Vanhat suomalaiset mittayksiköt
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Vanhat suomalaiset mittayksiköt tarkoittavat tässä mittayksiköitä, joita Suomessa käytettiin ennen metrijärjestelmän käyttöönottoa.
Ennen kuin Suomessa vuonna 1887 otettiin käyttöön metrijärjestelmä, nykyisen SI-järjestelmän edeltäjä, maassa käytettiin monenlaisia mittayksiköitä, vanhoja suomalaisia mittoja samoin kuin Ruotsin vallan aikaisia ja Venäjältä tulleita. Ulkomaankaupassa käytettiin myös anglosaksista järjestelmää ja merellä merenkulkumittoja.
Vanhat suomalaiset mittayksiköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaisimpina aikoina mittayksiköiden käytäntö oli horjuvaa. Mitat olivat sekavia ja vakiintuneita käsitteitä ei ollut. Mitat olivat epätarkkoja ja arkielämään liittyviä. Esimerkiksi heinämitat talvikuorma, taakka ja häkki syntyivät kun piti pystyä arvioimaan kuinka monta lehmää voitiin pitää talven yli. Kaupankäynnin yleistyessä mitatkin täsmentyivät, niinpä esimerkiksi kiihtelys on merkinnyt täsmälleen 40 oravannahan määrää.[1]
Pituusmitat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 peninkulma = 5 937–6 173 m[2]
Peninkulma oli alun perin määritelty siksi matkaksi, jossa koiran haukku kuuluu tyynessä ilmassa (oikeastaan penin kuuluma).[3]
- Peninkulmaa pitempi yksikkö oli päivämatka (2 peninkulmaa), joka vastasi ihmisen päivässä jalan taittamaa matkaa.
- Tankomitta, joka oli 5–9 kyynärää, kylästä riippuen.
- Lapissa saatetaan puhua poronkusemasta, mutta virallinen mittayksikkö se ei ole koskaan ollut.
- Vaaksa = levitetyn kämmenen peukalon ja etusormen päiden väli. Murteissa vaaksaa on voitu myös kutsua vähävaaksaksi, jolloin isovaaksa on ollut peukalonpään ja keskisormenpään väli.[1]
Kappalemitat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsin vallan aikaiset mittayksiköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pitkälle Ruotsin vallan ajalle eri kaupungeilla oli omat mittansa. Tähän viittaava sanonta Porvoon mitalla tulee siitä, että kun Ruotsin vallan ajalla Porvoossa vouti keräsi veroja kansalaisilta (viljaa, riistaa, kaloja...) hän käytti suurta mittaa. Tilittäessään verotuottoja kuninkaalle hän kuitenkin käytti pientä mittaa ja piti kertyneen erotuksen itsellään.[6] Nykyään sanonnalla kuitenkin tarkoitetaan hyvää, runsasta mittaa.
Vanhasta suomalaisesta peninkulmasta (n. 6 km) siirryttiin käyttämään ruotsalaista peninkulmaa (n. 10 km) vuonna 1655.[2] Vasta 1700-luvulla tärkeimmät yksiköt saatiin yhtenäistetyiksi valtakunnallisesti. Vuoden 1734 laki edellytti jo, että koko (Ruotsin) valtakunnassa (Suomi mukaan luettuna) oli käytettävä yhtäläisiä, kruunun leimalla varustettuja mittoja[7]. Näin ollen Ruotsin vallan ajan lopulla käytössä olleille mittayksiköille voidaan jo ilmoittaa tarkat vastaavuudet nykyisinä yksikköinä. Jos kauppias käytti muunlaisia mittoja, ne oli lain mukaan takavarikoitava ja lyötävä rikki.
Nykyisin vanhat yksiköt esiintyvät enää vain vanhassa kirjallisuudessa, historiallisissa asiakirjoissa, paikannimissä sekä joissakin sanonnoissa ja sananlaskuissa, esimerkiksi ei tuumaakaan, parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan.
Pituusmitat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pituusmittojen perusmitta oli kyynärä, joka vastaa periaatteessa ihmisen kyynärvarren pituutta kyynärpäästä sormenpäihin. Kyynärä kuitenkin määriteltiin jalan kautta, jolloin siitä tuli epänormaalin suuri. Nykyihmisellä kyynärän pituus on melko tarkasti 50 cm.
