Keskustelu ohjeesta:Sivujen arviointi/Arkisto 1 - ohjeen ensimmäisen version keskustelut

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

---

Pitäisikö puhua seulonnasta tms.

Pitäisikö mallineessa puhua seulonnasta tms., jotta asia ei sekoittuisi muihin arviointikäytäntöihin? --Thi 5. joulukuuta 2011 kello 22.56 (EET)

Hyvä pointti. Esimerkiksi vertaisarviointi ja lupaava-keskustelut ovat myös sivujen arviointia. Jafeluv 5. joulukuuta 2011 kello 22.58 (EET)

Yksi vaihtoehto olisi kutsua tätä Versioiden arvioinniksi ja rinnakkaisniminä seulonnaksi ja muutosten arvioinniksi. --Pxos 5. joulukuuta 2011 kello 23.10 (EET)

Ohjesivun nimi on nyt Versioiden arviointi, jotta se tosiaan erottuu paremmin muista arvioinneista. --Pxos 6. joulukuuta 2011 kello 00.08 (EET)

Käyttäjä Poets100 siirsi tämän takaisin alkuperäiselle nimelle perusteluina, että "Versioiden arviointi on huono nimi". No yhteisö päättäköön nimestä sitten, mun puolestani saa olla sivujen arviointi, vaikka sekoittuukin artikkelien arviointiin ja vertaisarviointiin. --Pxos 6. joulukuuta 2011 kello 11.59 (EET)

Kannatan puhumista versiosta, helpottaa myös asian ymmärtämistä, ehdotan siirtoa takaisin.--Opa 6. joulukuuta 2011 kello 13.26 (EET)

Translate-wikissä tämä palautettiin myös nimelle "Sivujen arviointi". Olkoon nyt näin, koska ensimmäinen artikkelin arviointi on koko sivun arviointia samalla kun siinä arvioidaan yksi versio. Versionarviointi selitetään nyt tekstissä, ja olen myös yrittänyt tehdä eron selväksi muualla. --Pxos 7. joulukuuta 2011 kello 23.22 (EET)

Olisiko ideaa merkitä versioiden määrä arviointipyyntöön? Esimerkiksi Artikkeli on arvioitu viimeksi 10.10.2010. Tämän jälkeen tehtyjen muokkausten määrä on 7. Ja sitten vaikka linkki viimeisimpään arvioituun versioon. Jokaisella lukijalla on sitten mahdollisuus muodostaa helposti ja nopeasti mielikuva artikkelin luotettavuudesta. Hyvä idea tämä sivujen arviointi. Kyllä tästä hyvin toimiva käytäntö tulee, kun vähän hiotaan. --Gwafton 6. joulukuuta 2011 kello 01.25 (EET)

Taisin kommentoida liian hätiköidysti, sillä tieto vaikuttaa olevan näkyvissä ehdotetussa versiossa. Muodostin käsitykseni lyhytaikaisessa kokeilussa olleen version perusteella. --Gwafton 8. joulukuuta 2011 kello 15.25 (EET)

Omat muokkaukset, voinko merkitä ne tarkastetuksi? Mirgon 7. joulukuuta 2011 kello 22.34 (EET)

Et voi, järjestelmä merkitsee ne automaattisesti katsotuiksi aina kun teet muokkauksen. --Pxos 7. joulukuuta 2011 kello 23.22 (EET)

Tosiaan, jos teet arvoimattomaan artikkeliin muokkauksen, voit hyväksyä version tekemäsi muokkauksen yhteydessä tai jälkeenpäin. Tällä tavalla voit toki merkitä sen silmäillyksi. Sen sijaan ennestään arvioituihin artikkeleihin tehdyt muokkaukset järjestelmä merkitsee automaattisesti. Tätä vissiin tarkoitit? --Pxos 7. joulukuuta 2011 kello 23.50 (EET)

Joo, niin se meni.. Mirgon 8. joulukuuta 2011 kello 09.55 (EET)

Hei olisipa hyvä, jos omien muokkausten sivuille saisi samanlaisen värienselityksen alhaalle kuin saksa-wikissä [1]. Nythän nuo värikoodit näkyvät aivan kaikille muokkaajille. --Pxos 8. joulukuuta 2011 kello 18.15 (EET)

kuvat

Jos joku jaksaa askarrella niin esimerkkikuvista voisi rajata sellaiset pikkukuvat jotka voitaisiin lisätä ohjesivulle skaalaamattomana ja joista saisi suurin piirtein käsityksen mistä kuvassa on kyse. Klikkaamalla kuvaa aukeaisi sitten rajaamaton täysi kuva. Esimerkiksi siten että olisi pikkukuvana vaikka seulomattomuudesta kertova boksi ja kun sitä klikkaa avautuu kuva sivusta jossa se boksi on. --Zache 8. joulukuuta 2011 kello 13.47 (EET)

"Kommentit"

arvioinnissa voi jättää kommentin. Mihin tämä kommentti tallentuu ja miten ne saa näkyviin? -Jylöstalo 11. tammikuuta 2012 kello 23.17 (EET)

Se menee ainakin arviointilogiin ja ne saa näkymään artikkelien arviointiboksien yhteydessä tähän tapaan: kuva mutta tuo ei ole näemmä fiwikissä käytössä. Pitäisi melkein katsoa lähdekoodeista saako sen vielä jossain muualla näkyviin, mutta noissa nyt ainakin. (ohjeistus on vähän heikko tuon suhteen) --Zache 12. tammikuuta 2012 kello 08.39 (EET)

