Keskustelu wikiprojektista:Fysiikka

Fysiikan luokittelu

Itselläni ei riitä aika tähän projektiin osallistumiseen, mutta Luokka:Fysiikka on aika sekalaisen oloinen tällä hetkellä. Se voisi olla järkevää laittaa kuntoon niin, ettei tuo pääluokka paisu liian isoksi. --Jannex 28. helmikuuta 2006 kello 14.48 (UTC)

Tartuin tähän ikivanhaan ehdotukseen ja järjestelin Luokka:Fysiikka:n uudelleen. Otin inspiraatiota enkkuwikistä, mutta en noudattanut sen mallia ihan orjallisesti. Kritiikkiä otetaan vastaan. -Jähmefyysikko (keskustelu) 4. tammikuuta 2022 kello 15.25 (EET)

Artikkeli suositeltavaksi

Fysiikan artikkelit ovat pääsääntöisesti huonotasoisia ja lähteettömiä. Olisi hienoa tehdä malliksi artikkeli jostain aiheesta suositeltavaksi sivuksi asti. Ehdotan, että projektiin osallistuvat ja muutkin voivat ehdottaa tässä mielestään hyviä aiheita, joiden artikkelin ei välttämättä tarvitse olla juuri nyt kovinkaan kummoinen.

Laita oheiseen listaan ehdotuksesi tärkeästä fysiikan aiheen artikkelista, joka kannattaisi laajentaa ja kirjoittaa mahdollisesti uusiksi, jotta siitä saataisiin suositeltu sivu. Perustele.

Ehdotuksia yhteistyöartikkeliksi:

• Suprajohde: Vaatii runsaasti työtä ja lähteitä, mutta ainakin aihe on sopivan jännittävä ja mystinen suurelle yleisölle. Kovin syvälliseen matematiikkaan ei välttämättä tarvitse eikä kannata mennä, koska ilmiössä on paljon muutakin kerrottavaa. -Uvainio 4. helmikuuta 2007 kello 13.41 (UTC)
• Fysiikka: Kelvollinen pääartikkeli toimisi koko projektin selkärankana. Eri alojen luettelun lisäksi voisi painottaa fysiikan metodologiaa ja sen soveltamista muissakin tieteissä. Lyhyt historiaosio lienee paikallaan. Lisäksi voisi tehdä osion, jossa kuvataan fysiikan tekemistä eli tutkimusta. --Usp 11. helmikuuta 2007 kello 23.55 (UTC)

Keskustelua ehdotuksista

Fysiikka on yksittäisenä artikkelina kova aihe, koska se vaatii hyvin paljon yleistä näkemystä kirjoittajilta. Joka tapauksessa ehdotus on hyvä ja lainasinkin jo yhden aika yleisen teoksen kirjastosta. Tarvitaan siis erinomaiset artikkelit aiheista Klassinen fysiikka, Moderni fysiikka, Fysiikan historia ja Kvanttimekaniikan historia, joista lyhennelmät pääartikkeliin fysiikka. Itse en tällä hetkellä ehdi kovin osallistua (väitöskirja pitäisi saada valmiiksi), mutta ensi kuussa ehkä enemmän. -Uvainio 14. helmikuuta 2007 kello 17.57 (UTC)

Unohdinpa mainita. Kaikkiin artikkeleihin tarvitaan siis kunnolliset lähteet ja viittaukset tyyliin otsonikato. Tämä koskee siis myös näitä artikkeleita, joihin fysiikka-artikkelista viitataan. Projekti pitää jakaa jotenkin niin, että yksi keskittyy fysiikka-artikkeliin ja loput pyrkivät tekemään pääartikkeleita ja täydentämään punaisia linkkejä. Itse pidän punaisten linkkien täydentämisestä. Ei oteta kuitenkaan turhaa stressiä, tavoite lienee saada homma valmiiksi joskus syksymmällä. -Uvainio 14. helmikuuta 2007 kello 18.06 (UTC)

Tein fysiikka-artikkelille rungon ja erityisesti osa-alueita järjestelin. Tein myös luettelon osa-alueista, koska ei niitä millään kannata kaikkia pääartikkeliin laittaa. Pitäisikö tehdä selvyyttä fysiikka-tieteen eli välineen ja fysiikka-tietämyksen eli tuotteen välille? Fysiikka voisi keskittyä välineeseen ja Fysikaalinen maailmankuva voisi käsittää fysikaalisen nykytietämyksen.--Usp 22. helmikuuta 2007 kello 20.24 (UTC)

Onko sinulla jotain lähteitä noihin vai millä perusteella jaottelet osa-alueet? Lienee olisi parasta katsoa jostain kirjoista / kirjasta, miten fysiikka yleensä jaotellaan jne. Tarkoitatko tieteellä ja tietämyksellä sitä että Fysiikka käsittelisi fysiikkaa tieteenalana ja fysikaalisessa maailmankäsityksessä kerrottaisiin enemmän eri fysiikan laeista yms.? Se kuulostaa hyvältä. --Uvainio 22. helmikuuta 2007 kello 20.36 (UTC)

