Keskustelu Wikipediasta:Laatuarviointi

Menettelyn alkuvaiheet

Laatuarviointimenettely on nyt ollut käytössä viitisen viikkoa. Se vaikuttaa toimivan hyvin: laatuarvioinnissa on kesäajasta huolimatta ollut parikymmentä artikkelia kerrallaan, ja olemme saaneet monta uutta lupaavaa ja hyvää artikkelia. Jotkin artikkelit keräävät kannatusta tai vastustusta hyvin nopeasti, mutta muutama arviointi on jäänyt toistaiseksi hiljaiseksi. Ohjeessa on kehotus harkita arvioinnin keskeyttämistä kahden kuukauden hiljaisuuden jälkeen, mutta sitä optiota ehkä kannattaa käyttää etupäässä vain sellaisissa arvioinneissa, joilla ei ole mahdollisuutta mennä läpi. Artikkeleita saa poistettua arviointijonosta vastustamalla laatumerkintää.

Lisäsin ohjeeseen äsken kehotuksen laittaa arvioinnin aloitusviestiin jotain tietoa myös artikkelin kirjoitushistoriasta, jotta artikkelin tietojen oikeellisuus ja lähteistys olisi helpompi hahmottaa. Ihanteellista olisi, jos keskustelun aloittava käyttäjä olisi itse kirjoittanut tai vähintään tarkistanut koko artikkelin ja takaisi sen lähteistyksen. --Savir (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 11.34 (EEST)

Yli 2 kuukautta arvioinnissa

Kun artikkeli on ollut kaksi kuukautta laatuarvioinnissa, esimerkiksi Electronic Arts, niin mitä sen jälkeen? Kun laatuarviointi malline poistetaan niin voiko laatuarvioinnin aloittaa heti uudestaan kun keskustelijoita ei ollut tarpeeksi eikä vastustajia ollut? Jos arviointi keskeytetään sen takia ettei keskustelijoita ja ideoita kehittämiseen ei ollut -> ei ole varmaa mitä voisi kehittää. Pystyisikö käytäntöä jotenkin parantaa ? --AinScept (keskustelu) 17. syyskuuta 2020 kello 16.51 (EEST)

Kahden kuukauden kuluttua aloituksesta voidaan alkaa harkita, keskeytetäänkö arviointi, mutta ei sitä silloinkaan vielä ole pakko keskeyttää. Ainakin etukäteisvaroituksen voi laittaa arviointiin muutamaa päivää aikaisemmin. Lupaavuuskeskustelussa ja äänestyksissä on ollut aika yleistä, että artikkeli ei saa laatumerkintää, koska sen arvioinnista tai äänestyksestä ei kiinnostunut tarpeeksi moni käyttäjä. Joskus se johtuu siitä, että aihepiiristä kiinnostuneita ei sillä hetkellä ole ollut aktiivisina. Joskus artikkeli on liian vaikea tai liian pitkä, mutta ei sinänsä huono. Minusta ei ole hyvä ajatus tuoda samaa artikkelia heti uudelleen arvioitavaksi. Voisi ainakin odottaa muutaman kuukauden niin ehkä uusia arvioijia on sitten mukana. --Savir (keskustelu) 17. syyskuuta 2020 kello 18.25 (EEST)

”Konsensuksen toteaa joku muu kuin keskustelun aloittaja”

Tuon pykälän ajatuksena oli alun perin se, että konsensuksen toteaminen ei ole samalla tavalla objektiivista touhua kuin äänten laskeminen, ja keskustelun aloittaja saattaisi siksi olla jäävi arvioimaan keskustelun lopputulosta. Käytännössä tilanne on kuitenkin se, että laatuarviointeihin osallistuu vain muutama käyttäjä ja siksi konsensuksen toteaminen jää usein roikkumaan. Pitäisikö tuo pykälä poistaa? Itse en ainakaan jää sitä kaipaamaan. Jos jotain yksittäisiä junttaamistilanteita tulee, niin ne voi sitten käsitellä erikseen siihen vedoten, ettei konsensusta ollut eikä sitä siksi voi myöskään todeta. --Miihkali ^{(K • M)} 26. syyskuuta 2020 kello 14.14 (EEST)