Mallinemuutoksen "arviointi" artikkelissa

Minkähän takia mallinemuutos pitää hyväksyä myös artikkeleissa? Esimerkiksi tämä.--Nedergard 12. tammikuuta 2012 kello 08.44 (EET)

Siksi että mallineisiin tehdyt muutokset näkyvät artikkeleissa. Sinänsä tuo muutosilmoitus on vain informatiivinen, eikä estä artikkelin arviointia. --Zache 12. tammikuuta 2012 kello 09.16 (EET)

Ensiarviointi - kuinka syvälle

Äskeisestä keskustelusta innostuneena olen nyt tehnyt ensiarviointeja joillekin vanhoille sivuille. Haluaisin kysyä että onko tarkoitus myös tarkistaa että lähdelinkit toimivat ? Olen katsonut että ne ovat asiallisille sivustoille (esim. itikseen) mutta toimivuutta en ole kaikista testannut. --Tappinen 20. tammikuuta 2012 kello 19.11 (EET)

Kauhea ajatus, että ilmeisesti olen Zachen ohella jonkinlainen seulonnan guru (heh), mutta vastataan nyt kuitenkin. Nykyisten ohjeiden mukaan vähimmäisvaatimuksena on tarkastaa artikkelin tekstisisältö (leipäteksti, viitemerkintöjen teksti, mallineiden tekstisisältö) vandalismin ja sotkujen osalta, mutta lähteiden asianmukaisuutta tai linkkien toimivuutta ei tarvitse tarkastaa. Toki seulojasta riippuu, miten tarkkaan hän haluaa asioita katsoa, mutta siis perusseulonta tuottaa vain sellaisia versioita, joissa ei ole sotkuja ja joiden ilmiselvät ongelmat (vandalismi, tekijänoikeusloukkaukset ym.) on joko poistettu tai merkitty. Täysin mahdotonta on sanoa, miten eri ihmiset artikkeleja käytännössä katsovat – siksi seulonta on periaatteiltaan melko pintapuolista silmäilyä. --Pxos 20. tammikuuta 2012 kello 19.47 (EET)

Osuin artikkeliin (134341) 1979 MA, joka mielestäni vaikuttaa asialliselta. Sen kirjoittaja Käyttäjä:Asikal1 näyttää tehneen useita saman alan artikkeleita. Siinä on runsaasti numerotietoa, joka vaikuttaa oikealta, mutta en ole niitä tarkistanut. Vaikutelma on siis hyvä, mutta voiko sen merkitä arvioiduksi vaikka numerotiedot ovat tarkistamatta? Artikkelissa Luettelo pikkuplaneetoista: 1–1000 on hyvä alku, vaikka puuttuvaa tietoa on paljon, artikkeli on selvästi kesken. Olemassa oleva tieto vaikuttaa oikealta, mutta en taaskaan ole tarkistanut (paitsi 1 Ceres), jonka tiedot jokainen harrastaja tietää oikeaksi. Voiko sen merkitä arvioiduksi? Minä merkitsisin molemmat arvioiduiksi. --Heikki47 22. tammikuuta 2012 kello 12.47 (EET)

Juu voit. Tuolla silmäily kategorialla olisi tarkoitus saada tsekattua ettei artikkelissa ole silmiin pistäviä vikoja ja ettei niihin lisätä niitä. Samoin olisi tarkoitus pystyä käymään kaikki artikkelit läpi niin sikälikään se tarkistus ei voi olla hirveän syvällinen. Syvällisemmän tarkistuksen suhteen pitää keksiä sitten jotain muuta. --Zache-test 22. tammikuuta 2012 kello 14.03 (EET)

Olen nyt tehnyt satakunta ensiarviointia. Valitsin lähinnä itse aloittamiani artikkeleita, ja niihin ei ole 2-4 vuoteen tehnyt muokkauksia kuin muutama hyvin tunnettu käyttäjä ja botit. Joitakin poimin tarkkailulistaltani. Tää on ehkä vähän turhaa koska harva niitä vandalisoi, toisaalta sellaista ei huomaa kovin moni. Huomaan että mun on turha arvioida jotain urheiluartikkeleita, koska jos joku tekee sinne vandalismia ja vaihtaa fordit skodaksi niin menee kuin väärä raha. Yritin arvioida myös Neuvostoliittoa, mutta karahdin siihen kun en tiedä mitä teksi kiistellyille Tungstenin muokkauksille. Onko mielipiteitä, mihin kannattaisi keskittyä ? --Tappinen 22. tammikuuta 2012 kello 20.36 (EET)

Olisi todella hyvä asia jos arvioidut artikkelit (LA, HA, SA) saisi merkittyä seulotuiksi jolloin niiden osalta päästäisiin eroon arvioimaton boksista ja niistä saataisiin pidemmän päälle paremmin ylläpidettäviä. Osa noista artikkeleista on myös usein sotkettujen joukossa. Tanar ja Haltiamieli ovat ainakin jonkun verran menneet niitä läpi. Tietyssä luokassa olevia arvioimattomia artikkeleita löytää helpoimmin Näytä linkitettyjen sivujen muutokset -työkalulla ja useasti kumottuja arvioituja artikkeleita löytää catscanilla. Toinen kategoria on nimenomaan sellaiset artikkelit joista pystyt helposti sanomaan ovatko ne ok. --Zache 23. tammikuuta 2012 kello 03.55 (EET)

Kriteerit

Yleistä

Kuvaava termistö on parempi miettiä kriteerien päättämisen jälkeen. "Laadukas" ja "hyväksytty" -termejä ei kannata käyttää mikäli tarkastus keskittyy lähteistykseen. Jos ko. tyyppisiä artikkelin yleistö tasoa kuvaavia termejä halutaan käyttää luokitus tulisi sitoa samaan asteikkoon LA-HA-SA -artikkeleiden kanssa.

