Kestävä liikenne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kestävä liikenne viittaa liikenteeseen ja liikkumiseen, joka on sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja ilmastovaikutuksiltaan kestävää. Liikenteen kestävyyteen vaikuttaa liikenteen tehokkuuden lisäksi liikenteen ympäristö-, terveys ja ilmastovaikutukset. Maailmanlaajuisesti kasvihuonekaasupäästöistä n. 14 % syntyi liikenteestä vuonna 2010[1]. Suomessa vuonna 2019, 21 % kasvihuonekaasupäästöistä oli peräisin kotimaan liikenteestä[2]. Suurin osa liikenteen päästöistä syntyy fossiilisten polttoaineiden poltosta. Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi liikenne aiheutta terveysvaikutuksia ilmansaasteiden, melun ja liikenneonnettomuuksien kautta.

Liikenne mahdollista ihmisten, palveluiden ja tavaroiden liikkumisen, joita ilman nykyisen kaltainen yhteiskunta ei toimi. Kestävä liikenne tasapainottaa tämän liikkumisen hyötyjä sen haittoihin, ja hakee ratkaisuja, joilla voidaan minimoida haitat ja maksimoida hyödyt. Lyhyellä tähtäimellä tähän voidaan pyrkiä esimerkiksi polttoainetehokkuuden lisäämisellä, pitkällä aikavälillä tavoitteena on vähentää liikenteen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Aluesuunnittelulla voidaan vaikuttaa myös liikkumistarpeeseen ja määrään.

Määritelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunkinäkymä Amsterdamista. Kuvassa näkyy esimerkkejä useista eri liikennemuodoista, kuten kävelystä, joukkoliikenteestä (raitiovaunu) ja autoista.

Kestävä liikenne on yksi kestävän kehityksen osa-alueista. Kestävä liikenne käsittelee liikennettä ja liikkumista, kuten eri kulkumuotoja sekä liikennesysteemien suunnittelua. Suomessa kestävän liikenteen yhteydessä on käytetty myös termejä ja käsitteitä kestävä liikkuminen ja viisas liikkuminen.

Liikenteen ympäristövaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenteellä on monia negatiivisiä ympäristövaikutuksia, mm. suoraavilla osa-alueilla:

Liikenne on merkittävä kasvihuonekaasujen lähde. Euroopassa liikenne on toinen kasvihuonekaasujen lähde energiasektorin jälkeen, vastaten noin 23 % kasvihuonekaasupäästöistä.[3] Lisäksi kansainvälinen lento- ja meriliikenne edustavat kumpikin noin 3-4 % kokonaispäästöistä.[3]

Liikenteen päästöt sisältävät myös ilmansaasteita ja vaikuttavat voimakkaasti ilmanlaatuun kaupungeissa ja taajama-alueilla.

Liikenteen päästöjen vähentäminen onkin sekä ilmastonmuutoksen että ilmanlaadun kannalta merkittävä kysymys. Päästöjen vähentäminen on haasteellista, sillä nykyinen liikennejärjestelmä nojaa voimakkasti fossiilisilla polttoaineilla toimiviin moottoriajoneuvoihin. Suomen Fossiilittoman liikenteen tiekartta tähtää kotimaan hiilidioksidipäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä ja arvioi, etteivät nykyiset toimenpiteet ole vielä riittäviä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.[4]

Liikenteen ympäristövaikutusten vähentämiseksi onkin ehdotettu erilaisia strategioita, joista yksi tunnetuin on ns. vähennä-siirrä-paranna (englanniksi "avoid-shift-improve", ASI) puiteverkko.[5] Tämä ASI-puiteverkko tarjoaa kolmiportaisen hierarkian liikenteen ympäristövaikutuksia vähentäville toimenpiteille:

  1. Vältä tarpeettomia matkoja ja vähennä matkojen pituutta.
  2. Kannusta siirtymää kestävämpiin kulkutapoihin.
  3. Paranna kulkutapojen tehokkuutta maksimoivalla esim. energiatehokkuutta ja käyttöastetta tai vähentämällä päästöintensiteettiä.

Siirtymä kestävämpiin liikennemuotoihin voi olla esim. siirtyminen lentämisestä junamtkoihin tai yksityisautoilusta julkiseen tai kevyeen liikenteeseen (kävelyyn ja pyöräilyyn). Sähköautot parantavat tieliikenteen energiatehokkuutta. Siirtymä yksityisautoilusta kimppakyyteihin tai ajoneuvojen jakaminen (jakamistalous) parantaisi myös tehokkuutta nostamalla käyttöastetta. Biokomponenttien lisääminen polttoaineisiin puolestaan vähentäisi moottoriajoneuvojen päästöintensiteettiä.