Fysiikan jaottelu voidaan tehdä monella tapaa eikä yhtä parasta taida olla. Kannattaisiko ehkä vain suomentaa en-wikin jaottelu, vaikka sekin on osin sekava ja päällekkäinen eikä kaikille nimikkeille ole suomennosta. Olisiko kolme eri näkökulmaa aiheeseen fysiikka liikaa? Eli fysiikka kertoisi yleisesti tieteestä, fysikaalinen todellisuuskäsitys fysiikalla saavutetusta tietämyksestä ja fysiikan filosofia vielä jostain.--Usp 3. maaliskuuta 2007 kello 15.33 (UTC)

Mielestäni olisi syytä käyttää jotain luotettavaa lähdettä näissä asioissa. Pelkkä oma ja en-wikin näkemys ei noissa jaotteluissa oikein ole mielestäni riitä. On itsellekin helpompaa, kun on jokin lähde johon tukeutua. --Uvainio 3. maaliskuuta 2007 kello 22.14 (UTC)

Ongelma on siinä, että minkä lähteen valitsee, jaottelu kun vaihtelee lähteittäin. Ja jaottelu on tavallaan ristiriidassa fysiikan peruoletuksen eli kaiken teorian mahdollisuuden kanssa. Tarkoitan sitä, että jaottelu on lähinnä vain sopimuskysymys ja en-wikin artikkelissa on päästy mielestäni varsin kohtuulliseen sopimukseen. Yksi suuri ongelma koko fysiikka projektille on sitten se, ettei monista asioista taida olla suomennosta laisinkaan. Eli wikipedia saattaa siloin olla ensimmäinen paikka, missä asiasta kerrotaan ensimmäisen kerran suomeksi. Wikipediassa ylipäätään väistämättä joudutaan tekemään, ja on jo tehty, jaottelua, johon ei ole lähteitä ja asia on vain sovittu. --Usp 8. maaliskuuta 2007 kello 18.47 (UTC)

Fysiikka on tällähetkellä vertaisarvioinnissa. Historia osuus on tällähetkellä tarpeeksi kattava, mutta muut otsikot ovat suhteellisen lyhyitä. Artikkeli on myös saatu pois lähteettömien artikkeleiden listalta pois. qWerk 17. toukokuuta 2007 kello 06.48 (UTC)

Lähteettömyydestä

Fysiikan artikkeleita vaivaa tällä hetkellä akuutti lähteettömyys ja tiedon puute. Uusia fysiikan artikkeleita aloitettaessa olisi hyvä kirjoittaa artikkeli lähdeteoksen tai -teoksien kanssa ja viitata lähteisiin niissä kohdissa, jotka eivät ole itsestään selviä. Lähdeteoksen on syytä olla luotettava, mieluiten kirja. Kenelle on hyötyä artikkelista, jossa todetaan vain itsestäänselvyyksiä, jotka kuka tahansa muistelee ulkoa yläasteen fysiikan tuntien perusteella? Pyytäisin siis, että pyrkisimme tämän projektin raameissa panostamaan nimenomaan laatuun ei niinkään määrään. Pyytäisin myös kiinnittämään siis huomiota kieliopillisesti oikeisiin ilmauksiin. Lukekaamme tekstimme läpi ennen kuin talletamme ne. Myönnän, että paremman puutteessa teen nobelisteista artikkelit lähinnä nobelprize.orgin elämäkertojen pohjalta. Fysiikan artikkeleissa pyrin kuitenkin käyttämään kirjoja. -Uvainio 17. helmikuuta 2007 kello 21.19 (UTC)

Teemasivu

Onko kukaan aikeissa tehdä teemasivua fysiikalle? Mielestäni Filosofian teemasivu olisi hyvä pohja. Omat taidot eivät ainakaan vielä riitä ko. sivun tekemiseen. QWerk 18. helmikuuta 2007 kello 08.29 (UTC)

Onko meillä innostusta ylläpitää sellaista? Suuri osa fysiikan artikkeleistakin on vielä puutteellisia, joten iso osa ajasta menee niiden tekemiseen ja korjaamiseen. Meillä ei ole tarpeeksi hyviä artikkeleita, joita voisi laittaa esim. "artikkelipoimintoihin". Vai onko? Siitä tuli mieleen, että voitaisiin kyllä alustavasti tehdä listaa vaikka tänne keskustelusivulle hyvistä fysiikan artikkeleista. Jos siitä tulee pitkähkö niin sittenhän teemasivu olisi oivallinen asia. -Uvainio 18. helmikuuta 2007 kello 21.11 (UTC)

Tosiaan, hyviä artikkeleja ei ole tai niitä on todella vähän. Alkuräjähdys -artikkeli on melko hyvä, vaikka laajennettavaa onkin.