Nythän meillä olisi käyttöliittymämielessä tasot 1a, 1b ja 2. Kun kaksi alinta tasoa 1a ja 1b ovat käyttöliittymätasolla sama asia on vaikea ajatella toimivaa systeemiä joissa luokkien erot olisivat kovin olennaisia, esim. toisessa tarkistettaisiin sisältöä, toisessa vandalismia. Onko nämä parempi yhdistää ja jättää esim. taso 1a suosiolla flagiksi jolle artikkeli tippuisi määrätyntyyppisten muutosten jälkeen, sillehän on nyt suunniteltu tällainenkin käyttö. (Ao. kriteeriehdotus kuitenkin kolmelle tasolle.) Terv. --Riisipuuro 23. helmikuuta 2012 kello 10.34 (EET)--

Mihinkä tässä kriteeristössä asettuis 1) toisen kieliversion perusteella kirjotetut artikkelit 2) useammasta muusta kieliversiosta tehdyt synteesit 3) lähteistä ja muista wikeistä tehdyt synteesit? (Oletuksena kaikissa, että muissa wikeissä ei ole kattavia lähdemerkintöjä) Gopase+f 23. helmikuuta 2012 kello 12.15 (EET)

Laadukas / Hyväksytty / Hyvin lähteistetty

Mun mielestä laadukas-tasolle riittää kriteeriksi, että "artikkelin sisältö vastaa ilmotettuja lähteitä". Käytännössähän tämä tarkottaa jonkunasteista mahdollisuutta tarkastaa lähteitä, ainakin epäilyttävien väitteiden/lisäysten osalta. (jos ei ole oma kirjottama artikkeli). Gopase+f 22. helmikuuta 2012 kello 21.07 (EET)

Ja artikkeli täyttää alempien tasojen kriteerit (tms. on silmäilty ja kunnossa). Eli mikäli artikkeli vaatii korjaamista niin se on hyvinkin lähteistetty artikkeli on ainoastaan silmäilty. --Zache 23. helmikuuta 2012 kello 03.07 (EET)

Jos kriteeri on "artikkelin sisältö vastaa ilmoitettuja lähteitä" niin se sisällön ja lähteiden vastaavuus pitäisi tarkistaa eli kaivaa lähteet esille ja katsoa onko asia esitetty niiden mukaan. Terv. --Riisipuuro 23. helmikuuta 2012 kello 10.34 (EET)--

Näin olen toiminut. :) Gopase+f 23. helmikuuta 2012 kello 10.41 (EET)

Sinänsä OK määrite, ja oleellinen tieto jos sisältöä tarkistetaan, työläs kyllä. Itselläni oli käsitys kevyemmästä tarkistamisesta. Terv. --Riisipuuro 23. helmikuuta 2012 kello 12.07 (EET)--

Käytännössä tää olis varattu artikkelin kirjottajalle, tarkastajalle tai uudelleenkirjottajalle. Eli silloinkin ihan hyödyllinen. Gopase+f 23. helmikuuta 2012 kello 12.09 (EET)

Systeemin selkeyden vuoksi pitäisin joka tapauksessa tärkeänä, että meillä olisi selkeä ero muodon ja tietosisällön tarkastamisen suhteen. Lähhdetarkistuksia varten puolestaan mielestäni meillä tulisi olla viitekohtainen merkkaus tarkistamisesta. Tämä mahdollistaisi yksittäisen lähteen tarkistamisen eri artikkeleista, ja toisaalta mahdollistaisi artikkelin lähteitten tarkistamisen vain osittain. Molemmat asiat helpottaisivat tarkistusurakkaa huomattavasti (on paljon helpompaa ja käytännöllisempää tarkistaa kymmenestä eri artikkelista viitattu yksi lähde, kuin kymmenestä lähteestä referoitu yksi artikkeli). Terv. --Riisipuuro 23. helmikuuta 2012 kello 12.21 (EET)--

Ehdotus: Artikkeli on edellisen tason lisäksi pääosin lähteistetty; lähteet vaikuttavat olevan aiheeseen liittyviä ja asiallisia. Artikkelissa on korkeintaan lähdetäydennyksiin liittyviä ongelmamallineita (lähde, lähde tarkemmin, kenen mukaan). Edelliset tasot määrittävät artikkelin vandalismivapaaksi ja rakenteeltaan ohjeitten mukaiseksi. Päämääränä on luokitus, jonka mukainen artikkeli on muodoltaan kelvollinen wikiartikkeli. Oleellinen ero varsinaiseen artikkelien yleisarviointiin LA-HA-SA olisi siinä, että yleisarvioinnissa käydään tietosisältö läpi, tässä ei. Terv. --Riisipuuro 23. helmikuuta 2012 kello 10.34 (EET)--

