Kiinansaippuamarja
| Kiinansaippuamarja | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Ylälahko: | Rosanae |
| Lahko: | Sapindales |
| Heimo: | Saippuamarjakasvit Sapindaceae |
| Alaheimo: | Sapindoideae |
| Suku: | Saippuamarjat Sapindus |
| Laji: | mukorossi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Sapindus mukorossi |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kiinansaippuamarja eli mukurossi (Sapindus mukorossi) on saippuamarjakasvien heimoon kuuluva lehtipuulaji. Puu tunnetaan alkuperäisellä levinneisyysalueellaan Nepalissa nimellä ritha tai reetha.[2] Puun hedelmä tunnetaan yleisesti "kiinansaippuamarjana" tai "pesupähkinänä".
Puu kasvaa Himalajan vuorten juurilla aina 1200 metrin (4000 jalan) korkeuteen asti.[3][4]
Puu kasvaa ravinneköyhässä maassa ja Nepalissa sitä istutetaan usein maanviljelijöiden kotien ympärille. Yksi puu voi tuottaa 30-35 kiloa hedelmiä vuodessa.[5][6]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puun hedelmiä käytetään muun muassa puhdistusaineena sekä lääkeaineena.
Puhdistusaineena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesupähkinä sisältää saponiinia, joka toimii saippuan tavoin puhdistavana aineena. Pesupähkinöitä käytetään hiusten, ihon ja vaatteiden luonnonmukaiseen puhdistamiseen. Saponiini toimii myös hyönteiskarkotteena, ja sillä voidaan esimerkiksi karkottaa täitä hiuspohjasta.
Lääkekäyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Upadhyay:n ja Singh:in mukaan mukaan pesupähkinät toimivat luontaislääkkeenä moniin eri vaivoihin. Niillä hoidetaan migreeniä ja päänsärkyä sekä iho-ongelmia, kuten finnejä ja ihottumia.
Tensidinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiinansaippuamarjan hedelmästä uutettu öljy toimii luontaisena tensidinä eli pinta-aktiivisena aineena, ja sitä on käytetty mm. arsenikin puhdistamiseen rautapitoisesta maaperästä.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Plummer, J.: Sapindus mukorossi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-2. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Orwa C. A., Mutua, K. R., & Jamnadasss R. S. A. (2009) Agroforestree Database: a tree reference and selection guide (version 4.0). Retrieved from http://www.worldagroforestry.org/treedb/AFTPDFS/Sapindus_mukorossi.pdf
- ↑ Sharma, A.. Sati, S. C., Sati, O., Sati, D. M. & Kothiyal, S. K.: Chemical constituents and bio activities of genus Sapindus. International Journal of Research in Ayurveda & Pharmacy, 2011, 2. vsk, nro 2, s. 403–409. Artikkelin verkkoversio. (pdf) (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Sarin, J. L. & Beri, M. L.: Extraction of saponin from soapnut. Industrial and Engineering Chemistry, 1939, 31. vsk, nro 6, s. 712–713. doi:10.1021/ie50354a012
- ↑ Forestry Nepal (2014). Sapindus mukorossi. Retrieved from http://www.forestrynepal.org/resources/trees/sapindus-mukorossi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Poudel, K. L. (2011). Trade potentiality and ecological analysis of NTFPs in Himalayan Kingdom of Nepal. Himalayan Research Papers Archives, 61. Retrieved from http://hdl.handle.net/1928/3300
- ↑ Mukhopadhyay, S., Hashim, M. A., Sahu, J. N., Yusoff, I. & Gupta, B. S.: Comparison of a plant based natural surfactant with SDS for washing of As(V) from Fe rich soil. Journal of Environmental Sciences, 2013, 25. vsk, nro 11, s. 2247–2256. doi:10.1016/s1001-0742(12)60295-2 Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Kiinansaippuamarja (Sapindus mukorossi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Sapindus mukorossi (englanniksi)
- Flora of Pakistan: Sapindus mukorossi (englanniksi)
- Upadhyay, & Singh, D. K., 2012: Pharmacological effects of Sapindus mukorossi — Revista do Instituto de Medicina Tropical de São Paulo, 54(5):273-280 (pdf) (englanniksi)