Pitäisiköhän kvanttimekaniikka ja kvanttifysiikka artikkelit yhdistää? -QWerk 19. helmikuuta 2007 kello 07.40 (UTC)

Ainakin en-wikissä on yhdistetty. --Thi 22. helmikuuta 2007 kello 20.31 (UTC)

Teemasivu:Fysiikka voisi toimia muokkaamisen ja eritoten artikkeleiden järjestelyn apuna. Yleiskielen version käännöksestä voinee aloittaa. --Usp 30. maaliskuuta 2007 kello 20.39 (UTC)

Käyhän se niinkin. En ymmärtänyt toista lausetta tosin. Yritän osallistua taas fysiikka-artikkeleiden tekoon nyt kun työasiat ovat paremmalla mallilla. --Uvainio 31. maaliskuuta 2007 kello 06.57 (UTC)

Tein raakileen Kielitieteen teemasivun pohjalta. Olisin kopioinut en-wikistä mutta tarvittavaa mallinetta ei ole. Jos en-wikin rakenteen olisi voinut luoda fi-wikiin niin suomentamalla olisi saanut kätevästi aineistoa. --Usp 5. huhtikuuta 2007 kello 15.51 (UTC)

Valosähköinen ilmiö

Voitteko tarkistaa? Oma tietämykseni on sen verran huteraa, että en lähde muokkaamaan. Irrotustyön määrittely on mielestäni kirjoitettu tavalla, joka altistaa väärinkäsitykselle.--Teveten 20. helmikuuta 2007 kello 16.05 (UTC)

Nobeltyngät

Tuo malli sille nobel-tyngälle voisi olla vähän erilainen. Olen itse syyllistynyt juuri samantyyppiseen lähteiden merkitsemiseen aiemmin, mutta voisimme nyt ottaa oppia ja merkitä oikeasti lähteet "aiheesta muualla" sijaan. Lisäksi voisi miettiä minkä tasoisia artikkeleita kannattaa aloittaa, mieluiten kuitenkin kirjoitettaisiin kerralla kunnollinen. Elävien nobelistien kanssa erityisesti on oltava tarkkana lähteiden kanssa että varmasti jokainen tieto voidaan varmentaa. Eli välttämättä ei kannata suoraan vaan kopioida en-wikistä vaan yrittää luotettavien lähteiden kera kirjoittaa itse. Uvainio 12. huhtikuuta 2007 kello 17.22 (UTC)

Itse olen kirjoittanut pikaisesti tyngän pituisia arikkeleita, joissa on suht hyvin täytettynä teiteilijä-malline. Ajattelin kun kaikki nobelistit on saatu väsättyä (tänään/huomenna) niin aloitan järjestelmällisen kierroksen aina Röntgenistä lähtien. Riippuen hieman pääseekö A. Einstein ensimmäisellä kierroksella läpi suositeltavuudessa vai ei. QWerk 21. huhtikuuta 2007 kello 14.57 (UTC)

Aikamatkustus

Tervehdys! Olen paljon muokkaillut artikkelia aikamatkustus ja yrittänyt myös saada siitä suositeltua, mutta suositellut sivut -äänestyksessä monet toivoivat, että joku fysiikkaa hyvin tunteva henkilö voisi tarkastaa artikkelin ja sanoa siitä mielipiteensä. Ajattelinkin siis kysyä, olisiko jollakulla tämän projektin osanottajalla tietoja ja haluja lähteä tarkastamaan kyseistä artikkelia. Olisin hyvin kiitollinen, jos joku teistä jaksaisi tehdä sen. --Green Bonsai 12. toukokuuta 2007 kello 09.13 (UTC)

Malline:Wikiprojekti Fysiikka

Loin mallineen, jolla voidaan liittää fysiikka-artikkelit keskustelusivun kautta projektiin kuuluvaan luokkaan. En-wikissä vastaavaan on liitetty myös muita toimintoja, joita olisi tarkoitus lisätä myöhemmin kun aika ja osaaminen sallii. Mitä oletta mieltä? --Usp 15. syyskuuta 2007 kello 18.51 (UTC)

Katselinkin tuota jo eilen. Minusta tuo on älyttömän hyvä idea, olen itsekkin miettinyt jo aiemmin, että miksei suomenkielisessä Wikipediassa ole tuollaista systeemiä.--qWerk 16. syyskuuta 2007 kello 10.08 (UTC)

Jälkeen päin löysin tälläistä keskustelua aiheesta. Kannatan kuitenkin järjestelmää edelleen.--Usp 16. syyskuuta 2007 kello 14.28 (UTC)