Joku tommonen määritelmä käy mulle. Gopase+f 23. helmikuuta 2012 kello 10.41 (EET)

Muutin tuota sen verran, että pistin Riisipuuron muotoilun kokonaisuudessaan. Syy muutokseen oli, että lähdemerkinnöistä ei voi mitenkään vetää sellaista johtopäätöstä että kirjoittaja olisi oikeasti käyttänyt ilmoittamiaan lähteitä joten sen vaatiminen kriteerinä on vähän heikosti toteutettavissa. :) --Zache 25. helmikuuta 2012 kello 09.51 (EET)

Niin no mulla oli ajatus, että toi korkein taso olis varattu artikkelin kirjottajalle ja toisten kirjottamien artikkelien lähteiden tarkastajille. Mutta sitä varten pitää sitten varmaan kehittää joku erillinen laatustatus, jos tästä ei liikene yhtä porrasta. Tärkeintä että siellä on jotain kriteereitä. Mulle käy toi nykyinenkin muotoilu. Gopase+f 25. helmikuuta 2012 kello 11.04 (EET)

Katsottu / Kunnossa

Koska seulojat tuottavat itse sisältöä, joka on automaattisesti katsottu, on varmaan järkevää asettaa katsottu-merkinnän kriteerit joko seulojien tuottaman sisällön alatasolle tai hieman sen alapuolelle. Käytännössähän tämä tarkoittaa, että katsotuksi riittää:

• vastaa sisällöltään muita wikejä, ei tarvetta lähteille
• sekalaisista heikkolaatuisista lähteistä kootut artikkelit
• kahden edellisen sekoitukset

Jos halutaan, että katsottu-arvioinnin kriteerit ovat tota korkeammalla, niin sitten varmaan kannattaa miettiä, mitä muokkauksia merkataan automaattisesti katsotuiksi. (tämä kaikki sillä oletuksella, että olen ymmärtänyt seulonta-systeemin oikein. Gopase+f 22. helmikuuta 2012 kello 23.51 (EET)

Automaattisesti muokkaukset katsotaan ainoastaan silmäillyiksi (arviointitaso 1). Käyttöliittymällisesti näitä kahta arviointitaso 1 ja arviointitaso 2 ei pysty erottamaan muualla toisistaan kuin katsomalla arviointilogista tai sitten arviointilaatikosta. Eli Arviointitaso 1 ja 2 tuottavat samat tekstit ja värit sivun yläreunan tiedotelaatikkoon ja artikkelihistoriaan. Yhdeksi kriteeriksi pistäisi vielä kunnossa merkinnälle sen, että artikkelissa ei ole korjattava yms. mallineita. --Zache 23. helmikuuta 2012 kello 03.01 (EET)

Vois varmaan luetella jossain tällaset mallineet. Gopase+f 23. helmikuuta 2012 kello 03.19 (EET)

Ehdotus: Artikkeli on edellisen tason lisäksi muodoltaan kunnossa, eli rakenne on pääosin tyylioppaan mukainen. En sotkisi sisällön tarkistamista lainkaan tähän ymmärtääkseni varsin kevyeksi tarkoitettuun katselmukseen. Näillä kriteereillä tasolla 1 (a ja b) olisi merkitystä lähinnä wikityössä, ei niinkäään lukijalle, eikä niitä näinollen tarvitsisi tuoda esille erityisen voimakkaasti. Terv. --Riisipuuro 23. helmikuuta 2012 kello 10.34 (EET)--

Sisältäiskö tuo "muodoltaan kunnossa" mitään ajatusta pituudesta, vai olisiko se vain luokitusta, iw:tä, wikitystä yms. muotoseikkoja? Gopase+f 23. helmikuuta 2012 kello 10.39 (EET)

Itse ajattelin ettei sisällä. Ainakin jos pituudella viitataan kattavuuteen, so. arvioitaisiin sisältöä, pitäisin sen pois tältä tasolta. Terv. --Riisipuuro 23. helmikuuta 2012 kello 12.00 (EET)--

Näin mäkin ajattelin, eli myös minityngät pääsis tälle tasolle. Gopase+f 23. helmikuuta 2012 kello 12.07 (EET)

Silmäilty

Mitä jää silmäilyn kriteeriksi?

• Artikkelin sisältö saattaa pitää paikkansa  –Kommentin jätti Gopase+f (keskustelu – muokkaukset)

Yksi kriteeri voisi olla se, että artikkeli ei sisällä ilmiselvää sotkemista. Toinen kriteeri voisi olla se, että artikkelissa olevat havaitut ongelmat olisi hyvä olla merkittynä. Joka tapauksessa tämä on kategoria johon kuuluu kaikki ne jotka eivät ole kunnossa tai hyvin lähteistettyjä eli hyvin väljillä kriteereillä mennään. --Zache 23. helmikuuta 2012 kello 03.04 (EET)

Artikkelien ongelmien merkitseminen sopivilla mallineilla on kyllä aika kaukanen ajatus. Gopase+f 23. helmikuuta 2012 kello 09.40 (EET)

Ehdotus: Artikkeli on vandalismivapaa: ei törkyjä tai sotkemista.. Terv. --Riisipuuro 23. helmikuuta 2012 kello 10.34 (EET)--

