Khairefon

Khairefon (m.kreik. Χαιρεφῶν; s. n. 470–450 eaa., k. n. 405–399 eaa.) oli Sokrateen läheinen ystävä ja seuraaja. Aikalaisista hänet mainitsevat teoksissaan sekä Ksenofon, Aristofanes että Platon.

Teoksessaan Muistelmia Ksenofon lukee Khairefonin Sokrateen "todellisten kumppaneiden" joukkoon. Sokrateen lähipiiriin kuuluivat hänen mukaansa myös muiden muassa Kriton, Hermogenes, Simmias Thebalainen, Kebes Thebalainen, Faidondes ja Khairefonin nuorempi veli Khairekrates.

Khairefon esiintyy kolmessa Aristofaneen komediassa: Pilvet, Ampiaiset ja Linnut. Pilvet (vuodelta 423 eaa.) esittää Sokrateen ja Khairefonin puoskareina, jotka pitävät Ateenassa pseudotieteellistä koulua. Khairefon esitetään teoksessa kalpeana ja aliravittuna, "elävänä ruumiina", ja tästä on joskus johdettu, että hän olisi ollut tosielämässäkin laiha ja sairaalloisen näköinen. Ampiaisissa hänellä tai hänestä tehdyllä karikatyyrillä on rooli puolueettomana todistajana. Linnuissa hänen lempinimensä on "Lepakko", joka saattaa tulla yökyöpeliydestä, luisevasta ulkonäöstä tai luonteesta.

Platonin Sokrateen puolustuspuheessa Sokrates kutsuu Khairefonia pitkäaikaiseksi ystäväkseen ja myös monien paikalla olevien ystäväksi. Sokrates sanoo tämän jo olevan edesmennyt, mutta osoittaa tämän veljen olevan läsnä oikeudenkäynnissä. Hän kertoo, että Khairefon oli se, joka matkusti Delfoihin kysymään Delfoin oraakkelilta, kuka on viisain kaikista miehistä. Oraakkeli vastasi, että ei ole ketään Sokratesta viisaampaa. Hän mainitsee myös Khairefonin olleen välillä maanpaossa. Tätä on joskus pidetty todisteena siitä, että Khairefon (päinvastoin kuin Sokrates) olisi ollut Ateenan demokratian tukija ja joutunut siksi lähtemään maanpakoon, kun demokratia syrjäytettiin joksikin aikaa Ateenan hävittyä Spartalle.

Khairefon esiintyy myös kahdessa Platonin dialogissa, Kharmideessa ja Gorgiaassa. Kharmideen alussa Sokrates palaa Ateenaan Poteidaian taistelusta, ja Khairefon ottaa hänet vastaan. Taistelu käytiin vuonna 430 eaa., kolme vuotta ennen Platonin syntymää ja 31 vuotta ennen Sokrateen kuolemaa, mutta Platon on todennäköisesti oikeassa kuvatessaan Sokrateen ja Khiarefonin suhteen olevan varhaista perua. Gorgiaan alussa Khairefon ja Sokrates myöhästyvät Ateenassa keskustelusta Gorgiaan, tunnetun sofistin, kanssa. Sokrates laittaa syyn myöhästymisestä Khairefonin nimiin, sillä tämä oli jäänyt suustaan kiinni Agoralla. Khairefon sanoo Gorgiaan olevan hänen ystävänsä, ja keskustelun alkuosan Khairefon toimii melko taitavasti Gorgiaan pääasiallisena kuulustelijana.

Yhdessä tästä todistusaineistosta voidaan päätellä, että Khairefon oli tunnettu, energinen ja osallistuva yksilö, jolla oli todennäköisesti jossain määrin poikkeava ulkonäkö ja luonne, ja joka liikkui helposti aikansa sosiaalisissa ja oppineissa piireissä.