Tuo voisi johtaa siihen, että laatuarvioinnit lyhenevät ja entistä harvempi ehtii osallistua niihin. Jotkin artikkelit kun saavat hyvin nopeasti liudan kannatusääniä, mutta kriittiset arvioijat tulevat mukaan vasta myöhemmin. Minä ehdottaisin sellaista, että ohjeessa arvioijia rohkaistaan toteamaan konsensus esim. kahdesta viikosta alkaen arvioinnin käynnistämisestä. Tai voitaisiin laittaa esim. yhden kuukauden aikaraja sille, minkä jälkeen laatuarvioinnin käynnistäjä voi itse julistaa konsensuksen. --Savir (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 15.32 (EEST)

Niin. Helpoin ja selkein ratkaisu voisi olla 2 viikon minimiaika mille tahansa laatuarvioinnille. --Miihkali ^{(K • M)} 27. syyskuuta 2020 kello 08.18 (EEST)

Vois poistaa. Ei ollut tarvetta aikaisemminkaan. J.K Nakkila (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 16.02 (EEST)

Otin nyt vapauden muokata ohjeistusta niin, että konsensuksen voi todeta kuka tahansa, mutta arvioinnin tulee kestää vähintään 2 viikkoa. Näistä jälkimmäinen on joka tapauksessa jo nyt vallitseva käytäntö, muutamia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Jos muuotkseni ei miellytä, sen voi kumota. --Miihkali ^{(K • M)} 3. lokakuuta 2020 kello 13.04 (EEST)

Toistuvat laatuarvioinnit

Artikkeliin voisi lisätä hiukan suuntaviivoja siitä, milloin on suotavaa tuoda jo kertaalleen arvioitu artikkeli uuteen laatuarviointiin. Ehdotan seuraavaa:

Toistuvat laatuarvioinnit

Hiljattain päättynyttä laatuarviointia ei ole syytä aloittaa heti uudestaan, ellei tähän ole erityisen painavia perusteita. Perusteita uudelle arvioinnille ovat esimerkiksi lupaavan artikkelin paraneminen hyvää vastaavalle tasolle tai laatumerkinnän saaneesta artikkelista paljastuneet vakavat puutteet. Pidemmällä aikavälillä perusteita uudelle arvioinnille voivat olla esimerkiksi laatumerkintöjen suuntaviivojen yleinen muuttuminen tai artikkelissa olevan tiedon vanheneminen.

Toisinaan laatuarviointi päättyy tuloksettomana, kun osallistujia ole riittävästi tai konsensukseen ei päästä. Tällaisen arvioinnin voi aloittaa koska tahansa uudelleen, jos on syytä olettaa, että uusi keskustelu on aiempaa tuloksekkaampi.

--Miihkali ^{(K • M)} 9. lokakuuta 2020 kello 18.10 (EEST)

Siirrän tämän nyt varmuuden vuoksi käytäntösivulle siltä varalta, että joskus tulevaisuudessa ilmenee junttaamista tai häiriköintiä samaa artikkelia toistuvasti äänestyttämällä. --Miihkali ^{(K • M)} 7. joulukuuta 2020 kello 14.24 (EET)

”Keskusteluun voi osallistua kuka tahansa”

Pitäisikö täsmentää, että keskustella saa kyllä, mutta äänioikeus on vain rekisteröityneillä käyttäjillä, joilla on vähintään 100 muokkausta tilillä? --Miihkali ^{(K • M)} 7. joulukuuta 2020 kello 14.26 (EET)

Jos tämä on käytäntö niin miksipä ei? --Hedelmätiski (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 22.24 (EET)

Tällä hetkellä se on 100 muokkausta, kävisikö tarkemmin 100 artikkelimuokkausta? --AinScept (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 15.27 (EET)

Laatuarviointien määrä?