Kannatan, mutta ehdotan jatkoa: Artikkeli ei sisällä räikeää pov-pushausta tai ilmiselvää uutta tutkimusta. Nämähän eivät välttämättä ole vandalismia, mutta sisällöllisesti ne ovat yhtä ongelmallisia kuin vandalismi. Tarkoitus ei tietenkään ole, että silmäilijän pitäisi tarkistaa ja selvittää että näin ei ole, vaan että selviä tapauksia ei merkittäisi silmäillyiksi. -- Piisamson 23. helmikuuta 2012 kello 14.45 (EET)

Kaikki artikkelit on tarkoitus merkitä silmäillyiksi jotta tänne ei jäisi kahta päälekkäistä järjestelmää (tuoreet muutokset ja odottavat muutokset) joilla muutoksia seurataan. --Zache 23. helmikuuta 2012 kello 14.57 (EET)

Jos kirjais vaan, että artikkeli vaikuttaa asialliselta ? Gopase+f 23. helmikuuta 2012 kello 15.00 (EET)

Minulle käy tuokin. -- Piisamson 23. helmikuuta 2012 kello 15.05 (EET)

Jos tarkoituksena on merkitä kaikki artikkelit silmäillyiksi, silloinhan silmäilylle ei ole mitään kriteereitä. En kyllä ymmärrä mikä sellaisen silmäilyn tarkoitus on. -- Piisamson 23. helmikuuta 2012 kello 15.05 (EET)

Se on sotkusuodatus. Lue tämä. --Zache 23. helmikuuta 2012 kello 15.07 (EET)

Pintapuolinen tarkastus sisältää kyllä muutakin kuin ihan pelkän sotkun poistamisen. Vaihtoehtonahan on (jatkossa) muutoksen hyväksyminen tai hylkääminen, ja jos en väärin ymmärrä, hylkääminen johtaa suurin piirtein samaan kuin kumomaminen aiemmin. Kyllä räikeitä pov-pusheja yms. on kumottu ennenkin, eikä niille tule antaa sijaa tietosanakirjassa. Räikeällä pov-pushaamisella en nyt tarkoita sellaista, jossa muuten ok-artikkelissa on käytetty ylistäviä adjektiiveja, vaan "Yhdysvallat on sionistisen juutalaissalaliiton nukkevaltio" -tyyppistä kamaa. -- Piisamson 23. helmikuuta 2012 kello 15.18 (EET)

En mä meinaa että uusia huonoja muokkauksia pitäisi hyväksyä, mutta täällä on satoja tuhansia olemassaolevia artikkeleita. Ei ole realistista odottaa, että niille mitään hirveän isoja operaatioita oltaisiin silmäilyn yhteydessä tekemässä. --Zache 23. helmikuuta 2012 kello 15.19 (EET)

Ei tehdä suuria operaatioita ei, mutta jos asia käännetään toisin päin ja artikkeli ei vaikuta asialliselta edes pintapuolisesti vilkaistuna, niin ei ole mitään järkeä merkitä sitä silmäillyksi. Järkevämpää on merkitä roskaksi tai korjattavaksi ja merkitään silmäillyksi sitten, kun artikkeli edes pintapuolisesti vaikuttaa asialliselta. -- Piisamson 23. helmikuuta 2012 kello 15.40 (EET)

Juu, noin muotoiltuna tuo on aika lailla se mitä olen myös itse yrittänyt tässä selittää. --Zache 25. helmikuuta 2012 kello 08.59 (EET)

Minusta yksi hyvä esimerkki on Norpe, sen ekaa versiota en hyväksyisi mutta sen jälkeen kun mainosmaisuus oli merkitty (ja merkittävyys oli osoitettu), pitäisin silmäillyn tasoisena. En usko että silmäilyn yhteydessä tulisi tehtyä samaa siivousta jonka Ochs sille myöhemmin teki. Mainoksen merkintä olis kuitenkin hyvä tehdä. --Tappinen 23. helmikuuta 2012 kello 15.34 (EET)

Mä lykkäsin tonne ohjesivulle jotain kriteereihin. Muuttakaa jos ei miellytä ja keskustellaan tarvittaessa lisää. Gopase+f 25. helmikuuta 2012 kello 02.35 (EET)

Nyt kriteerit on taas poistettu. Toivottavasti poistaja luki ylläolevan keskustelun ja poisti kriteerit keskustelun perusteella. :) Gopase+f 25. helmikuuta 2012 kello 03.03 (EET)

No jos suoraan sanotaan, niin kriteereistä ei ole minkäänlaista konsensusta ja vaikkakin nuo kriteerit olisivat jääneet jäljelle, olisin siitä huolimatta arvioinut versioita oman arvosteluasteikkoni mukaisesti. Joka johtaa ja on johtanut jo siihen, että huolimatta annetusta tasosta, käyttäjät luultavimminkin antavat enemmän arvoa sille, kuka version on katsonut kuin mille tasolle se on asetettu. --Pxos 25. helmikuuta 2012 kello 03.13 (EET)

Konsensuksesta viis. Vastaako kriteerien poistaminen ylläkäytyä keskustelua? Gopase+f 25. helmikuuta 2012 kello 03.15 (EET)

Mielestäni nuo kriteerit selkeyttivät.--Opa 25. helmikuuta 2012 kello 08.08 (EET)

