Kinnekulle
Kinnekulle nähtynä Mössebergistä noin 40 km etelään vuoresta. Etualalla näkyy Skaran kaupunki tuomiokirkkoineen.
| Tyyppi |
table (en) (käännä suomeksi) |
|---|---|
| Sijainti | |
| Vesistö | |
| Vuoristo |
Länsi-Götanmaan pöytävuoret |
| Korkeus merenpinnasta |
306 m |
| Koordinaatit |
|---|
Kinnekulle on loivarinteinen, tasalakinen vuori Götenen kunnassa Vänernin lounaisrannikolla, Ruotsin Länsi-Götanmaalla. Sen korkein huippu (Högkullen) on 306 m merenpinnan ja 263 m Vänernin pinnan yläpuolella.[1] Vuori on noin 14 km pitkä ja 7 km leveä. Vuoren nimi tulee Kinnen kihlakunnasta, jonka alueella se on.
Geologia ja luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kinnekulle on jäännös muinaisesta ylängöstä, jonka eroosio on kuluttanut. Se koostuu enimmäkseen sedimenttikivistä. Alimpana prekambrisen peruskallion päällä on kambrikautista hiekkakiveä ja alunaliusketta. Näiden päällä on ordoviikkista liusketta ja kalkkikiveä, siluurista savikiveä ja ylimpänä, vuoren huipulla, permikautista diabaasia.[2]
Kinnekullen alueella on alvareita, joista Österplanan nummi on manner-Ruotsin laajin. Muita ovat Såten ja Bestorp.[1] Kinnekullessa on vuodesta 1982 ollut noin 5500 hehtaarin luonnonsuojelualue, joka on myös osa Natura 2000 -ohjelmaa.[1] Vuoren huipulla on näkötorni, ja sitä kiertää 45 km pituinen Kinnekulleleden-vaellusreitti.[1]
Kinnekullen kasvillisuuteen kuuluvat kalkkia suosivat kasvit kuten metsäomenapuu, linnunkirsikka, kevätesikot, harvinainen tikankontti sekä karhunlaukka.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Husabyn kirkonkylä Götenen kunnassa sijaitsee vuoren kaakkoispuolella. Legendan mukaan Olavi Sylikuningas otti kasteen vastaan lähteellä Husabyssä vuonna 1008.[1] Kinnekulle on vanhaa kulttuuriseutua; seudulla on useita kirkkoja 1100-luvulta alkaen ja 1300–1400-luvuilla perustettuja kyliä ja herraskartanoita. Viimeksimainittuja ovat Hönsäter, Hällekis, Råbäck, Trolmen, Hjelmsäter ja Blomberg.[1]
Teollisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kinnekullen alueella on ollut kivilouhoksia keskiajalta lähtien, ja siellä on tehty poltettua kalkkia. 1800-luvun jälkipuoliskolla kivenlouhinta ja kalkinpoltto teollistuivat, mutta nykyään jäljellä on vain yksi kivilouhos, Thorsbergs Stenhuggeri AB[4]. Alunaliuskeesta valmistettiin liuskeöljyä vuosina 1894–1946, ja Hönsäterin kartanon yhteydessä oli alunatehdas. Liuskeöljylouhoksen alueella on vuodesta 1969 sijainnut Kinnekulle Ringin moottorirata[5].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Kinnekulle Länsi-Götanmaan lääninhallitus. Viitattu 13.3.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Om Kinnekulle Skaraborgs Geologiska Sällskap. Viitattu 13.3.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Kinnekulle - The flowering mountain vastsverige.com. Viitattu 13.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Kinnekullekalksten, granit & marbor av kvalité Thorsbergs Stenhuggeri. Viitattu 13.3.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Kinnekulle Ring RacingCircuits.info. Viitattu 13.3.2024. (englanniksi)