Kiertokasvit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kiertokasvit
Ipomoea imperati
Ipomoea imperati
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Ylälahko: Asteranae
Lahko: Solanales
Heimo: Kiertokasvit Convolvulaceae
Juss.[1]
Synonyymit
  • Cressaceae Raf.
  • Cuscutaceae Dumort., nom. cons.
  • Dichondraceae Dumort., nom. cons.
  • Erycibaceae Meisn.
  • Evolvulaceae Bercht. & J.Presl
  • Humbertiaceae Pichon, nom. cons.
  • Poranaceae J.Agardh
Katso myös

  Kiertokasvit Wikispeciesissä
  Kiertokasvit Commonsissa

Kiertokasvit (Convolvulaceae) on Solanales-lahkoon kuuluva heimo. Siihen kuuluu 85 sukua ja 2 500 lajia. Lehdet ovat yleensä yksinkertaiset, joillakin lajeilla liuskoittuneet. Kukat ovat säteittäissymmetriset ja yleensä kaksineuvoisia. Kukkien muoto on usein kierteinen ja trumpettimainen.[2] Kiertokasveihin kuuluvia sukuja ovat humalanvieraat ja elämänlangat. Kiertokasveihin kuuluvat myös peltokierto ja karhunköynnös.[3]

Tuntomerkit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiertokasvit ovat maitiaisnesteellisiä ja tavallisesti köynnöstäviä, usein silkkimäisen karvoituksen peittämiä. Lehtilaita on ehyt ja lehdet ovat kourasuonisia. Kukan verhiö on kookas ja erilehtinen, hedelmäasteella kalvomainen. Teriö on kookas, säteittäinen ja nupussa kierteisesti laskostunut (kontortti). Heteitä on viisi ja ne kiinnittyvät teriötorveen. Sikiäin koostuu kahdesta emilehdestä ja sen kussakin lokerossa on tavallisesti kaksi siemenaihetta. Hedelmä on nelisiemeninen, usein ruskea ja puutunut tai kalvomainen. Siemenet ovat huomattavan kova- ja kiiltäväkuorisia.[4]

Levinneisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiertokasveja voi tavata kaikkialla maapallolla.[4]

Luokittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiertokasvien heimossa on 57 sukua ja 1 625 lajia, jotka muodostavat kuusi kladia eli kehityslinjaa. Lähin sukulaisheimo on koisokasvit (Solanaceae).[4]

  1. Madagaskarissa kasvava Humbertia madagascariensis edustaa omaa kladiaan Humbertioideae. Se on kookas puu, jossa ainoastaan kukat ovat maitiaisnesteellisiä. Kukat sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa ja ovat vastakohtaisia. Heteet kiinnittyvät teriön tyveen. Emiön luotti on nuijamainen. Hedelmä on luumarja.[4]
  2. Suku Erycibe on kladeista toinen (Eryciboideae). Siinä on 70 Kaakkois-Aasiasta ja Intiasta Australiaan ulottuvalla alueella kasvavaa liaanilajia. Kukat ovat haaraisissa kukinnoissa, ja terälehdissä on reunaliuskat. Sikiäin on yksilokeroinen ja vartaloton, luotti kekomainen. Hedelmänä on yksisiemeninen marja.[4]
  3. Cardiochlamyeae-kehityshaarassa on viisi sukua ja 24 lajia, jotka kasvavat Madagaskarissa, Kaakkois-Aasiassa ja Malaijien saaristossa. Ne ovat liaaneja tai harvemmin ruohovartisia köynnöksiä. Kukinto on terttumainen ja siinä on lehtimäisiä suojuksia. Emiö on yksivartaloinen, luotti tavallisesti pallomainen. Hedelmä on tavallisesti avautuva, joskus rakkomainen.[4]
  4. Neljäs kladi (Cuscutoideae) käsittää vieraiden eli humalanvieraiden (Cuscuta) 145-lajisen suvun, joka on levinnyt lähes koko maapallolle, erityisesti kuitenkin Uuteen maailmaan, missä kasvaa lajeista kolme neljännestä. Vieraat ovat loiskasveja, joiden lehdet ovat surkastuneet suomuiksi. Kukassa on heteiden lomassa rimpsuisia suomuja. Vartaloita on useita tai vain yksi tai vartalo puuttuu kokonaan, luotti on pallomainen tai pitkänomainen.[4]
  5. Viides kladi on nimeltään Convolvuloideae ja käsittää ryhmät (tribukset) Aniseae, Convolvuleae, Merremieae ja Ipomoeae. Kasvit ovat tavallisesti ruohovartisia köynnöksiä, joskus pystykasvuisia tai mattomaisia kasvustoja muodostavia, joskus puuvartisia. Kukinto on kaksihaarainen viuhko, dikaasio. Kladin suurimmat suvut ovat elämänlangat (Ipomoea, 500 lajia), kierrot (Convolvulus, 100 lajia) ja norsukierrot (Argyreia, 90 lajia).[4]
  6. Dichondroideae-ryhmään kuuluvat tribukset Dichondreae, Cresseae, Maripeae ja Jacquemontieae. Niiden runsaslajisimmat suvut ovat Jacquemontia (90 lajia), merremiat (Merremia, 70 lajia) ja Bonamia (60 lajia).[4]

Sukuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suvut, joilla on suomenkielinen nimi:[5]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Argyreia cuneata -norsukierto
    Argyreia cuneata -norsukierto
  • Bonamia agrostopolis
    Bonamia agrostopolis
  • Suolakarakki (Cressa cretica)
    Suolakarakki (Cressa cretica)
  • Eräs vitjalajike Dichondra 'Silver Falls' (hopeaputous)
    Eräs vitjalajike Dichondra 'Silver Falls' (hopeaputous)
  • Erycibe paniculata
    Erycibe paniculata
  • Falkia repens
    Falkia repens
  • Hewittia scandens
    Hewittia scandens
  • Jacquemontia agrestis.
    Jacquemontia agrestis.
  • Erään merremialajin (Merremia cissoides) kukka.
    Erään merremialajin (Merremia cissoides) kukka.
  • Operculina pteripes
    Operculina pteripes
  • Polymeria calycina
    Polymeria calycina
  • Rivea hypocrateriformis
    Rivea hypocrateriformis
  • Stictocardia tiliifolia
    Stictocardia tiliifolia
  • Turbina corymbosa
    Turbina corymbosa
  • Wilsonia humilis
    Wilsonia humilis
  • Xenostegia tridentata
    Xenostegia tridentata

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Convolvulaceae Itis report. 7.3.2015. Viitattu 7.3.2015. (englanniksi)
  2. ↑ Gerald Carr: Convolvulaceae botany.hawaii.edu. Viitattu 7.3.2015. (englanniksi)
  3. ↑ Kiertokasvit Kukkakasvit. Luontoportti. Viitattu 7.3.2015.
  4. ↑ a b c d e f g h i Stevens 2001–, viittaus 10.3.2015.
  5. ↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Convolvulaceae

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kiertokasvit&oldid=21427285”