Tällä hetkellä laatuarvioinnissa 23 artikkelia. Hienoa että näin monta artikkelia ehdotetaan lupaavaksi tai jopa hyväksi, mutta kuinka monta ehdotusta on liikaa? Toki arvioinnin tulee kestää yli 2 viikkoa, mutta moneen ei ole tehty muutoksia tai ainakaan uusia kommentteja viikkoihin, joissain tapauksissa yli kuukauteen. Tulisiko ensin keskittyä aiempien arviointiin, ja sitten uusien lisäämiseen? --Hedelmätiski (keskustelu) 10. joulukuuta 2020 kello 22.23 (EET)

@Hedelmätiski: Siivosin roikkumaan jääneitä laatuarviointeja arkistoon. Omien artikkelieni arviointeja en mielelläni päätä itse, mutta tein nyt poikkeuksen, kun osa oli ollut arvioinnissa jo kuukausitolkulla. --Miihkali ^{(K • M)} 11. joulukuuta 2020 kello 10.21 (EET)

@Miihkali: Ikävää tappaa oma lapsi, mutta toisaalta hyvä että useampi artikkeli saatiin myös lupaavalle tasolle! Laatuarviointiin kelpaavia artikkeleita kyllä riittää, ja toki voisin itsekin aktiivisemmin ottaa osaa toisten artikkeleiden arviointiin... --Hedelmätiski (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 12.10 (EET)

Mielestäni on todella masentavaa, että alle prosentti Wikipedian artikkeleista on läpäissyt laadunvalvonnan. Ehdottomasti tulisi kannustaa tekemään vähintään lupaavan tasoisia artikkeleja ja viemään ne arviointiprosessin läpi. Miten, sitä en tiedä. Tällä hetkellä arviointiprosesseihin osallistuu vain muutama nimimerkki. Varmasti olisi paljonkin lupaavaksi kelpaavaa materiaalia, jos se vain tuotaisiin arviointiin. --Miihkali ^{(K • M)} 11. joulukuuta 2020 kello 12.13 (EET)

Minusta on vain hyvä, jos laatuarvioitavana on paljon artikkeleita kerrallaan. Se antaa arvioijille valinnanvaraa ja tuo ehkä lisää osallistujia projektiin. Jotkin aiheet vain ovat sellaisia, että arvioijat eivät halua tai uskalla koskea niihin syystä tai toisesta, ja siksi ne jäävät roikkumaan. --Savir (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 13.11 (EET)

Hmm, tämä on kyllä totta. Aika monessa aiheessa ei riitä oma kiinnostus tai tieto ottamaan kantaa, mutta miten sitten saisimme käyttäjiä kiinnostumaan ottamaan osaa arviointiin? Kuten Miihkali sanoi, on sääli että vain muutama ottaa osaa arviointiin ja että arvioiden määrä on pieni. --Hedelmätiski (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 13.28 (EET)

Osallistujia saataisiin ehkä lisää, jos laatuarvioinneista tehtäisiin nykyistä monipuolisempia ja niiden merkitystä kasvatettaisiin. --Savir (keskustelu) 11. joulukuuta 2020 kello 17.04 (EET)

Todennäköisesti paras tapa olisi lisätä laadukkaaksi valittujen sivujen näkyvyyttä entisestään. Esimerkiksi enkkuwikissä knoppipalsta taitaa toimia niin, että siihen lisätään uusista ja hiljan laadukkaiksi valituista artikkeleista tietoa. Suomiwikissäkin voisi periaatteessa miettiä sellaista, että knoppeja saisi lisätä vain laadukkaaksi valituista artikkeleista. Tämän kääntöpuolena saattaisi tosin olla enkkuwikistä tuttu ongelma, että knopit ovat pääasiassa ankeaa perustietoa, josta puuttuu hauskuus ja yllättävyys. Toinen vaihtoehto voisi olla perustaa jokin mitali, joka annetaan vähintään 5/10/20/50/jotain Lupaavaa artikkelia tehneelle käyttäjälle. Hyville vielä erikseen oma palkinto. Itse ehdotin taannoin, että vasemman laidan navigaatiopalkkiin lisättäisiin ”Satunnainen laatuartikkeli” -painike, mutta tämä ehdotus ei saanut kannatusta. --Miihkali ^{(K • M)} 11. joulukuuta 2020 kello 18.11 (EET)

