Kinoliinikeltainen SS
| Kinoliinikeltainen SS | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 2-kinolin-2-ylindeeni-1,3-dioni |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | C1=CC=C2C(=C1)C=CC(=N2)C3C(=O)C4=CC=CC=C4C3=O |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C18H11NO2 |
| Moolimassa | 273,278 g/mol |
| Sulamispiste | 239,3 °C[1] |
| Liukoisuus veteen | 0,05438 g/l (25 °C)[2] |
Kinoliinikeltainen SS (C18H11NO2) on kinoftalonirakenteinen aromaattinen orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään väriaineena.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa kinoliinikeltainen SS on vihertävänkeltaista kiteistä ainetta. Yhdiste on käytännöllisesti katsoen veteen liukenematonta, mutta liukenee etanoliin ja vielä paremmin esimerkiksi asetoniin, kloroformiin tai tolueeniin.[3][4] Yhdisteellä on kaksi tautomerista muotoa[5].
Kinoliinikeltainen SS:ää valmistetaan kinaldiinin ja ftaalianhydridin reaktiolla, jota katalysoi sinkkikloridi.[3][5][6][7]
Kinoliinikeltaista käytetään värjäämään polymeerejä, esimerkiksi polyestereitä, -amideja ja -styreeni- tai -akryylihartseja. Ainetta voidaan käyttää myös keltaisen savun tuottamiseen. Kinoliinikeltainen SS voidaan sulfonoida kinoliinikeltainen WS:ksi. [4][3][5][7] Sitä voidaan käyttää lisäksi mikroskopiassa väriaineena[3].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 1,3-isobenzofurandione, reaction products with methylquinoline and quinoline:https://echa.europa.eu/fi/registration-dossier/-/registered-dossier/17355/4/3 European Chemicals Agency. Viitattu 15.12.2024. (englanniksi)
- ↑ 1,3-isobenzofurandione, reaction products with methylquinoline and quinoline:Water solubility European Chemicals Agency. Viitattu 15.12.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Floyd J. Green: The Sigma-Aldrich Handbook of Stains, Dyes, and Indicators, s. 601–6022. Aldrich Chemical Company, 1990. ISBN 0-941633-22-5 (englanniksi)
- ↑ a b Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 1389. (12th Edition) Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3 (englanniksi)
- ↑ a b c Horst Berneth: "Methine Dyes and Pigments", teoksessa Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2008.
- ↑ Heinrich Zollinger: Color Chemistry, s. 80–81. John Wiley & Sons, 2003. ISBN 978-3906390239 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 15.12.2024. (englanniksi)
- ↑ a b K. Thomas Finley :"Quinolines and Isoquinolines", teoksessa Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2015.