Kannatan myös. Malline on hyödyllinen etenkin ku saadaan siihen nuo "täkeysluokitus" ja "pituusluokitus", jotka ovat en-wikin mallineessa. Helpottaa selvästi artikkeleiden löytämistä, jotka tarvitsevat laajennusta. --qWerk 16. syyskuuta 2007 kello 14.35 (UTC)

Toiminta on toteutettu {{Wikiprojektikohtainen luokittelu}}-mallineella, joka perustuu luokitteluavaimen käyttöön. Käytänteestä lisää sivulla Wikipedia:Wikiprojektikohtainen luokittelu. --Usp 4. lokakuuta 2007 kello 20.32 (UTC)

Fysiikan perusartikkelin vaatimukset

Wikiprojektikohtaiseen luokitteluun liittyen, mitä tarvitaan fysiikan artikkelilta, että se olisi "perustasoa" eli laajempi kuin "tynkä" mutta ei "hyvä". Wikipedia:Tynkä on turhan ylimalkainen. Yleisesti perusartikkelin pitäisi minusta olla yhtä kattava kuin tavallisen "tietosanakirjan" artikkeli.

Minusta artikkelin tulee vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin.

• Mihin osa-alueeseen liittyy?
  • Onko luonnon laki (esim. liikemäärä) vai spekulatiivisempi (Esim. Higgsin bosoni).
• Mitä tarkoittaa (seikkaperäisesti selitettynä)?
• Mikä on aiheen nykyinen tilanne?
  • Onko suuria muutoksia tiedossa?

Varsinaisella fysiikka-artikkelilla:

• Mitä yksiköitä käytetään?
• Miten peruslaskenta tapahtuu?

Olisiko jo perusartikkelin vaatimuksena lähteistys liikaa? --Usp 4. lokakuuta 2007 kello 20.32 (UTC)

Kvanttiväridynamiikka

Kyseinen artikkeli on tällä hetkellä aika turha. Ehdottaisin ohjaamista vahvan vuorovaikutuksen artikkeliin. Tietenkin olisi hyvä jos joku saisi tuosta väännettyä ihan kunnon artikkelin. Itse yritin, mutta meni aikalailla samanlaiseksi teksti kuin vahva vuorovaikutus -artikkeli ja niimpä siirryinkin täsmentämään sitä. --Potus55 13. marraskuuta 2007 kello 14.38 (UTC)

En kannattaisi yhdistämistä sillä niillähän on eroa kuin yleisellä suhteellisuusteorialla ja gravitaatiolla, toinen on teoria toinen ilmiö. Toki QCD ja vvv ovat (nykyisin) niin lähellä toisiaan, että jako on pitkälti periaatteellinen. --Usp 13. marraskuuta 2007 kello 16.52 (UTC)

Ei kannata. Tällöin todennäköisyys, että artikkelia parennettaisiin pienenee selvästi eikä kunnollista saataisi koskaan. --qWerk 14. marraskuuta 2007 kello 06.02 (UTC)

Suositeltu sivu?

Heipä hei osallistujat. Usp ja qWerk ovat sellaisia tietokirjankirjoituskoneita, että eiköhän tuosta Fysiikasta saataisi suositeltu heittämällä, kunhan vähän huolletaan kieltä ja lähteistetään enemmän? Vai olisiko innostusta ryhtyä johonkin toiseen isompaan artikkeliprojektiin? Ehdotuksia? Pitäähän projektillamme jotain toimintaa olla. :) Voisin lämmitellä tunnelmaa aloittamalla Fysiikan tutkimuksesta. --Uvainio 26. elokuuta 2008 kello 00.27 (EEST)

Tutkimuksesta kertovan artikkelin puute taitaakin olla suurin/ilmeisin puute artikkelissa. Olisi hyvä, jos aihetta tarkasteltaisiin usealta eri tasolta. Hahmottelin kysymyksiä/aiheita hiekkalaatikkoon. Fysikaalinen todellisuuskäsityskin on varsin aluillaan. Olen muuten alkanut suhtautua skeptisesti ss-äänestykseen, kun siinä tunnutaan usein välitettävän vain viitteiden määrästä ja paikasta mutta toisaalta onhan sillä edelleen välinearvonsa. --Usp 26. elokuuta 2008 kello 17.55 (EEST)