Laadunarvioinnin laadun kehittäminen: tähtien jakamisesta itse varsinaisen laadun arvioimiseen

Olen aina välillä katsellut näitä lupaaviksi määriteltyjä sivuja ja miettinyt että tämä merkintä ei näytä erityisesti korreloivan sivujen laatuun. Joillain lupaavilla sivulla vain pari lähdettä ja sivun pituus on vain kaksi liuskaa. Toisaalta wikipediassa on monta sivua, jotka puolestaan on laadukkaita (joissain lähes 100 lähdettä) ja ovat pitkiä, mutta joilla ei ole mitään merkintää. Nykyisellään laatumerkinnät eivät siis näytä kovin hyvin vastaavan artikkelien laatua. Lisäksi arvioinnista tulee tietyllä tavalla politiikkaa ja suosiokilpailu, kun tarkkoja kriteerejä ei ole vaan siitä päätetään äänestämällä. Vaarana on, että laadunarviointi henkilöityy kirjoittajan arviointiin.

Englanninkielisessä wikipediassa kaikkien artikkelien laatua ja merkittävyyttä on alettu arvioimaan ja luokittelemaan. Artikkelin keskustelun alkuun laitetaan malline, jossa ilmoitetaan sivun laadukkuus sekä merkittävyys. Arvioinnin hoitaa wikiprojektin arvioijat joilla on alasta tietoa. Sivua voidaan arvioida monen eri wikiprojektin näkökulmasta ja arvioinnin hoitaa aina wikiprojekti (esim. tietokone-artikkelia voi arvioida sekä tekniikka että tietotekniikka projektit). Artikkelien laatu ei ole normaali tai hyvä, vaan se arvioidaan arvosanoin (7 arvosanaa, joista 3 ylintä on erittäin hyvä artikkeli).

Hyväksi artikkeliksi ehdotettaessa käynnistetään arviointiprosessi, jossa merkin saadakseen muut käyttäjät etsivät ja kommentoivat artikkelin puutteita jotka sitten korjataan. Esimerkiksi puuttuvat lähteet, sekavat kohdat, puuttuvat näkökulmat ym. tulee kaikki lisätä ja korjata ennen kuin artikkelia arvioidaan. Tämä parantaa sen laatua. Kun puutteita ei enää löydy, on artikkeli valmis arvioitavaksi. Arvioinnissa tutkitaan täyttääkö se ennalta päätetyt kriteerit. Jos ei, ei se saa hyvä artikkeli merkkiä sillä kertaa.

Laadulle on määritelty selvät kriteerit (täällä esimerkki uusien artikkelien arviointikriteerit Articles for creation Grading scheme #Quality scale), joiden pohjalta artikkelien laatua ja merkittävyyttä arvioidaan. Jokaisella projektilla on myös oma seurantansa artikkelien arvioinnin etenemisestä (esim. WikiProject Musical Instruments/Assessment). Jokaisella projektilla on omat kriteerinsä luokittelulle.

Olen tehnyt ammattimaista laadunarviointia aiemmin ja näen että tämä voisi hyödyttää suomenkielisenkin wikipedian artikkelien arviointia ja laadun kehittämistä. Että nämä asiat voitaisi saada aikaan näen että seuraavanlaiset asiat tulisi ottaa käyttöön:

• Luoda arvioinnin laadukkuuden ja tärkeyden asteikon kriteerit ja asteikko
• Luoda mallineet, jotka voi sijoittaa sivulle (yleismallineet ja arviointimallineet)
• Suunnitella prosessi eli käytäntö, joka käydään läpi kun artikkelia pyydetään arvioitavaksi tai ehdotetaan suositelluksi artikkeliksi (prosessin aikataulu, arvioijat ja sivulta arvioitavat asiat)