Ruotsalaiseen kyynärään perustuvat muunnokset[8]:
- 1 ruotsalainen peninkulma = 36 000 jalkaa = 10 688 m[9][10]
- 1 virsta = 1⁄10 peninkulmaa = 600 syltä = 3 600 jalkaa = 1 068,8 m[10]
- 1 syli = 3 kyynärää = 6 jalkaa [8] = 1,8 m[11][10]
- 1 kyynärä = 1⁄3 syltä = 2 jalkaa = 24 tuumaa [8] = 0,6 m[11][10]
- 1 jalka = 12 tuumaa työmittana = 10 tuumaa kymmenysmittana [8] = 0,3 m[11][10]
- 1 kortteli eli vaaksa = 1⁄4 kyynärää[12] = 1⁄2 jalkaa [8] = 0,1 m[10]
- 1 tuuma = 1⁄24 kyynärää = 24,7 mm[10][8]
- 1 linja = 1⁄12 tuumaa = 2,1 mm[10][8]
Painomitat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Painomittojen perusyksikkö oli naula eli pauna (ruots. pund). Mittoja käytettiin yleisten kauppatavaroiden mittaamisessa (vrt. brittiläinen avoirdupois-järjestelmä). Apteekkareilla ja kultasepillä oli oma mittajärjestelmänsä.
- 1 lästi – 4 250 kg = 100 sentneriä
- 1 lästi painava – 18 kippuntaa vuoripainoa = 2 448,4 kg[10]
- 1 kippunta – vanhaa painoa = 20 leiviskää = 400 naulaa = 170,0 kg[10]
- 1 kippunta vuoripainoa = 136 kg
- 1 kippunta takkirautapainoa = 177 kg
- 1 sentneri – 42,5 kg = 100 naulaa[13]. Brittiläinen sentneri (cwt, centum weight, hundredweight) on 112 paunaa (50,8023 kg)[14]
- 1 senttaali – 100 kg[15][16]
- 1 leiviskä = 20 naulaa[10] = 8,5 kg[11][10]
- 1 naula = 32 luotia = 425,1 g[17][10]. Nykyään paunaa käyttävissä maissa sen gramma-arvoksi on määritelty 453,9 g.
- 1 markka = 1⁄2 naulaa = 212,6 g
- 1 luoti = 4 kvintiiniä = 13,3 g[11][10]
- 1 kvintiini = 3,3 g[10]
- 1 skruupeli eli krupula = 20 graania[10] = 1,2 g[10]
- 1 assi = n. 48 mg
- 1 jyvä l. graani = 42,5 mg
Tilavuusmitat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tilavuusmittoja käytettiin kuivatavaroiden mittaamisessa. Perusyksikkö oli kappa. Tässä on Tietosanakirjassa esitelty tiettynä aikana käytössä ollut järjestelmä, mutta mittojen suuruudet vaihtelivat suuresti paikasta ja ajasta toiseen (esimerkiksi vakka on Kielitoimiston sanakirjan mukaan "eräitä suuruudeltaan vaihtelevia viljamittoja, tav. 1–5 kappaa"):
- 1 tynnyri = 4 vakkaa = 32 kappaa[18] = 146,5 l
- 1 nelikko = 24 kappaa = 109,9 l
- 1 vakka = 8 kappaa = 36,6 l
- 1 kappa = 1+3⁄4 kannua[18] = 1⁄32 tynnyriä[18] = 4,6 l[18]
- 1 kannu = 2 tuoppia[19] = 2,6 l[19][10]
- 1 tuoppi = 1⁄2 kannua[20] = 4 korttelia[19] = 1,3 l[10]
- 1 kortteli = 1⁄4 tuoppia[12] = 4 jumprua[19] = 0,3 l[10]
- 1 jumpru = 0,08 l[21][10]
Kappa-sanaa käytetään nykyäänkin, mutta lähinnä vain torikaupassa perunoita myytäessä. Kappa tai iso kappa tarkoittaa tällöin (tavallisesti puista) viiden litran mittaa tai sillä mitattua määrää. Pikkukappa tai pieni kappa on vastaavasti kahden litran vetoinen[22][23][24]. Torikauppakäytännössä perunoita pannaan mitta-astia kukkuroilleen.
Vetomittoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vetomittoja käytettiin nesteen ja hienojakoisen kuivatavaran mittaamiseen.
- 1 tynnyri = 4 nelikkoa = 36 kappaa = 164,9 dm3 (kuivaa tavaraa)[10]
- 1 aami = 60 kannua = 157,0 l nestettä[10]
- 1 tynnyri = 4 nelikkoa = 125,6 l (neste) = kahdeksan ottinkia (nestettä; viina, suolakala)[10]
- 1 dritteli = 51,5 kg:n tynnyri (voita)[25]
- 1 nelikko = 12 kannua = 31,4 l (neste)[10]
- 1 nelikko = 7+1⁄2 kappaa = 41,2 l (kuivatavara)[10]
- 1 kappa = 5,5 1 l (kuivatavara)[10]
- 1 kappa = 4,6 l[18]
- 1 lästi = 12–15 tynnyriä. Käytettiin tervakaupassa.
Vetomittoja voitiin käyttää kuivatavaralle joko löyhänä tai lujana. Löyhässä mitassa mitattava aine tasattiin mitan reunan tasalle, kun taas lujassa mitassa aine jätettiin kukkurapäiseksi.
Pinta-alat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pinta-alat määräytyivät joko sen alan mukaan, mitä vetomitallisesta viljaa kykeni kylvämään peltoa, tai sen mukaan, mitä maa-ala tuotti veroja. Pinta-alamittoja ei ollut kytketty matemaattisesti neliösuhteessa mihinkään pituusmittoihin.
- 1 vanha kapanala (vuoteen 1849) – 1⁄32 tynnyrinalaa = 154,3 m²[10]
- 1 uusi kapanala (vuodesta 1849) – 1⁄30 tynnyrinalaa = 164,6 m²[10]
- 1 tynnyrinala = 32 vanhaa kapanalaa = 30 uutta kapanalaa = 0,5 ha[11][10]
Näiden lisäksi voitiin käyttää myös vanhojen pituusyksiköiden neliöitä.
Kappalemittoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Kappalemitta
Nämä ovat osittain käytössä edelleenkin.
- 1 krossi (grossi) = 12 tusinaa = 144 kpl[26]
- 1 tusina = 12 kpl[27]
- 1 tiu = 20 kpl (kananmunia)
- 1 kerpo = 31 nahkiaista (30 nipussa ja yksi siteenä)
- 1 nelikko = 4 samanlaista, etenkin neljän hevosen valjakko
- 1 troikka = 3 samanlaista, etenkin kolmen hevosen valjakko (ven. troika)
- 1 trio = 3 kpl (esineiden tai muiden asioiden lukumäärä)
- 1 tupla = 2 kpl
- 1 toltti = 12 kpl (lautoja, A. Kivi: Seitsemän veljestä)[28]
- 1 puntti = 20 kpl (kukkia)
- 1 puntti = 10 kpl (tulitikkurasioita)
Rahayksiköitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ruotsalainen riikintaaleri = riksi = 48 killinkiä
- (1834 = 1 hopeariksi = 2⁄3 bankoriksiä = 4 valtionvelkariksiä)
- 1 rupla = 30–40 killinkiä
- V. 1860 markka = 100 penniä (4 markkaa = 1 hopearupla)
- V. 1865 94,48 markkaa = naula hopeaa
- V. 1878 markka = 0,32 g .900-kultaa = 1 Ranskan, Sveitsin tai Belgian frangi = 1 Italian liira
Vanhat mitat rakentamisessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 tanko = 1+2⁄3 syltä = 296,9 cm
- 1 syli = 3 kyynärää = 1,8 m[11][10]
- 1 kyynärä = 2 jalkaa = 594 mm[11][10]
- 1 jalka = 1⁄2 kyynärää = 2 korttelia = 297 mm[11][10]
- 1 kortteli = 1⁄4 kyynärää[12] = 6 tuumaa = 148,5 mm[10]
- 1 tuuma = 1⁄24 kyynärää = 12 linjaa = 24,7 mm[10]
- 1 linja = 2,1 mm[10]
Venäläiseen kyynärään perustuva järjestelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsalaisen kyynäräjärjestelmän rinnalle tuli autonomian aikana venäläiseen kyynärään eli arsinaan (= 71,12 cm) perustuva järjestelmä.