Mjooh, palautin selitykset ja lisäsin niin selvennyksen että kyseessä on ehdotus josta keskustellaan.--Zache 25. helmikuuta 2012 kello 09.14 (EET)

Yksinkertainen kirjanpito

Enpä tiedä, ehkä jollain tavalla tämän teknisen järjestelmän suurin hyöty voisi olla saavutettavissa hyvin yksinkertaisen ja yksinkertaistetun silmäilyn avulla ilman erillisiä kovin vaikeasti määriteltävissä olevia laatutasoja. Kykenemättä (= jaksamatta vaikka kykenisinkin) seuraamaan saksa-wikin ajatuksia seulonnasta, voisin melkeinpä kuvitella, että tosiaan eräänlainen peruskatselu olisi hyödyllisintä ja helpointa tehdä, tähän mennessä saavutettujen kokemusten perusteella. Zachen esittämä hidas laatukierto on erinomainen ajatus, mutta uskoisin että se tuottaa pitemmän päälle vain hirvittävän pitkän listan laadukkaaksi arviointia odottavia muutoksia, joita erkkokaan ei jaksa seuloa ja jonka ratkaisuna on joko sillensä jättö tai listaa karsiva seulonta, mikä on jo nyt - ainakin omasta mielestäni - työlästä.

Vaikea sanoa, millaisia ovat muiden wikien kokemukset monitasoarvioinnista, kun ne pirut ovat sen verran vieraskielisiä, ettei keskustelua pysty seuraamaan ollenkaan. Nythän toki lausumattomana ajatuksena on varmasti, uskoisin, se että kyseessä on edelleen koko wikin-laajuinen koekäyttö, jonka lopputuloksena voidaan ehkä tehdä jonkinsortin päätös siitä, otetaanko homma haltuun vai palautetaanko tehtaaseen. --Pxos 25. helmikuuta 2012 kello 01.57 (EET)

En usko, että monitasoiset systeemit on missään Wikipediassa laajemmassa käytössä. Wikimedian wikeistä asetusten perusteella En.wikibooks.org on mahdollisesti ainoa joka monitasoista systeemiä käyttää oikeasti ja siellä on käytössä yhdistelmä artikkeliin mallineella ilmoitettavasta tilasta (Development stages) ja merkityillä versioilla tehtävästä muutosten seurannasta (Reviewing pages).

Tuosta hitaasta kierrosta, niin juu ilmiselvästi se tuottaa suuret määrät artikkeleita joissa on laadukkaaksi arviointia odottavia muutoksia. Miten paljon se käytännössä on, niin en osaa sanoa. Valtaosa artikkeleista muuttuu hyvin harvoin ja ne pitävät arvionsa hyvinkin pitkiä aikoja. Toinen seikka on, se että vaikka siellä olisi suuret määrät odottavia muutoksia niin tässä tulee hyöty siitä, että listaa voi rajata luokkien avulla. Voidaan katsoa mitä laadukkaaksi arviointia odottavia muutoksia on tehty vaikka Lupaaviin artikkeleihin jotka ovat jo riittävän rajattu joukko jotta ne pystytään käymään kokonaisuudessaan läpi. Toisaalta yksittäinen käyttäjä voi käyttää luokitusta myös jonkun yksittäisten artikkeleiden tilan seuraamiseen. Käytännön esimerkkinä vaikka jos Gwafton haluaisi merkitä vaikka Tatraplan artikkeliin kerran vuodessa, että kävin artikkeliin tehdyt muutokset läpi ja se on yhä kunnossa niin se onnistuu tuolla. Eli tuossa tapauksessa systeemi tuottaa yksittäisiä arvioituja artikkeliversioita joita voidaan sitten käyttää tulevien arviointien apuna. --Zache 25. helmikuuta 2012 kello 08.31 (EET)

Pistetään tähän sellainen huomio, että kun nyt kävin noita laadukkaaksi arvioituja artikkeleita läpi, niin jos siellä on artikkeli joka on arvioitu laadukkaaksi eikä se oikeasti ole laadukas niin se odottaa arvioimista siihen saakka kunnes a.) se arvioidaan laadukkaaksi tai b.) aikaisemmin ollut laadukas arviointi on uudelleenarvioitu alemmas. Vaihtoehto b.) ei toimi silloin kun aikaisempi versio on oikeasti ollut hyvä ja artikkeliin on lisätty lähteetöntä, mutta hyvin kirjoitettua tietoa. --Zache 26. helmikuuta 2012 kello 12.48 (EET)

Dead or live -line

Englanninkielisessä Wikipediassa nousi suuri haloo Pending Changes -järjestelmän toteuttamisesta ja sen koekäytön päättymisestä. Asiasta on ummet ja lammet nähtävillä jopa Signpostissa, jota kursorisesti lukemalla olen nähnyt sellaisenkin käsityksen, että erikseen räätälöity Pending Changes, joka siis oli jotakuinkin erilainen sovellutus Merkityistä versioista kuin perusasetukset tai - lähinnä suurempaa wikiä - kuin saksa-wikin toteutus perussilmäilystä.