No, kyllä ne artikkelit monesti monipuolisemmalla lähdetaustalla paremmiksi tulevat, että ei se nyt ihan turhaa niitä viitteitä ole katsoa. Monille vain tuntuu olevan tärkeintä viitteiden määrä, ei lähteiden.. Olet kyllä ahkera otus, kun teit jo noin hyvän rungon. Minulla on ainakin vastauksia fysiikan tutkimuksen rahoitukseen, mutta "miten kysymykset valitaan" yms. on aika vaikea löytää lähteellistä tietoa. Jotain yleistä pystyn sanomaan, mutta se pätee kaikkeen tutkimukseen. Fysiikkaakin on niin monenlaista. Kaikki ei ole hard core vääntöä vaan on sellaisia pehmeitäkin alueita kuten materiaalifysiikka. Se on jo aika kaukana kvanttimekaniikasta yms. perustason teorioista. Koetan kuitenkin löytää tilastoja perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen määristä. Eri konfereissa kävijöiden määristähän voi vetää joitain johtopäätöksiä, mutta alat ovat niin spesifisiä. Toisaalta Saksan fyysikkoseuran kevätkokouksen abstraktikirjasta voisin käydä läpi, mitä siellä on ja siitä saa aika hyvän käsityksen, mitä Saksassa (ja samalla siis maailmalla) tutkitaan. Joo, ehkä siitä tulee ihan hieno artikkeli, jos ei haittaa, että se tulee vasta sanotaan parin viikon päästä sinun ja muiden projektilaisten retosteltavaksi. Nyt on töissä niin jännää, ettei oikein malttaisi. Jotain graafeja kutkuttaisi nyt kuitenkin fyysikoista lähteä piirtämään! --Uvainio 26. elokuuta 2008 kello 21.20 (EEST)

Voin ottaa työstöön historiaosuuden, kunhan vain saan tieteellisen vallankumouksen pois jaloista. Näkökulmaa voisi lisäksi laajentaa eettisiin asioihin [jotka tietysti soveltuisi filosofeille paremmin :)]. Lisää ulottuvuuksia varmaan syntyy kirjoittamisen yhtedessä. --qWerk 2. syyskuuta 2008 kello 21.03 (EEST)

No kas! Hienoa. :) Siis fysiikan tutkimuksen historian? Jos ryhdyt hommaan, niin älä suotta kirjoita uudestaan fysiikan historiaa vaan yritä löytää se tutkimuksen näkökulma. Tarkoitatko eettisiä asioita tutkimusartikkeliin yleensä vai sen historiaosaan? Voisin kirjoittaa tutkimuksen etiikasta Jan Hendrik Schönistä ja muusta kyllä.--Uvainio 2. syyskuuta 2008 kello 23.05 (EEST)

Pitäisi olla kaksi eri fysiikan käsitettä fysiikka metodina ja fysiikka tietona. Ehdotuksia? Olenko ihan metsässä, jos tehdään niin, että fysiikan historia kertoo siitä miten fysiikan tietosisältö (tutkimuksen tulokset) kehittyi ja fysiikan tutkimuksen historia kertoo siitä, miten metodi muuttui (käytettävät matemaattiset metodit, mittalaitteet, ehkä jopa vähän filosofisesta asennoitumisesta tai paradigmasta/motiivista)? Kommentin jätti Usp (keskustelu – muokkaukset).

Mjoo, eli siis meinaat, että tota historiaosaa pitää laajentaa siis? Olen kyllä samaa mieltä, että toistoa tulee välttää. Nytkin tuo aloitus on ehkä vähän turhan fysiikka-artikkeliin sopiva, mutta toisaalta, kun fysiikka ja fysiikan tutkimus on kuitenkin niin lähellä toisiaan. Ainahan noita kirjoituksia voi siirrellä toiseen artikkeliin, minne ne sopii paremmin, että ei ne hukkaan mene.--Uvainio 3. syyskuuta 2008 kello 01.39 (EEST)

Kyllä joo, tarkoitus olisi tutkimuksen näkökulmasta kirjoittaa. 1600-luvun akatemioihin järjestäytymisestä aina toisen maailmansodan Manhattan-projektin synnyttämään big scienceen, unohtamatta tietenkään 1900-luvun alussa tapahtuneesta heräämisestä "fysiikka onkin tiedettä" (Harvardissa ei esimerkiksi fysiikkaa pidetty tieteenä). --qWerk 3. syyskuuta 2008 kello 08.21 (EEST)

No arvelinkin, että sitä meinasit. Kunhan tahdoin päteä. Loistavaa!--Uvainio 3. syyskuuta 2008 kello 09.50 (EEST)

Sunnuntai-illan tylsyyspuuskassa aloitin tuon Fysiikan tutkimus -artikkelin. Käykää parantelemassa, jos viitsitte. En ole oikein tyytyväinen vielä sen kattavuuteen. Tärkeitä osa-alueita puuttuu, mutta ei nyt jaksa.--Uvainio 1. syyskuuta 2008 kello 22.13 (EEST)

Anteeksi, Usp, että muotoilin lisäyksesi uuteen uskoon osittain. Mielestäni tuo on jo menossa kyllä parempaan suuntaan osallistumisesi johdosta. :) Toivottavasti olet samaa mieltä! Pitäisikö sitä laajentaa lisää, mitä tuumaat? Onko ideoita?--Uvainio 2. syyskuuta 2008 kello 23.05 (EEST)