Arsina oli Venäjällä käytössä pituusmittana jo 1400-luvun lopulla, mutta enää ei tiedetä tarkoin, minkä pituinen se tuolloin oli. Myöhemmin Pietari Suuri määräsi, että Venäjän arsina oli suuruudeltaan tarkalleen 28 Englannin tuumaa, minkä vuoksi myös Venäjän tuuma oli sen jälkeen tarkalleen yhtä suuri kuin Englannin tuuma (= 2,54 cm).[29] Tähän järjestelmään perustuvat yksiköt olivat 1800-luvulla käytössä Suomessakin.
Pituusmitat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 venäjänvirsta = 500 venäjänsyltä = 1 066,8 m[30][31]
- 1 venäjänsyli (saseni) = 3 arsinaa[31] = 2,1 m[32][31]
- 1 arsina = 4 setverttiä = 0,7 m[33][31]
- 1 setvertti = 4 versokkaa = 7 tuumaa = 177,8 mm
- 1 versokka = 1,75 tuumaa = 44,5 mm[34][31]
- 1 tuuma = 10 linjaa = 2,5 cm = 25,4 mm (yhtä suuri kuin Englannin tuuma)
- 1 linja = 2,5 mm[35]
Painomitat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 kippunta = 4 sentneriä = 170,0 kg[36][10]
- 1 sentneri = 5 leiviskää = 42,5 kg[11]
- 1 leiviskä = 20 naulaa = 8,5 kg[11][10]
- 1 naula = 32 luotia = 425,1 g[17][10]
- 1 luoti = 4 kvintiiniä = 13,3 g[11][10]
- 1 kvintiini = 69 assia = 3,3 g[10]
- 1 assi = 0,05 g
Autonomian aikaan ruotsalaisten painomittojen rinnalle omaksuttiin joitakin venäläisiä painomittoja. Kulia käytettiin lähinnä viljan mittaamiseen.
- 1 kuli tai matto = 9 puutaa = 147,4 kg rukiita[37]
- 1 puuta = 40 naulaa = 16,4 kg[38][31]
- 1 naula = 32 luotia = 0,4 kg[17][31]
- 1 luoti = 12,8 g[31]
Metrijärjestelmään siirtymisen yhteydessä jäi leiviskä edelleen lailliseksi mittayksiköksi, mutta se määriteltiin uudestaan tasan 10 kilogrammaksi. Käytännössä sitä ei kuitenkaan esiintynyt juuri muualla kuin koulukirjoissa, eikä nykyinen mittayksikköasetus sitä enää tunne.
Tilavuusmitat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakentamisessa tilavuusmitoilla mitattiin vaikkapa tervaa ja kalkkia.
Ruotsalaiset tilavuusmitat olivat yhä käytössä:
- 1 ankkuri = 15 kannua = 39,3 l. Ruotsin ankkuri 15 kannua = 39,3 l. Tanskan ankkuri = 37,7 l. Venäjän (= 3 vedroa eli ämpäriä) = 36,9 litraa.[39]
- 1 tynnyri = 48 kannua = 125,6 l (nestemitta)[11][10]
- 1 kannu = 2 tuoppia = 2,6 l[11][10]
- 1 tuoppi = 1⁄2 kannua[20] = 4 korttelia = 1,3 l[10]
- 1 kortteli = 1⁄4 tuoppia[12] = 4 jumprua = 0,3 l[10]
- 1 jumpru = 8,2 cl (ruots. jungfru)[40][10]
- 1 kappa = 5,5 l (kuivaa tavaraa)[10][41]
Juomamittoina oli käytössä myös:
- puolituoppi = 2 korttelia;
- ryyppi = 1⁄2 jumprua = 4,1 cl;
Venäläisiä tuoppeja oli kahdenlaisia ja ne poikkesivat ruotsalaisesta:
- 1 ämpäri = 8 tuoppia = 12,3 l (ven. vedro)
- 1 tuoppi = 4 korttelia = 1,5 l (ven. štof)
- 1 tuoppi = 1,2 l (ven. kružka)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Polttopuun mittayksiköt (esim. heittokuutio) ks. puutavaran mittaus
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Koukkunen, Lehtinen, Mäki-Kuutti, Saloranta, Virtanen (toim.): Pikkujättiläinen, s. 1073. WSOY, 1985. ISBN 951-0-12416-8
- Tietosanakirja; Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1909–1922, Helsinki
- Museovirasto, Vanhat mitat
- Katajala.net, Keskiaikaiset mitat
- Wordiq.com Historical weights and measures – Definition(englanniksi)
- Nicehouse, vanhat keittiömitat
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Parempi virsta väärää kuin vaaksa vaaraa Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 25.8.2019.