Ehdottaisin siis, että kokemusten karttuessa tästä meidän vehkeestämme voisimme asettaa jonkunlaisen määräajan sille, jolloin pohditaan perusteellisesti sitä, onko seulonnasta enemmän hyötyä vai yötyötä. Kuusi kuukautta kiurusta kesään eli toukokuun loppu voisi olla sekä kohtuullinen että riittävän pitkä koeaika asialle. Minustakin, vaikka olenkin ollut mukana puuhassa, on alkanut tuntua siltä, että tämä vähitellen liukuu koekäytöstä pysyväksi ilman että asetetaan selkeä arviointikohta, jolloin tehdään päätelmät siitä, otetaanko tämä käyttöön vai ei. Olen saanut selville, että mahdollinen käytöstä poisto voidaan toteuttaa kahdella tavalla: a) kuten en-wikissä, jossa laite on edelleen olemassa, mutta sitä ei käytetä pending furter discussion tai b) se poistetaan käytöstä, mutta siitä huolimatta annetut arvioinnit säilyvät versioiden taustalla, jolloin uudelleenasennus ei aloita tilannetta nollasta.

--Pxos 25. helmikuuta 2012 kello 02.28 (EET)

Jaa mä kun oon ollu siinä käsityksessä, että asiasta sovittiin jo ajat sitten, että tämä on vain 6 kk:n kokeilu. Sen jälkeen sitten harkitaan käyttöönottoa uudelleen. Varmaan päätös löytyy jostain kirjattunakin. EDIT: ainakin tuolta löytyy maininta (Wikipedia:Merkityt versiot) tiivistelmä-osiosta tjsp. Gopase+f 25. helmikuuta 2012 kello 02.30 (EET)

No joo kevät 2011 oli keskustelua asiasta, joka liukui unholaan. Sitten Meta-jumalat antoivat sataa lunta, joka ei ole edelliskevään lumia. Abstrakti päätös asiasta on ihan toista kuin koekäytön kokemusten tuoma näkemys. --Pxos 25. helmikuuta 2012 kello 02.42 (EET)

Juu, kyllä minusta voidaan lähteä siitä että tehdään toukokuun lopussa jokin referaatti merkityistä versioista, mitä ollaan tehty ja miten se on toiminut ja kysytään yhteisöltä miten edetään. En henkilökohtaisesti usko siihen, että merkityistä versioista luovuttaisiin kokonaan, mutta jos jengi kokee homman olevan ihan turhaa niin voidaan hyvinkin päättää sen käytön olevan vapaaehtoista jolloin sen merkitys jää lähinnä artikkeleiden metadatoittamiseen tai palauttaja-työkalun tapaiseksi kuriositeetiksi. --Zache 25. helmikuuta 2012 kello 08.43 (EET)

Ohjaussivujen seulonta

Jatkan keskustelua omalta keskustelusivultani, koskien ohjaussivujen seulontaa. Omasta mielestäni nuo voisi suoraan merkata lähteistetyksi (eli hyväksyä) jos vandalismia ei ole ja sivu ohjautuu oikein. Vai mikä este tällaiseen toimintaan olisi? Ohjettahan voimme muokata, jotta muutkin voivat toimia samoin. Raimo Miettinen (keskustelu) 14. maaliskuuta 2012 kello 20.28 (EET)

No laitan tähän erikseen vielä oman mielipiteeni tuolta keskustelun alkulähteestä: jos ohjaussivuja tai mallineita tai tiedostoja halutaan aktiivisesti seuloa, ei ole mitään hyötyä merkitä niitä korkeammalle tasolle kuin katsottu (eli silmäilty), pikemminkin vain haittaa. Laatutasosta tulisi aivan kummallinen sekoitus todella hyviä ja hyvin lähteistettyjä artikkeleita ja sitten iso kasa ohjaussivuja ja mallineita. En näe mitään järkeä antaa korkeinta laatutasoa tällaisille tietosanakirjan apusivuille, melkein yhtä omituista olisi valita joku ohjaussivu hyväksi artikkeliksi. --Pxos (keskustelu) 14. maaliskuuta 2012 kello 22.32 (EET)

Aivan samaa mieltä. Hyvin lähteistetty ohjaussivu jossa ei ole yhtään lähdettä kuulostaisi myös hölmöltä.--Opa (keskustelu) 14. maaliskuuta 2012 kello 22.38 (EET)

Mites täsmennyssivut? Gopase+f (keskustelu) 14. maaliskuuta 2012 kello 22.39 (EET)

No minun mielestäni täsmennyssivut ovat yhtälailla noita yllä mainittuja apusivuja, joita ei ole järkeä arvoida laadukkaiksi eli hyvin lähteistetyiksi. Katsominen (silmäilty/kunnossa) riittää aivan hyvin melkein kaikkialla kertomaan, että joku luotettava käyttäjä on katsonut, että sivu on OK. Laadukkaaksi arvioiminen on suomiwikissä käyttöön otettu lisävaruste, kuin kattoluukku autossa. Hyödyllinen ja kiva ominaisuus, jota ei kuitenkaan ole pakko käyttää. :) --Pxos (keskustelu) 16. maaliskuuta 2012 kello 13.41 (EET)

Aika monella täsmennyssivulla on lähteitä. Tällaset vois kyllä mun mielestä merkitä "hyvin lähteistetyiksi." Gopase+f (keskustelu) 19. maaliskuuta 2012 kello 09.38 (EET)

Saatan muistaa väärin, mutta eikös jokin aika sitten ollut keskustelua siitä, että täsmennyssivuilla nimenomaan ei saisi olla lähteitä? On hieman ongelmallista, jos merkitään tarkistetuiksi sellaisia sivuja, jotka ovatkin Wikipedian käytäntöjen vastaisia. --Compance (keskustelu) 28. maaliskuuta 2012 kello 00.10 (EEST)

Käytännössä täsmennyssivuilla on lähteitä ja tietääkseni ne nähtiin mielekkäinä edellisessä keskustelussa. (onkohan tämä viimeisin keskustelu Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)/Arkisto_66#Täsmennyssivu) Gopase+f (keskustelu) 9. huhtikuuta 2012 kello 09.59 (EEST)

Odottavat muutokset -sivulla ei näy kaikki arviointiaan odottavat?