Ensin hutkitaan sitten tutkitaan, jos on tarvista ja anteeksi ei kysellä, paitsi jos on tarvetta. Tässähän on ihan yhteistyön tuntua, mihin ei Fikipediassa liian usein törmää. Vaivaa vähän joka paikkaa mutta entäpä byrokratia(n paisuminen) fysiikan tutkimuksessa. (rahoitus, kansainvälisyys, kulttuurien välinen kitka (kansallisuudet, hallinto vs. tiede) ) Onko englanti kaikissa maissa kaiken tutkimuksen kieli, Kiina, Japani, Saksa, Ranska, jne.?-- Usp 3. syyskuuta 2008 kello 00.24 (EEST)

Yhteistyö on aina poikaa. No kyllä menee aiheet vaikeeksi, mutta yritetään. Niin tosiaan, siis tuostahan pitikin kirjoittaa, että fysiikan tutkimusta yleensä johtaa se professori ja sitten post-docit orjuuttaa phd-studentteja jne jne. Eli siis ihan käytännön tutkimusrakenteesta. Toi oli mulla välähdyksenomaisesti päässä joskus päivällä, mutta meni ohi enkä muistanut nyt enää illalla ja toi niin mielelläni otin ton qWerkin etiikan ittelleni, kun se on niin sydäntä lähellä (kas, kun Schön kärähti meidän alalta). Mutta tosiaan, kuten ehkä huomaat niin kirjoitan melko ruusunpunaisten lasien läpi värittyneesti materiaalifysiikan näkökulmasta tuota. Yritän pitää yleisellä tasolla. Mutta siis saa korjata.--Uvainio 3. syyskuuta 2008 kello 01.39 (EEST)

Tuota, pitänee sitten kai alkaa parannella tota fysiikka-artikkelia. Siellä on välistä vähän löysää jaarittelua. Pitäisi pyrkiä tiiviiseen informaatiosisältöön.--Uvainio 6. syyskuuta 2008 kello 14.48 (EEST)

Entäpä, jos käytäisiin artikkelin alasivut läpi tutkimuksen tapaan, ja sitten karsittaisiin näiden muodostamasta laajemmasta materiaalista oleellisimmat. Eli varsiin vapaasti miettimättä, kelpaakohan tämä suositeltuun, voisi kasata tietoa ja sitten tästä olevassa olemasta tiedosta karsisi kevollisen fysiikka-artikkelin. Onnistuisiko tällä tavalla kenties paremmin oleellisimman löytäminen vai onnistuuko se suoralta kädeltä? Alasivuja olisivat (mm.) jo varsin kohtalaiset Fysiikan historia ja Fysiikan tutkimus sekä enemmän kesken olevat Luettelo fysiikan osa-alueista (alojen kuvailu), Fysikaalinen todellisuuskäsitys (kts. hiekkalaatikko), Luonnontieteellinen menetelmä, Fyysikko, Fysiikan opiskelu. Ja jos innostuu niin yksittäiset alat, yksittäiset teoriat, käsitteet, suureet, yksiköt... -- Usp 6. syyskuuta 2008 kello 15.39 (EEST)

Näin kai se on tehtävä. Mutta saapi sitä joku innokas Fysiikkaakin parannella, kun ei se nyt ihan vielä ole oikein tasapainoinen. Tarvittaisiin myös artikkeleita merkittävimmistä fyysikoiden järjestöistä, esim. Institute of Physics (IOP). Nyt kun tulin maininneeksi, niin voisinkin itse ryhtyä toimeen. Mutta itse Fysiikka-artikkeliinkin olisi hyvä näistä järjestöistä jotain kirjoittaa, vrt. Fysiikan tutkimus. Samoin National Institute of Standards and Technologysta (NIST), joka on melko merkittävä tekijä fysiikan perusdatan kerääjä ja tuottaja. Jostain syystä itseäni ei kyllä juuri nyt hotsittaisi tuo vanhojen artikkelien korjailu, mutta jos joku kokee sen omakseen niin siitä vaan. --Uvainio 6. syyskuuta 2008 kello 22.38 (EEST)

Minun olisi tarkoitus kirjoittaa Fysiikan historia -artikkeli käytännössä kokonaan uudelleen. Aika onneton tekelehän se on [ei, en sano tätä saadakseni keneltäkään myötätuntoa tms. :)]. Loppumaton suo Wikipediaan kirjoittaminen on, yksi askel eteenpäin ja sitä luisuu kaksi taaksepäin. --qWerk 7. syyskuuta 2008 kello 18.42 (EEST)