- ↑ a b Jaakko Masonen: Hämeen härkätie, s. 60. Tiemuseon julkaisuja 4. Valtion painatuskeskus. Helsinki., 1989.
- ↑ peni on koiran vanhahtava nimitys Peni, Kielitoimistonsanakirja.fi
- ↑ Tietosanakirja, osa 9, sivu 1586
- ↑ Tietosanakirja, osa 4, sivu 841
- ↑ porvoo.fi, Maanmainio Porvoon mitta
- ↑ Vuoden 1734 lain kauppakaari, VIII luvun 1. §, vanhin suomennos
- ↑ a b c d e f g Museovirasto, Vanhat mitat
- ↑ Tietosanakirja, osa 7, sivu 372
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au Pikkujättiläinen, s. 1073
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Artikkeli "metrijärjestelmä"; Tietosanakirja, osa 6, sivu 387
- ↑ a b c d Tietosanakirja, osa 4, sivu 1390
- ↑ Otavan Iso Tietosanakirja, 7. osa: sentneri (s.1287). Otava, 1964.
- ↑ Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) (PDF) (Sivu 28.) SFS-oppaat. 4.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Viitattu 20.7.2023. Suomi
- ↑ Heikki Jokinen: Mittaamisen historia (pdf) (sivu 8/10) noppa.lut.fi. Viitattu 5.11.2014.
- ↑ Pieni tietosanakirja: sentaali (s. 97–98)
- ↑ a b c Tietosanakirja, osa 6, sivu 1048
- ↑ a b c d e Tietosanakirja, osa 4, sivu 336
- ↑ a b c d Tietosanakirja, osa 4, sivu 212
- ↑ a b Tietosanakirja, osa 9, sivu 1990
- ↑ Tietosanakirja, osa 3, sivu 1493
- ↑ Mikä on kappa? (digitilaajille) Helsingin Sanomat
- ↑ Litrat kiloiksi; Kuluttajaliitto.fi
- ↑ Kuluttajaliitto:Toriostokset syytä mitata kiloina, ei litroina Etelä-Suomen Sanomat 20.6.2011
- ↑ Iso tietosanakirja, Otava 1931
- ↑ Tietosanakirja, osa 2, sivu 1617
- ↑ Tietosanakirja, osa 9, sivu 2091
- ↑ Tietosanakirja, osa 9, sivu 1673
- ↑ Vladimir A. Belobrov: Russian system of measures on length (brief description) academia.edu. Viitattu 7.3.2017.
- ↑ Tietosanakirja, osa 10, sivu 1380
- ↑ a b c d e f g h Pikkujättiläinen, s. 1072
- ↑ Tietosanakirja, osa 9, sivu 742 (7 jalkaa)
- ↑ Tietosanakirja, osa 1, sivu 600
- ↑ Tietosanakirja, osa 10, sivu 1015
- ↑ Tietosanakirja, täydennysosan sivu 708
- ↑ Tietosanakirja, osa 4, sivu 932
- ↑ Tietosanakirja, osa 4, sivu 1702
- ↑ Tietosanakirja, osa 7, sivu 1178
- ↑ Tietosanakirja, osa 1, sivu 416
- ↑ Tietosanakirja, osa 3, sivu 1493
- ↑ Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus mitoista ja painoista Suomen Suuriruhtinanmaassa. Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous 25/1886
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]