Odottavat muutokset -sivu on suurinpiirtein tyhjä, mutta silti 26. toukokuuta -sivu odottaa arviointiaan – ei siis näy tuolla odottavissa muutoksissa (ainakaan minulla). Mitenkäs nyt näin? --Anr (keskustelu) 29. toukokuuta 2012 kello 20.19 (EEST)

Luulen, että asia johtuu juurikin tuolloin (27. toukokuuta klo 15–16) olleesta omituisesta tietokantavirheestä, joka myös aiheutti sen, että poistamani sivu merkittiin poistolokiin, mutta se ei poistunutkaan. Sitä ei voinut myöskään palauttaa takaisin. Varmasti kyseessä on saman tietokantavirheen aiheuttama vika. --Pxos (keskustelu) 29. toukokuuta 2012 kello 20.32 (EEST)

Ohje on sekava ja aivan liian pitkä

Luin tekstin, mutten vieläkään ymmärrä kuin pintapuolisesti mistä on kyse. Ja ei, lisää tekstiä ei ole ratkaisu tähän ongelmaa, vaan päinvastoin! Palosirkka (keskustelu) 30. joulukuuta 2012 kello 16.21 (EET)

Eiköhän ohjeista yleensäkin saa ensin vain pintapuolisen käsityksen, jonka jälkeen kokemus karttuu varsinaisessa arviointityössä. Ohjeet ovat pitkät, koska niissä on yritetty kattaa kaikki esille tulevat tilanteet, joten ei niitä minusta ole syytä lyhentääkään. Alkuun voisi kenties yrittää saada tiiviimmän tietopaketin ja erotella yksityiskohtaisemmat ohjeet paremmin omaan osioonsa tai jopa omalle alasivulleen. --Pxos (keskustelu) 31. joulukuuta 2012 kello 17.07 (EET)

Keskustelu ohjeen termeistä

Ks. Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)#Seulominen ja sivujen arviointi. --Silvonen (keskustelu) 10. marraskuuta 2013 kello 18.58 (EET)

Laatutasoista, tilanne 2014-07-11

Miksi laatutasoissa on kaksi samaa tasoa (Laadukas, Katsottu, Katsottu)? Miksi on erilliset ja vielä laatutasoista poikkeavat arviointitasot (Hyvin lähteistetty, Kunnossa, Silmäilty)? --Usp (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 15.20 (EEST)

Joo, ja miksi niissä on sama sininen taustaväri? Pingiä vaan, User:Pxos, User:Zache. :D --Hartz (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 15.25 (EEST)

Mistä hitosta minä tiedän? Varmaan siksi, että merkityt versiot -tekniikka on tuollainen ja koska tuollaiset tasot on täällä otettu käyttöön. --Pxos (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 15.30 (EEST)

Laatutasoja on kaksi, arviointitasoja on kolme. Kun accuracy-taso on 1 tai 2, laatutaso on "checked". Kun accuracy-taso on 3, laatutaso on "quality". Siksi. --Pxos (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 15.48 (EEST)

Usp: olen kännykällä liikenteessä viikonlopun niin en tarinoi tähän, mutta jos olet finnconissa niin voin kertoa irl jossain välissä --Zache (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 16.12 (EEST)

Tämän perusteella arvelen, että on arviointitasoja, joita muokataan (ja joista täällä on käytössä vain yksi) ja näiden tasojen perusteella tulee sitten laskennallisesti ja automaattisesti laatutaso. Olenko yhtään perillä? Zache: Tuskin. --Usp (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 17.13 (EEST)

Juu suurin piirtein noin. Sellainen arviointitasoja voi varmaankin olla mielivaltainen määrä, mutta laatutasojen määrä on kovakoodattu. Nykyiset tasot, värit ovat aika pitkälti sattuman tulosta ja sen seurausta miten asetuksia jumpattiin silloin kun toiminto otettiin käyttöön [2].

Sellainen huomio tähän lisäksi, että merkittyjen versioiden toiminnallisuutta on aika reippaasti muokattu fiwikissä paikallisesti. Esimerkiksi käytännössä koko merkittyjen versioiden toiminnallisuus on paikallisesti piilotettuna sisäänkirjautumattomilta käyttäjiltä, vasemman reunan tarkasta muutos on paikallinen lisäys. Siinä vaiheessa kun lisäosa otettiin käyttöön, niin se oli asetustensa perusteella monitasoinen, mutta se oli paikallisesti css:llä asetettu näyttämään samalta kuin dewikissä (eli muutoksen pystyi ainoastaan hyväksymään) ja jossain vaiheessa kun haluttiin kokeilla monitasoisempaa arviointia asetettiin useammat tasot näkyville. --Zache (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 18.09 (EEST)