Kilpirauhassyöpä
Kilpirauhassyöpä on kilpirauhasen pahanlaatuinen kasvain. Kilpirauhassyövät ovat olleet jo pitkään kasvussa ja niihin sairastuu poikkeuksellisen nuoria henkilöitä. 75 prosenttia kilpirauhassyöpään sairastuneista on naisia.[1]
Kilpirauhassyöpiä on useita tyyppejä, joista yleisimmät ovat papillaarinen ja follikulaarinen syöpä. Kilpirauhasen hyvänlaatuisia kasvaimia ovat adenooma tai struuma. Ne eivät ole syopiä.
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisin kilpirauhassyövän tyyppi on papillaarinen eli pienisoluinen syöpä, joka on lähtöisin kilpirauhasen follikulaarisista soluista. Samoista soluista on lähtöisin myös kilpirauhasen follikulaarinen syöpä. Yhdessä nämä kaksi yleisintä tyyppiä muodostavat 85–95 prosenttia kilpirauhasen pahanlaatuisista kasvaimista, ja molempien ennuste on hyvä.[2]
Noin 3–5 prosenttia kilpirauhassyövistä on medullaarisia syöpiä, jotka muodostuvat parafollikulaarisista C-soluista. Vielä harvinaisempi syöpätyyppi on anaplastinen eli huonosti erilaistunut karsinooma, jonka ennuste on huono.[2]
Kilpirauhassyövän kehittymisasteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Vaihe M1 -
Vaihe N1a -
Vaihe N1b -
Vaihe T1a -
Vaihe T1b -
Vaihe T2 -
Vaihe T3 -
Vaihe T4a -
Vaihe T4b
Esiintyvyys ja riskitekijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kilpirauhassyöpä on yleistynyt 1980-luvulta lähtien. 90 prosenttia Yhdysvalloissa todetuista kilpirauhassyövistä on kuitenkin pieniä ja hidaskasvuisia.[3] Papillaarisia kilpirauhassyöpiä diagnosoitiin Suomessa vuonna 2013 yli kolme kertaa enemmän kuin vuonna 1983.[4]
Suomessa uusia kilpirauhassyöpiä todetaan noin 350 vuodessa, ja vuosittainen ilmaantuvuus vaihtelee maailmanlaajuisesti välillä 19–194 syöpää miljoonaa naista kohti ja välillä 8–50 syöpää miljoonaa miestä kohti.[2]
Ionisoiva säteily, jota voi saada esimerkiksi kaulan sädehoidosta, lisää kilpirauhassyvän riskiä[2]. Säteilyä voi saada myös kilpirauhaseen varastoituneesta radioaktiivisesta jodista. Ydinonnettomuuden sattuessa radioaktiivisen jodin imeytymistä kilpirauhaseen voidaan teoriassa estää nauttimalla joditabletteja ennen radioaktiivisen laskeuman saapumista alueelle. Tämä oletus on kuitenkin kyseenalaistettu.
Medullaarinen kilpirauhassyöpä voi liittyä MEN-oireyhtymään. Siihen voi liittyä myös feokromosytooma.[5]
Hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kilpirauhassyövän ensisijainen hoito on leikkaus, jossa poistetaan yleensä koko kilpirauhanen. Lisäkilpirauhaset ja kilpirauhasen takana kulkeva äänihuulihermo (nervus laryngeus recurrens) pyritään säästämään. Jos syöpä on pieni ja yksittäinen, saattaa olla mahdollista poistaa vain toinen kilpirauhaslohkoista. Lisäksi tarpeen mukaan poistetaan paikallisia imusolmukkeita, jos epäillään syövän levinneen niihin. Leikkauksen jälkeen voidaan tehdä radiojodiablaatio (131I), joka tuhoaa mahdollisen jäljelle jääneen syöpäkudoksen. Samalla pystytään suorittamaan 131I-gammakuvaus, jolla saadaan tietoa syövän levinneisyydestä. Radiojodiablaatiota suositellaan tehtäväksi esimerkiksi suurikokoisissa tai levinneissä kasvaimissa tai jos leikkauksella ei ole pystytty poistamaan kaikkea syöpäkudosta. Kilpirauhassyövän hoidon jälkeen elimistö ei yleensä pysty enää tuottamaan kilpirauhashormonia, jolloin elinikäinen korvaushoito tyroksiinilla on tarpeen.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Variations, and Cell Phones Linked in New Yale School of Public Health Study. 17.1.2020. https://publichealth.yale.edu/news-article/22332/
- ↑ a b c d e Pelttari, H., Mäenpää, H., Välimäki, M.: Papillaarinen ja follikulaarinen kilpirauhassyöpä. Duodecim, 2007, 123. vsk, nro 17, s. 2093–2101.
- ↑ Thyroid cancer: zealous imaging has increased detection and treatment of low risk tumours. https://www.bmj.com/content/347/bmj.f4706.full
- ↑ Vähäriskisiä kilpirauhassyöpiä ylihoidetaan. 6.9.2013. https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/vahariskisia-kilpirauhas-syopia-ylihoidetaan/
- ↑ http://www.kilpirauhasliitto.fi/index.php/kilpirauhassairaudet/kilpirauhasen-syopataudit.html
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kilpirauhasen kasvaimet (terveyskirjasto.fi)
- Syöpäjärjestöt: Kilpirauhassyöpä, Kaikki syövästä
- Tietoa esiintyvyydestä (engl.)
- Ydinkokeiden vaikutus
- Tshernobylin turman terveysvaikutukset, STUK
- Kilpirauhasen syöpätaudit, Suomen Kilpirauhasliitto ry [1]