Siirry sisältöön

Peninkulma

Wikipediasta
Hämeen härkätie oli vuonna 1556 Jaakko Teitin mukaan 27 "mil". Väinö Voionmaan mukaan Teitti tarkoitti ns. vanhaa suomalaista peninkulmaa, jolloin Härkätien pituus olisi ollut 162 kilometriä.[1]

Peninkulma (lyhenne pnk[2] tai pk[3], ruots. mil) on vanha suomalainen pituusyksikkö, jolla nykyisin tarkoitetaan 10 kilometrin[3] matkaa. Alun perin sen on arvioitu tarkoittaneen noin 6 kilometrin matkaa[4], mutta sen pituus on vaihdellut alueittain.[5]

Alkuperäinen noin 6 kilometrin matkaa tarkoittanut peninkulma eli ns. vanha suomalainen peninkulma, oli käytössä vuoteen 1655 saakka, jolloin Suomessa siirryttiin ns. ruotsalaiseen peninkulmaan, joka oli 10 virstaa eli 10,688 kilometriä.[6][5]

Vuonna 1887 Suomessa siirryttiin metrijärjestelmään, mutta nimitys peninkulma jäi edelleen käyttöön, vaikka se ei varsinaiseen metrijärjestelmään kuulunutkaan. Metrijärjestelmään siirtymisen yhteydessä peninkulma määriteltiin tasan 10 kilometriksi. Myös Ruotsi-Norjassa vahvistettiin vuonna 1889, että peninkulma oli tasan 10 kilometriä. Suomen nykyinen mittayksikköasetus ei sitä enää tunne.

Käyttö Ruotsissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peninkulmaa käytetään Ruotsissa yleisesti puhekielessä. Esimerkiksi moottoriajoneuvojen polttoaineenkulutus ja kilometrimäärä ilmoitetaan lähes poikkeuksetta peninkulmina. Siten ”4 900 mil” ajetulla autolla on ajettu 49 000 km.[7] Ruotsissa polttoaineenkulutus peninkulmaa kohden, ”milkostnad”, ja kilometrikorvaus, ”milersättning”, esiintyvät termeinä jopa lainsäädännössä. Tiomila on suunnistuskilpailu, jossa on 10 osuutta (tio-), joista jokainen noin 10 km (-mil-).

EU-direktiivi 80/181/ETY, niin sanottu ”mittayksikködirektiivi”, määrää että vuoden 2009 loppuun mennessä jäsenmaiden tulee luopua, tietyille vanhoille jäsenmaille myönnetyin poikkeuksin, SI-järjestelmään kuulumattomista kansallisista mittayksiköistä virallisissa yhteyksissä, mainonnassa, kaupankäynnissä ja niin edelleen.

Sanan etymologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peninkulma liittyy koiraan. Sanan alkuosana on vanha koiran nimitys peni. Sanan loppu vaihtelee murteittain: kulma, kuorma, kuulema, kuuluma.

On arveltu, että sana on alkuaan ollut peninkuulema. Se on tarkoittanut matkaa, jonka päähän koiran haukunta kuuluu. Kuorma-loppuiset peni(n)kuorma ja pelikuorma ovat luultavasti peninkuuleman äänteellisiä muunnoksia. Toinen mahdollisuus on, että ne ovat alkuaan tarkoittaneet matkaa, jonka koira jaksaa levähtämättä vetää kuormaansa.[8]

  1. Jaakko Masonen: Hämeen härkätie, s. 60. Tiemuseon julkaisuja 4. Valtion painatuskeskus. Helsinki., 1989.
  2. Lyhenneluettelo 28.05.2020. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 28.05.2020.
  3. a b Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) (PDF) (Sivu 26.) SFS-oppaat. 04.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Viitattu 10.12.2013.
  4. http://www.finnica.fi/suomi/artikkelit/tiellakulkijoidenopastaminen.htm
  5. a b Jaakko Masonen: Hämeen härkätie, s. 60. Tiemuseon julkaisuja 4. Valtion painatuskeskus. Helsinki., 1989.
  6. Tietosanakirja, osa 7, sivu 372; Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1909-1922, Helsinki
  7. bytbil.com verkkopalvelussa myynnissä olevat Volvo-henkilöautot bytbil.com. Viitattu 7.9.2016. (ruotsiksi)
  8. Liian pitkä askel. Kotimaisten kielten keskus.