Khytroi
| Khytroi | |
|---|---|
| Χύτροι | |
| Sijainti | |
  Khytroi |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kypros |
| Paikkakunta | Kythréa, Nikosia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kypros |
Khytroi (m.kreik. Χύτροι, myös Khytros/Khythroi/Khythereia, Χύτρος/Χύθροι/Χυθέρεια, lat. Chytri/Chytria/Chytrus) oli antiikin aikainen kaupunki Kyproksen saarella.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Kythréan kylän lähellä sen itäpuolella.[1][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Khytroi sijaitsi Kyproksen pohjoisosissa noin yhdeksän kilometrin päässä saaren pohjoisrannikosta. Sen kautta kulki Keryneiasta Salamiihin johtanut tie. Etäisyys kumpaankin kaupunkiin oli noin 37–38 kilometriä. Khytroin lähellä sijaitsi saaren tärkein vesilähde, joka tunnetaan nykyisin nimellä Kefalóvrysi. Siitä johdettiin vettä akveduktilla muun muassa Salamiihin.[1][2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Khytroi oli yksi Kyproksen vanhoista kuningaskunnista. Sen oletetaan olleen Ateenan siirtokunta. Kreikkalaisen perinteen mukaan sen perustaja oli Khytros, Aledroksen Akamaan pojan poika. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Khytrios (Χύτριος). Assyrialaisissa lähteissä kaupunki esiintyy oletettavasti nimimuodossa Kitrusi. Kaupungin paikka on ollut asuttu jo mykeneläisellä kaudella eli myöhäisellä pronssikaudella, ja lähiseudulta on löydetty merkkejä asutuksesta jo neoliittisella kaudella.[1][2]
Khytroin historiasta tiedetään vain vähän. Kreikkalaisissa lähteissä sen nimi esiintyy ensimmäisen kerran vasta Lysiaan puheissa 300-luvulla eaa. Varhaiskristillisellä kaudella Khytroi oli piispanistuin. Kaupunki säilyi olemassa varhaiselle bysanttilaiselle kaudella saakka, mutta hylättiin arabien tuhottua sen vuonna 912.[1]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Khytroin kaupunki koostui akropoliista eli yläkaupungista sekä alakaupungista. Akropoliina toimi kaupungin pohjoisosassa ollut kukkula, joka nykyisin tunnetaan nimellä Katsourkás. Alakaupunki levittäytyi sen eteläpuolelle. Kaupunginmuureista ei ole säilynyt jäänteitä.[1]
Kaupungissa tiedetään piirtokirjoitusten perusteella olleen Artemiille, Hermeelle ja Herakleelle omistetut pyhäköt sekä gymnasion, mutta niitä ei ole löydetty. Joku pyhäköistä on mahdollisesti sijainnut akropoliilla. Toiselta kukkulalta kaupungin luoteispuolelta on löydetty Afrodite Pafian pyhäkön rauniot. Pyhäkkö on ollut käytössä arkaaiselta roomalaiselle kaudelle saakka. Khytroihin liittyi myös Apollon Agyateen pyhäkkö, joka on löydetty noin kolme kilometriä kaupungin paikasta etelään. Se on ollut käytössä arkaaiselta hellenistiselle kaudelle. Kaupungin hautausmaat on löydetty sen etelä- ja kaakkoispuolelta.[1]
Khytroista tehdyt esinelöydöt ovat Kyproksen museossa Nikosiassa. Löytöihin lukeutuu muun muassa suurikokoinen keisari Septimius Severusta esittävä pronssipatsas.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”CHYTROI Cyprus”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Smith, William: ”Chytrus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Chyt(h)roi Pleiades. Viitattu 1.2.2018.