Kävin sitä vähän läpi ja vaikka alussa vähän tuntui, että se taitaa olla sinun alkukauden tuotantoa niin ei se nyt niin paha kuitenkaan ole. Kun kielivirheet on korjattu, sehän on aika kelpo. Mutta jotenkin melko filosofiapainotteinen kuitenkin. Sepä se onkin se vaikeus, että mihin sen fysiikan historian tai tutkimuksen tai opiskelun jne. rajaa. Mutta pakko se on sanoa, että kirjoittamalla oppii kirjoittamaan. Ei nuo minunkaan ensimmäiset sepustukset täällä mitään kirjallista ilotulitusta ole. Luin tosin tässä kirjoitusoppaan kesällä, että ehkä sekin on vähän auttanut. Pääasia on siis, että kirjoittaa selkeää tekstiä, suomalaisin termein (eli kumpi on paree: poleeminen vs. riitaisa?), ja lyhyesti. Ei mitään rönsyileviä sivulauseita tai asiasta poikkeamisia. Eikä missään nimessä yleistä jaaritusta, joka on itsestään selvää. Vaikka mistä mä tiedän mitä mieltä te siitä Fysiikan tutkimuksesta esim. olette, ehkä se on teistä jaaritusta. ;) Mutta luulen, että me kuitenkin pystymme aika hyvin täydentämään toisiamme, eli jos tulen ja karsin teidän tekstiänne niin tehkää se samoin minun tekstilleni. Lopputulos on aina parempi. --Uvainio 7. syyskuuta 2008 kello 19.05 (EEST)

Ehdotus yhteistyöprojektiksi

Maan säteilytasapaino on niin epätoivoinen, etten jaksa alkaa korjata sitä enkä haastamaan riitaa keskustelusivulla. Tehtäisiinko rinnalle alusta alkaen uusi artikkeli nimeltään vaikkapa Maapallon energiatalous tms. jossa säteily, energia ja "säteilyn energia" pysyvät erillään ja tasapaino ei ole negatiivinen... vai keksittekö muun ratkaisun tähän käsitteiden sekamelskaan ? --Tappinen 26. syyskuuta 2008 kello 00.04 (EEST)

Sanoisin, että yritetään korjata jo olemassa oleva. Sivun voi kyllä siirtää uudelle nimelle. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää, mitä tuolla aiemmalla roskasivulla oikein oli. Mulla ei kyllä kompetenssi ja aika riitä juuri nyt asiavirheiden korjaamiseen, koska se vaatisi aitoa perehtymistä aiheeseen..--Uvainio 26. syyskuuta 2008 kello 00.33 (EEST)

Mahtavaa työtä. Insolaatio kaipaisi samanlaista - en edes usko artikkelin suomenkieliseen nimeen. (Listaan näitä tänne siksi että toivon jonkun muunkin ystävällisen fyysikon tarttuvan asiaan). --Tappinen 27. syyskuuta 2008 kello 12.08 (EEST)

Huh huh. Melkoinen sotku.. Aloittelen korjauksia. En osaa sanoa oikeasta nimestä. Jotenkin määritelmä näyttää myös muuttuvan artikkelin sisällä.--Uvainio 27. syyskuuta 2008 kello 12.52 (EEST)

Ei noita ole mahdollista välttämättä korjata. Sisältävät niin paljon kaavoja ja numerotietoja, joita en pysty tarkistamaan. Kävin käyttäjän muitakin artikkeleita katsomassa ja ne näyttävät melko samanlaisilta. Mahdoton tehtävä korjata kaikki. Ymmärrän nyt, miksi ehdotit ensimmäisen artikkelin poistoa ja uudelleenluontia alusta. --Uvainio 28. syyskuuta 2008 kello 01.26 (EEST)

Okei. Luettuani Käyttäjän Merikanto keskustelusivua löysin oman vanhan kommenttini, jossa mainitsin hänelle, että hänen kirjoittamansa lämpöliike-artikkeli sisältää epätavanomaisia väittämiä. Käyttäjän vastaus oli "korjatkoon ken osaa paremmin". Toisin sanoen, hän ei ota täyttä vastuusta omista kirjoituksistaan ja kirjoittelee keskustelusivun keskusteluista päätellen artikkeleihin omia tulkintojaan ilman lähteitä, joskin yhä enenevässä määrin myös lähteiden kanssa. Insolaatioartikkelissa oli kuitenkin niin paljon virheitä lähteistä huolimatta, ettei lukuihin ja yksikköihin voi todella luottaa, vaikka ne ovat lähteistettyjä ellei joku todella hae kirjaa kirjastosta ja tarkista jokaikistä numeroa. Ehdotan, että fysiikkaprojektin osallistujat seuraavat kyseisen käyttäjän muokkauksia ja poistavat kaiken epäilyttävän tiedon fysiikkaa koskevista artikkeleista ja korjaavat kirjoitusvirheet. Käyttäjä on hyvin aktiivinen kirjoittaja, joten homma on äärimmäisen raskas kenellekään yksinään hoidettavaksi. Wikipedian luotettavuus fysiikan osalta ei ole kovin hyvä, jos näitä kirjoituksia jää tänne leijumaan ilman minkäänlaista tarkistusta. --Uvainio 28. syyskuuta 2008 kello 01.56 (EEST)