Sähköautot ovat ASIn kolmannessa ja alimmassa kategoriassa; polttomoottoriajoneuvojen korvaaminen sähköautoilla voi vähentää liikenteen ilmastovaikutuksia, mutta ei valitettavasti poista liikenteen monia muita negatiivisiä ulkoisvaikutuksia, kuten onnettomuudet ja maankäyttövaikutukset. Sähköautot vähentävät mm. NOx-päästöjä, mutta eivat poista kaikkia liikenteen haitallisia pienhiukkaspäästöjä[6] eivät myöskään eliminoi liikennemelua. Sähköautoilla on myös vaikutuksia uusiuttumattomien luonnonvarojen käyttöön mm. akuissa ja sähkömoottorissa käytettyjen metallien osalta.[7][8]

Sähköautoilla on kuitenkin rooli kestävässä liikenteessä ja energiamurroksessa, ja ne voivat vähentää liikenteen päästöjä huomattavasti. ICCT arvioi että henkilösähköautojen elinkaaripäästöt Euroopassa ovat vain noin kolmanneksen polttomoottoriautojen päästöistä.[9] Sähköautojen tarjoama päästövähennys riippuu kuitenkin suuresti sähköntuotannon päästöistä. Ollakseen mahdollisimman kestävää, sähköautoiluun liittyvän sähköntuotannon olisikin oltava hyvin vähäpäästöistä sekä ajoneuvojen käyttö- että valmistusvaiheessa.

Sähköautojen ympäristövaikutuksen minimoimiseksi olisi myös suotavaa, että sekä auton ja sen akun koko olisi mahdollisimman pieni, sillä raskaampi ajoneuvo lisää energiankulutusta ja luonnonvarojen käyttöä. Autojen koon ja painon kasvu onkin liikenteen kestävyyden kannalta huolestuttava trendi. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että katumaasturit eli SUV:t ovat globaalisti toiseksi suurin hiilidioksidipäästöjen kasvuun vaikuttava tekijä.[10]

Sähköautot eivät ole nollapäästöisiä autoja, vaan niillä on ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia elinkaarensa varrella. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi liikenteen päästöjä onkin myös vähennettävä muilla keinoilla.

Itseohjautuvat autot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itseohjautuvien autojen vaikutus liikenteen kestävyyten ja sen ympäristövaikutuksiin ei ole yksiselitteinen.[11] Itseohjautuvien ajoneuvojen yksi tärkein lupaus on se että ne voisivat lisätä palvelujen saavutettavuutta esimerkiksi liikkumisesteisiille henkilöille, lapsille, vanhuksille tai muille henkilöille, jotka eivät voi itse ajaa tai muuten omista autoa. Itseohjautuvat autot voisivat mahdollisesti myös auttaa vähentämään yksityisautoilua ja mahdollistaa ajoneuvojen tehokkaampaa jakamista.

Toisaalta vaarana on, että tyhjänä liikkuvat itseohjautuvat autot lisäävät ajokilometrejä ja että kysyntä autoilulle nousee. Itseohjautuvien autojen yleistyminen voisi esimerkiksi johtaa siihen, ettei työmatkojen pituus enää rajoittaisi yhtä vahvasti asuinpaikan valintaa, mikä voisi kasvattaa ajokilometrejä. Ajokilometrit voisivat myös kasvaa vapaa-ajan matkoilla, jos matka-ajan voisi viettää aiempaa rennommin esimerkiksi pelatessa tietokonepelejä tai katsellessa elokuvia. Tällä olisi negatiivinen vaikutus liikenteen energiankäyttöön ja päästöihin.

Itseohjautuvilla autoilla voi ajokilometrien ja matkamäärien muutoksen lisäksi tulla olemaan vaikutuksia liikenneonnettomuuksien määrään ja liikenneruuhkiin.

Liikenteen terveysvaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne on merkittävä ilmansaasteiden, kuten pienhiukkasten ja typen oksidien, päästölähde. Sekä pienhiukkaset että typen oksidit ovat hengitettyinä terveydelle haitallisia. Pakokaasupäästöjen lisäksi mm. rengas-, jarru- ja katupöly aiheuttavat liikenteen ilmansaastepäästöjä.[12] Tämän vuoksi myös polttomoottorittomat ja pakokaasupäästövapaat ajoneuvot kuten sähköautot eivät poista kaikkia liikenteen lähipäästöjä.[12] Erityisesti vanhemmat dieselajoneuvot tuottavat runsaasti haitallisia ilmansaastepäästöjä.

Lisäksi liikenne aiheuttaa melua ja liikenneonnettomuuksissa kuolee ja vammautuu Suomessa vuosittain satoja ihmisiä.

Maailmanlaajuisesti Maailmanpankin rahoittamassa tutkimuksessa arviointiin vuonna 2014 liikenteen aiheuttavan vuosittain yli 1,5 miljoonaa kuolemantapausta, kun liikenteen vaikutus onnettomuuksiin ja pienhiukkaspäästöihin otettiin huomioon.[13] Suomessa liikenteen terveysvaikutuksia on arvioitu vuonna 2021 julkaistussa raportissa, jossa onnettomuuksien, pienhiukkasten ja melun arvioitiin aiheuttavan vuodessa n. 500 ennenaikaista kuolemantapausta.[14] Vastaavasti liikenteeseen liittyvän kävelyn ja pyöräilyn arvioitiin säästävän vuodessa noin 2 000 kuolemantapausta lisääntyneen liikunnan ansiosta.