Teen kohta noita laadunarviointimallineita valmiiksi kokeilua varten. Mietin että uudenlaiseen artikkelien laadunarviointiin voitaisi tarvita oma wikiprojektinsa, vai pitäisikö sitä kehitellä täällä? --Mur (keskustelu) 7. maaliskuuta 2021 kello 12.34 (EET)

Ihan vaan sellanen ero enwikiin on että fiwikissä ei ole kovin montaa käyttäjää, jotka artikkeleja arvioisivat, saatika sitten eri projekteja, joilla olisi aktiivisia osallistujia. J.K Nakkila (keskustelu) 7. maaliskuuta 2021 kello 12.43 (EET)

Käyttäjiä fiwikissä huomattavasti vähemmän, jo valmiiksi laatuarviointeihin ottaa osaa aika pieni porukka joten tällainen järjestelmä tuskin täällä toimisi. --Hedelmätiski (keskustelu) 7. maaliskuuta 2021 kello 12.48 (EET)

Kaikki avaukset artikkelien laadun parantamiseksi ovat tietysti tervetulleita. Mutta minäkään en näe ylläolevaa ehdotusta realistisena saati hyödyllisenä. Meillä ei ole resursseja ammattitasoiseen laatuarviointiin. Ja tärkeintähän on hyvien artikkelien kirjoittaminen, ei niiden laatutasojen määrittäminen. Lukijan kannalta riittää, että artikkelissa on merkintä, että se on tarkistettu eikä sisällä puuta heinää. Mitä mainitsemaasi lähteiden määrän ja artikkelin laadun suhteen tulee, parhaat lupaavat artikkelit ovat usein tiiviitä artikkeleita, jotka perustuvat vain yhteen laadukkaaseen lähteeseen. Jos artikkelissa on sata eri lähdettä, se on usein sillisalaattia. --Savir (keskustelu) 7. maaliskuuta 2021 kello 13.16 (EET)

Tämä on miltä ideoin että laadunarviointi voisi näyttää arvioijalle: {{laadunarviointi | Tekijä = ~~~~ | Ymmärrettävyys = {{Ymmärrettävyys kaipaa työtä}} | Asiantuntevuus = {{Asiantuntevuus erittäin hyvä}} | Palaute = Artikkeli kaipaisi parempia luotettavia lähteitä }}

Ja taas lukijalle/editoijalle sivun keskustelupuolella keskustelusivun alussa:

Artikkelin laatua on arvioitu
Tämä artikkeli on arvioitu 7.3.2021 klo 16.32 (Arvioija Mur). Laadunarvioinnin tarkoituksena on auttaa parantamaan wikipedian laatua. Arvio muuttuu artikkelin muuttuessa. Arviossa artikkeli sai seuraavat arvosanat:
Ymmärrettävyys ja luettavuus	Kaipaa työtä Sivulla oleva tieto on jäsennelty sekavasti ja on vaikeasti ymmärrettävissä. Sivulla saattaa esiintyä kirjoitusvirheitä, vaikeasti ymmärrettäviä lauseita ja vieraskielisiä ilmauksia.
Aiheen käsittelyn monipuolisuus	Suosittelun arvoinen Aihetta on käsitelty sivulla esimerkillisesti. Artikkelissa tuodaan esille erilaiset asiaan liittyvät näkemykset eri näkökulmista, asian historia ja tapahtumakulut sekä niiden seuraukset. Asioita on käsitelty kriittisesti ja analyyttisesti arvioiden. Artikkelin sisältö on neutraalia.
Lähteiden laatu ja käyttö	Erittäin hyvä Tieto sivulla perustuu lähteille ja lähdeluettelo ei sisällä heikkotasoisia tai epäluotettavia lähteitä. Sivu ei sisällä lähteistämättömiä osioita tai kappaleita. Käytetyt lähteet ovat ajantasalla. Lähteitä on runsaasti.
Aiheen asiantuntevuus	Erittäin hyvä Tieto sivulla on asiantuntevaa ja hyödyttää niin satunnaista lukijaa kuin ammattilaistakin. Artikkelia voidaan hyödyntää ammatillisessa toiminnassa hyödyllisenä tiedonlähteenä.
Miten voin parantaa artikkelin laatua? Lisää sivulle uutta tietoa lähteistä. Hyvälaatuisia lähteitä ovat esimerkiksi tieteelliset julkaisut, tilastot, luotettavat uutislähteet ja sitaatit alkuperäisistä julkaisuista. Sivulla lähteenä käytetyt epäluotettavat lähteet heikentävät arvosanaa. Tarkista sivulla olemassaolevat lähteet ja tietosisältö. Etsi sivulla olevalle tiedolle lähde ja lisää se. Lisää uutta tietoa. Tarkista pitääkö tiedot vielä paikkaansa. Pidä tieto ajantasalla. Käsittele asiaa uusista näkökulmista. Kirjoita esimerkiksi aiheen historiasta, taloudesta, ympäristövaikutuksista, seurauksista tai yhteiskunnallisesta merkittävyydestä. Kun artikkeliin on lisätty merkittävästi uutta tietoa ja uusia lähteitä, voit pyytää uudelleenarviointia lisäämällä keskustelusivulle mallineen {{artikkelin arviontipyyntö}}. Uudelleenarviointia voi pyytää aikaisintaan puolen vuoden päästä edellisestä arvioista.

