuta 1994 Habarovsk |
Kansalaisuus | Venäjä |
Kyokushin-ottelija | |
Aktiivisena | 2012– |
Pituus | 171 cm[1] |
Paino | 60–69 kg[1] |
Painoluokka |
Kevytsarja höyhensarja (2021) |
Kätisyys | oikea |
Vyöarvo | 2. dan |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Venäjä | |||
Miesten kyokushin | |||
EM-kilpailut | |||
Kultaa | Varna 2016 | -70 kg | |
Kultaa | Varna 2018 | -70 kg | |
Kultaa | Katowice 2021 | -60 kg | |
Venäjän mestaruuskilpailut | |||
Kultaa | 2022 | -60 kg | |
Hopeaa | 2019 | -70 kg | |
Pronssia | Moskova 2013 | -70 kg | |
Pronssia | Perm 2018 | -70 kg | |
Venäjän Cup | |||
Kultaa | 2016 | -70 kg | |
Kultaa | 2019 | -70 kg | |
Kultaa | 2020 | -70 kg | |
Kultaa | Vladivostok 2022 | -60 kg | |
Hopeaa | 2017 | -70 kg | |
Pronssia | 2015 | -70 kg | |
Pronssia | 2018 | -70 kg | |
Kaukoidän federaatiopiirin mestaruuskilpailut | |||
Kultaa | 2013 | ||
Kultaa | 2014 | ||
Kultaa | 2015 | ||
Kultaa | 2016 | ||
Akhmat Cup | |||
Kultaa | Groznyi 2019 | -70 kg |
Kirill Aleksandrovitš Psarjov (ven. Кирилл Александрович Псарёв, s. 11. huhtikuuta 1994 Habarovsk[2]) on venäläinen karateka. Hän on kolminkertainen Kyokushinin Euroopan-mestari.
Alkuvuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Psarjov aloitti karaten harjoittelemisen 1999 ja saavutti 1. danin mustan vyön 2013 ja 2. danin 2016.[3]
Kilpaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Psarjov saavutti Venäjän mestaruuskilpailuissa kolmannen sijan 2013, jonka jälkeen hän voitti Kaukoidän federaatiopiirin mestaruuden kahdesti peräkkäin vuosina 2013 ja 2014.[3]
Psarjov voitti helmikuussa 2015 Venäjän Cupissa pronssia kohdattuaan Vladimir Maksimchevin.[4] Seuraavaksi hän saavutti kolmannen Kaukoidän federaatiopiirin mestaruuden.[3] Marraskuussa Psarjov oli mukana World Openissa, jossa hän voitti ensimmäisellä kierroksella Andile Mancin tuomariäänin 5–0.[5] Psarjovin turnaus päättyi toisella kierroksella hävittyään tuomariäänin Lucas McKinnonille.
2016 Psarjov voitti Venäjän Cupin, jossa hän kohtasi loppuottelussa Alexander Aristovin.[4] Toukokuussa Psarjovista tuli Euroopan-mestari voitettuaan loppuottelussa maamiehensä Alim Iunusovin.[6] Syyskuussa Psarjov otteli Japanissa erikoisottelun Seidokaikan säännöillä nelinkertaista Japanin kevytsarjan mestaria Yuichi Sugimuraa vastaan. Ottelu päättyi tasapeliin.[7]
Tammikuussa 2017 Psarjov valittiin edustamaan Venäjää huhtikuun 2017 MM-kilpailujen kevytsarjaan.[8] Hän joutui kuitenkin jättämään kilpailut väliin. Psarjov saavutti hopeaa Venäjän Cupissa hävittyään loppuottelussa Alexander Aristovin, jonka hän oli voittanut edellisvuoden loppuottelussa.[4] Toukokuussa Psarjov oli mukana 2017 EM-kilpailuissa, jossa hän eteni välieriin. Psarjov hävisi wazarilla Andrei Kotoville.
