Kiinalainen keittiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ateria Jiangsun maakunnassa. Aterioita pidetään tärkeinä sosiaalisina hetkinä perheen tai ystävien kesken.
Siu laap -kauppa Guangzhoussa.

Kiinalainen keittiö syntyi Kiinan eri osissa ja on sieltä levinnyt ympäri maailmaa, myös länsimaihin.

Kiinalaisessa keittiössä ruoka esivalmistellaan ennen kypsentämistä huolella.[1] Kiinalainen keittiö sisältää paljon riisiä. Monilla alueilla etenkin Pohjois-Kiinassa vehnäpohjaiset tuotteet, kuten nuudelit, ovat kuitenkin yleisempiä. Kiinalainen ateria koostuu tyypillisesti kahdesta osasta: hiilihydraattipitoisesta pääruoasta, kuten riisistä tai nuudeleista, sekä sen lisukkeesta, joka sisältää yleensä kasviksia, kalaa tai nautaa. Liharuoissa käytetään usein myös sian-, lampaan-, ankan ja kananlihaa. Liharuoat ovat usein marinoituja. Silloin tällöin kiinalaisessa ruoassa käytetään myös katkarapuja.[2] Kiinalaisessa ruoassa on usein mukana maustekastikkeita. Sipuleista käytetään yleisimmin valkosipulia ja kevätsipulia. Mausteista käytetään eniten chiliä, inkivääriä ja pippureita, joihin lukeutuu sichuaninpippuri.[3] Kiinassa juodaan paljon teetä. Alkoholijuomista yleisimmin tunnettu on Baijiu-niminen valkoviina. Jälkiruoissa yleisimpiä aineksia ovat hedelmät ja leivonnaisista yksi tunnetuiimista on kuukakku.[4] Pohjois-Kiinassa ruoka on kaikkein mausteisinta ja Etelä-Kiinassa kaikkein miedointa. Kiinalaisista ruokalajeista yleisimpiä ovat keitot sekä uppopaistetut ja höyrytetyt ruoat.[5]

Ruokailussa käytetään yleensä syömäpuikkoja, keittojen syömisessä lusikkaa. Perinteisesti veitsen ja haarukan käyttöä on pidetty barbaarisena, koska näiden välineiden katsotaan muistuttavan aseita. Ruoka on tämän vuoksi usein pilkottu valmiiksi sopiviksi pieniksi paloiksi. Kala tarjotaan usein kuitenkin kokonaisena, josta aterioijat ottavat paloja puikoillaan.

Kiinalainen ruokakulttuuri voidaan jakaa karkeasti neljään osaan, joita usein nimitetään alueiden keskeisten kaupunkien tai maakuntien mukaan [6]:

  • Kantonin keittiö eli eteläkiinalainen keittiö on suuntauksista kuuluisin. Siellä ruokaan kuuluu riisiä, kirkasta kastiketta ja eläinproteiinia. Ulkomailla toimivat kiinalaiset ravintolat ovat usein lähimpänä tätä tyyliä, joskin ne tarjoavat myös pohjoiskiinalaista ruokaa.
  • Pekingin keittiö eli pohjoiskiinalainen keittiö käyttää vehnää ja grillattua lihaa, kuten lammasta tai siipikarjaa. Pekingin ankka on kuuluisa suuritöinen ruokalaji.
  • Sichuanin keittiö eli länsikiinalainen keittiö käyttää paljon mausteita ja tofua.
  • Shanghain keittiö eli itäkiinalainen keittiö tekee makeampia ruokia kuin muut.
  • Tiibet on hyvin köyhää aluetta. Siellä yleisiä ovat keitetty riisi ja imelät kastikkeet. Myös lammasta käytetään paljon.

Kantonissa sanotaan ”syötävä on kaikkea, mikä liikkuu”. Eräs alueen tunnetuimmista ruokalajeista on nimeltään ”Lohikäärme taistelee tiikerin kanssa”, jonka pääraaka-aineet ovat kissa ja käärme. Kantonin kaupunkiin keskittyneet liikeyritykset pyydystävät jopa 10 000 kissaa eri puolilta Kiinaa, joista maksetaan keskimäärin 1,50$ kappaleelta. Viime vuosina kissan syömisestä on kuitenkin tullut sosiaalisesti arveluttavaa monille, erityisesti länsimaalaistuneille keskiluokkaisille kiinalaisille.[7]

  1. Kiina, Ruoanvalmistus Fine Foods Oy Ltd. Viitattu 30.6.2024.
  2. Kiinalainen ruoka Ruokamatka. Viitattu 30.6.2024.
  3. Hanna Kuusisalo: Kiinalainen ruoka on suosittua ympäri maailman-tee makumatka omassa kotikeittiössä Kotiliesi. 20.1.2023. Otava media. Viitattu 30.6.2024.
  4. Kiinalainen keittiö ja ruokakulttuuri Ruokatuokio. Viitattu 30.6.2024.
  5. Kiinalainen ruoka on makujen ja värien ilotulitusta Yhteishyvä. 8.4.2020. S-ryhmä.fi. Viitattu 30.4.2020.
  6. Jyväskylän yliopisto (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Demick, Barbara: Chinese seek to pull cats from the menu. Los Angeles Times, 23.12.2008, s. A-5. verkkoversio. Viitattu 27.2.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]