--Mur (keskustelu) 7. maaliskuuta 2021 kello 17.25 (EET)

Ajattelen myös että arviointia pitäisi voida tehdä osissa. Esim. joku voisi vain arvioida artikkelien lähteiden laatua, eikä tarvitsisi arvioida esim käsittelyn monipuolisuutta. Silloin arvioi näyttäisi vain lähteiden arvioinnin. Tätä kokeilua voisi esimerkiski pilotoida juuri lähteiden arvioinnilla, kun se on helpompaa ja nopeampaa. Ideana ei siis ole että kaikki sivut arvioidaan, vaan ainoastaan ne joilla on jotain merkitystä. --Mur (keskustelu) 7. maaliskuuta 2021 kello 17.33 (EET)

Pohdintaa

Hyvä avaus nimim. Murilta (tai miten se taivutetaankaan). Savirin tavoin olen kuitenkin skeptinen ehdotetun uudistuksen suhteen. Laatuarviointeihin osallistuu tällä hetkellä vain muutama käyttäjä. Suomenkielisen Wikipedian kaltaisella pienellä yhteisöllä ei yksinkertaisesti ole resursseja asiantuntijapohjaiseen arviointiprosessiin. Vertaisarviointi on kai nimensä perusteella alun perin tarkoitettu sellaiseksi, mutta aika hiljaista niidenkin puolella on. Perusongelma on tietysti se, että suomenkielisessä Wikipediassa on vain jokunen kymmentä aktiivikäyttäjää, eli asiantuntijoita ei ole riittävästi. Itse ajattelen, että olen asiantuntija lähinnä kahdessa asiassa: romantiikan ajan orientalismissa ja 1900-luvun alun pulp-kirjallisuudessa — ja tämäkin vaatii jo asiantuntijuuden käsitteen venyttämistä. Mielelläni antaisin seikkaperäistä palautetta mainituista aiheista, mutta kun minun lisäkseni kukaan muu ei kirjoita niistä Wikipediaan, niin palautteellekaan ei ole tarvetta.