Myös liikenteen melulla voi olla merkittäviä terveysvaikutuksia. Melulle altistuminen voi aiheuttaa esimerksi sydän- ja verisuonisairauksia, unihäiriöitä, stressiä ja kognitiivisiä- ja oppimisvaikeuksia.[15]

nPyöräpysäköintiä Göttingenin rautatieaseman edustalla.

Liikenteen muut vaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenteen aiheuttava stressi ja liikenneruuhkat voivat myös olla merkittävä elämänlaatuun vaikuttava tekijä.

Liikenteellä on merkittäviä vaikutuksia maankäyttöön ja rakennettun ympäristöön etenkin kaupunkialueilla. Yksityisautoilulle varattu paikka on usein hyvin merkittävä ja rajoittaa kevyelle ja lihasvoimaiselle liikenteelle sekä muille aktiviteeteille jäävää tilaa. On arvioitu, että Helsingin kantakaupungissa 86 % katutilasta on varattu autoille.[16]

Liikennejärjestelmillä on myös merkittävä vaikutus erilaisten palvelujen ja aktiviteettien (koulut, työpaikat, terveyspalvelut, harrastusmahdollisuudet, jne.) saavutettavuuteen.

Liikenteen kiertotalous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiertotalouden tavoitteena on, että tuotanto ja kulutus synnyttäisivät mahdollissima vähän hukkaa ja jätettä. Liikenteessä sähköautojen yleistyminen on lisännyt keskustelua liikenteen kiertotalousta, erityisesti akkujen tarvitsemien kriittisten materiaalien kierrätyksestä.

  1. https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/SYR_AR5_FINAL_full.pdf IPCC Climate Change 2014 Synthesis Report
  2. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus Liikennefakta. Viitattu 20.1.2022.
  3. a b EEA greenhouse gases - data viewer — European Environment Agency www.eea.europa.eu. Viitattu 23.1.2022. (englanniksi)
  4. Saara Jääskeläinen: Fossiilittoman liikenteen tiekartta : Valtioneuvoston periaatepäätös kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämisestä julkaisut.valtioneuvosto.fi. 22.6.2021. Arkistoitu 13.8.2022. Viitattu 28.1.2022.
  5. N. Medimorec et al.: Transport and Climate Change 2018 - Global Status Report researchgate.net. December 2018.
  6. Non-exhaust Particulate Emissions from Road Transport: An Ignored Environmental Policy Challenge | en | OECD | OCDE www.oecd.org. Viitattu 27.1.2022.
  7. The Role of Critical Minerals in Clean Energy Transitions – Analysis IEA. Viitattu 23.1.2022. (englanti)
  8. European Environment Agency: Electric vehicles from life cycle and circular economy perspectives TERM 2018: Transport and Environment Reporting Mechanism (TERM) report. 2018. European Environment Agency.
  9. A global comparison of the life-cycle greenhouse gas emissions of combustion engine and electric passenger cars International Council on Clean Transportation. Viitattu 23.1.2022. (englanti)
  10. Growing preference for SUVs challenges emissions reductions in passenger car market – Analysis IEA. Viitattu 23.1.2022. (englanti)
  11. Janne J. Olin, Miloš N. Mladenović: Imaginaries of Road Transport Automation in Finnish Governance Culture—A Critical Discourse Analysis. Sustainability, 2022-01, 14. vsk, nro 3, s. 1437. doi:10.3390/su14031437 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  12. a b Tieliikenteen eri käyttövoimien ja polttoaineiden lähipäästöt ja niiden haitalliset vaikutukset - Vaihe 2. Henkilöautojen muuttuvien lähipäästöjen terveyshaitat Traficom. Viitattu 28.1.2022.
  13. Global Road Safety Facility, The World Bank, Institute for Health Metrics and Evaluation: Transport for Health : The Global Burden of Disease from Motorized Road Transport. Seattle: Institute for Health Metrics and Evaluation, 31.3.2014. HDL:http://hdl.handle.net/10986/17613 (englanniksi)
  14. Heli Lehtomäki, Niko Karvosenoja, Ville-Veikko Paunu, Antti Korhonen, Otto Hänninen, Jouni Tuomisto: Liikenteen terveysvaikutukset Suomessa ja suurimmissa kaupungeissa. Suomen ympäristökeskus, 2021. ISBN 978-952-11-5386-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 20.1.2022). fi
  15. Melu - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.1.2022.
  16. Helsingin kantakaupungin katutilasta 86% on varattu autoille - Helsinki Region Infoshare hri.fi. Viitattu 27.1.2022.