IMO yleisesti epäselvyyksiä pitäisi poistaa nykyistä rohkeammin, ko. artikkeleihin nyt tarkemmin perehtymättä. -- Usp 28. syyskuuta 2008 kello 15.34 (EEST)

Kannatan lämpimästi tällaista asiallista tarkkailua. Tarkistettava-malline on ensiapu mutta ei ratkaisu. Olen pelännyt että alan vaikuttaa henkilökohtaiselta vainoajalta, kun puutuin geologia-artikkelien nimeämiseen, sää-artikkelien lähteisiin ja vielä ehdotin yhtä artikkelia poistettavaksi. --Tappinen 30. syyskuuta 2008 kello 22.18 (EEST)

Itsekin mietin tuota kommenttiani laittaessani meneekö se vähän liian pitkälle. Sinä olet toiminut mielestäni asiallisesti. Sanoisin, ettei kyse ole tässä vainoamisesta vaan auttamisesta tai virheiden korjaamisesta. Vainoamiseksi tuskin voi sanoa kirjoitusvirheiden korjaamista kaikista käyttäjän muokkauksista.. --Uvainio 30. syyskuuta 2008 kello 22.54 (EEST)

Luksoni, tardioni, takioni

Koska luksoni, tardioni ja takioni ovat ilmeisesti hyvin vähäisessä käytössä, ajattelin, että joku fysiikkaa paremmin hahmottava henkilö voisi yhdistää nämä jonnekin. Tai jos asiantunteva mielipide on se, että artikkelit pitäisi poistaa, niin sitten niin. Samulili 10. toukokuuta 2009 kello 21.52 (EEST)

En moisista tiedä/ole aiemmin kuullut. Mutta tosiaan ei kovin käytettyjä taida olla, kun ainakaan Griffthsin hitufyssakirjassa noista ei mainita yhtäkään ja Sundaresanin opuksessa ainoastaa takionin. Luksonista ei enkkuwikissä näytä artikkelia olevan lainkaan, tardionista (enkkupuolella bradyonista) on artikkeli, muttei kovin pitkä. Sen sijaan Takionista on pitkä artikkeli. Mun mielestä vois kuitenki säilyttää noi artikkelit, koska termit kuitenkin on olemassa ja niille on selkee merkitys (artikkeleita vois toki parannella, etenki kömpelöltä näyttävää tardionia). Varsinkin takioni näyttäs sellaselta, joka on säilytettävä, onhan varmaa aika kiehtova ajatus monelle valonnopeuden ylittävistä hiduista, etenkin kun enkkupuolella on niin paljon sepustusta siitä. Kulmalukko 11. toukokuuta 2009 kello 00.50 (EEST)

Fysiikan tutkimus

Yritetään Fysiikan tutkimus -artikkelista saada hyvä artikkeli. Apua kaivataan. Vertaisarviointi löytyy täältä. --Uvainio 6. lokakuuta 2009 kello 18.23 (EEST)

Fysiikan osa-alueet

Huomioita fysiikan osa-alueiden termistöstä. Monissa artikkeleissa harrastetaan jonkinlaista fysiikan osa-alueiden taksonomiaa, ja nähdään erillisiä osa-alueita siellä missä niitä ei ole. Esimerkiksi seuraavat termit kuvaavat käytännössä samaa alaa:

• Kvanttimekaniikka ja kvanttifysiikka. Kannattaa myös huomata että kvanttimekaniikka on laaja käsite joka sisältää myös kvanttikenttäteorian ja suurimman osa kvanttimekaniikan sovelluksista.
• Sähkömagnetismi ja sähköoppi. Termin sähköoppi käyttäminen vastannee matematiikan kutsumista laskento-opiksi tjsp. enkä itse näe sitä kovin hyvänä terminä.
• Statistinen mekaniikka, statistinen fysiikka ja jonkun (wikipedistin?) ehdottama hyvin toimiva suomennus tilastollinen fysiikka tarkoittavat samaa asiaa. "Statistinen" on anglismi, mutta se on vakiintunut fyysikoiden kielenkäyttöön joten se on kuitenkin suositeltavin termi. Statistinen mekaniikka sisältää siis myös kvanttimekaaniset sovellukset. Klassista statistista mekaniikkaa voinee kuvailla esim. sivulla Kineettinen kaasuteoria.

Tämä siis ihan selvennykseksi tekemiini/ehdottamiini sivujen ja luokkien yhdistämisiin, joita olen tehnyt kohtalaisen riuskalla kädellä viime päivinä. -Jähmefyysikko (keskustelu) 5. tammikuuta 2022 kello 12.38 (EET)

Säteilyn yksiköt

Yritän parantaa säteilyn yksiköitä koskevia artikkeleita--Derivaatta (keskustelu) 14. joulukuuta 2022 kello 10.28 (EET)