2018 Psarjov voitti Venäjän Cupissa pronssia ja myöhemmin toukokuussa hän voitti uransa toisen Euroopan mestaruuden jälleen Bulgariassa, jossa Psarjov voitti loppuottelussa Alim Junusovin. Syyskuussa Psarjov saavutti Venäjän mestaruuskilpailuissa pronssia.[9]
2019 Psarjov aloitti vuoden voittamalla helmikuussa ensimmäisen Akhmat Cupin. Hän voitti loppuottelussa Aleksander Aristovin. Psarjov voitti Aristovin myös Venäjän Cupin loppuottelussa.[4]
Psarjov saavutti maaliskuussa 2020 Venäjän Cupin toista kertaa peräkkäin voitettuaan loppuottelussa Jevgeni Gluhovin.[4]
Marraskuussa 2021 Psarjov meni painoluokkaa alemmaksi, kun EM-kisoihin järjestettiin ensimmäistä kertaa alle 60-kiloisten sarja. Hän eteni aina loppuotteluun saakka, jossa Psarjov voitti Daniil Hrabovikin.[10]
Maaliskuussa 2022 Psarjov saavutti neljännen Venäjän Cupin mestaruuden voitettuaan loppuottelussa Arsen Gasoyanin.[11] Lokakuussa hän saavutti ensimmäisen Venäjän mestaruuden voitettuaan loppuottelussa Arse Gasojanin.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Men(+18 years) -70kg.pdf club-lyon-kyokushin.com Viitattu 20.11.2017 (englanniksi)
- ↑ Олимпийский резерв Хабаровска: Чемпион Европы и России по каратэ Кирилл Псарев (ФОТО) (Arkistoitu – Internet Archive) dvnovosti.ru 5.8.2016 Viitattu 17.10.2018 (venäjäksi)
- ↑ a b c Раздел Хонбу (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 10.1.2020 (venäjäksi)
- ↑ a b c d e Russian Cup - IKO kyokushinresults.com Viitattu 25.5.2017 (englanniksi)
- ↑ Andile Manci (South Africa) vs. Kirill Psarev (Russia). 4 бой (011-012) superkarate.ru 12.4.2015 Viitattu 25.5.2017 (venäjäksi)
- ↑ EC Varna 2016 Results kyokushinkaikan.org Viitattu 25.5.2017 (englanniksi)
- ↑ Сильнейший легковес России Кирилл Псарев проходит стажировку в Японии superkarate.ru 25.10.2016 Viitattu 25.5.2017 (venäjäksi)
- ↑ Сборная России на 6-й Чемпионат мира по киокушинкай (IKO) superkarate.ru 10.1.2017 Viitattu 25.5.2017 (venäjäksi)
- ↑ Результаты Чемпионата и Первенства России по киокушинкай superkarate.ru 23.9.2018 Viitattu 29.9.2018 (venäjäksi)
- ↑ Результаты 34-го Чемпионата Европы по киокушинкай superkarate.ru 14.11.2021 Viitattu 15.11.2021 (venäjäksi)
- ↑ Результаты Кубка России по киокушинкай 2022 (IKO) superkarate.ru 6.3.2022 Viitattu 7.3.2022 (venäjäksi)
- ↑ IKO Russian Championships kyokushinresults.com Viitattu 9.10.2022 (englanniksi)
1970-luku: 1978: Lucien Carbin |
1980-luku: 1982: Lloyd Payne1985: Marek Drodzowski 1987: Wlodzmierz Roj 1989: Janusz Morys |
1990-luku: 1991: José María Gómez1993: Antal Bencze 1995: Antal Bencze 1996: Piotr Sawicki 1997: Piotr Sawicki 1998: Piotr Sawicki 1999: Lucian Gogonel |
2000-vuosikymmen: 2000: Piotr Sawicki2001: Dmitry Startsev 2002: Lucian Gogonel 2003: Semen Jakovenko 2004: Piotr Moczydlowski 2005: Dmitry Kuteka 2006: Piotr Moczydlowski 2007: Shamil Lakaev 2008: Piotr Moczydlowski 2009: Jevgeni Jakovenko |
2010-luku: 2010: Stanislav Romanchev2011: Piotr Moczydlowski 2012: Eldar Ismailov 2013: Guillaume Gründler 2014: Alexander Mikhailov 2015: Guillaume Gründler 2016: Kirill Psarjov 2017: Alim Junusov 2018: Kirill Psarjov 2019: Jevgeni Gluhov |
2020-luku: 2021: Georgi Krutyh2022: Aleksandar Stoimenov 2023: Çetin Aksan 2024: Aleksandar Stoimenov |