Koska useimmat artikkelit ovat maallikoiden kirjoittamia, on Savir mielestäni oikeassa lähteiden suhteen. Muutama luotettavassa maineessa oleva yleislähde (esim. Britannica) on parempi ratkaisu kuin suuri määrä erikoistuneita lähteitä. Jos lähdetään valikoimaan lähteiksi yksittäisiä tieteellisiä artikkeleja, pitää aiheesta tietää jo etukäteen paljon. Muuten käy helposti niin, että painotukset ovat mitä sattuu. Lähteitä – vertaisarvioituja tai epätieteellisiä – valikoimalla on helppo kirjoittaa tuubaa ja saada se silti näyttämään asialliselta. Tällaista on Wikipediassa harrastettu sekä tarkoitushakuisesti että tahattomasti. Ja kuten edellä todettiin, suureen lähdemäärään perustuvat artikkelit ovat usein sillisalaattia. Erityisesti pitäisi välttää erilaisten ajankohtais- ja uutisjuttujen sekä ”jänniä knoppeja” -tyyppisten verkkolähteiden käyttämistä lähteenä. Niiden pohjalta syntyy absurdeja, sekavia artikkeleja.

Laatustatuksesta äänestäminen ei tietenkään ole ihanteellista, koska eihän totuudesta voi päättää äänestämällä. Yksittäisten asiantuntijoiden nostaminen arvioijan rooliin on toisaalta sekin omalla tavallaan riskialtista. Silloin voi käydä niin, että asiantuntijoiden henkilökohtaiset mieltymykset paistavat läpi. Näinhän kävi Citizendiumissa, jossa esimerkiksi homeopatia-artikkelien arvioinnista vastasivat homeopaatit. Jokainen varmaan arvaakin, mitä siitä seurasi. Wikipediassa on kaiken lisäksi niin kovin vaikea varmistua siitä, että asiantuntija tosiaan on asiantuntija. Englanninkielisessä Wikipediassa vaikutti aikanaan muuan ”professori”, joka esiintyi katolisen kirkon asiantuntijana. Myöhemmin kävi ilmi, että mies oli parikymppinen harrastelija. Periaatteessa olen kyllä sitä mieltä, että esim. korkeakoulututkinnolle tai erilaisille akateemisille viroille ja arvonimille pitäisi antaa Wikipediassa enemmän painoarvoa. Ehkä se innottaisi myös oikeita asiantuntijoita muokkaamaan sivustoa, kun heidän ei tarvitsisi vängätä itsestäänselvyyksistä liikoja luulevien häiriköiden kanssa.

Laatuarviointeihin siirryttiin hiljattain, koska arviointiprosessia haluttiin keventää. Aiemmin oli erilliset äänestykset Lupaaville ja Hyville artikkeleille. Yksi yhdistetyn Laatuarvioinnin ajatuksista oli, että arvioinnin suuntaviivat täsmentyvät vähitellen. Oma näkemykseni on, että Lupaavalta ei pidä vaatia paljoakaan, vaan kyseessä on hyvä perustason artikkeli, jossa on kunnon lähteet, selkeät perustiedot eikä ilmeisiä puutteita. Hyvä artikkeli onkin sitten selvästi epämääräisempi luokitus. Vaikutelmani on, että Hyvä-status leivotaan usein sellaisille artikkeleille, joita on tuloksetta yritetty Suositeltu-tasolle. Usein Suositeltu-status kaatuu joko lähteiden tai tekijänoikeuksiltaan vapaiden kuvien puutteeseen; molemmat ongelmia, joiden korjaamiseksi on Wikipediasta käsin vaikea tehdä mitään.

Mur on oikeassa siinä, että laatuartikkelien valikoima on epätasainen. Näkisin syyksi lähinnä sen, että vain harva wikipedisti aktiivisesti tuo artikkeleja Laatuarviointiin tai osallistuu niihin. Itse olen johdonmukaisesti pyrkinyt tuomaan kaikki omat artikkelini Laatuarviointiin, jos ne suinkin mielestäni ovat riittävän hyviä. Motiivini on tietysti kunnia, mutta myös se, että näin pahimmat lapsukset tulee seulottua pois. Itse uskon, että paras tapa korjata laatuartikkelien epätasapainoa on tuoda yhä uusia artikkeleja Laatuarviointiin. Esimerkiksi tällä hetkellä Laatuarviointeja on meneillään vain 6, kun niitä voisi ihan hyvin olla vaikka 50. Tosin usein Laatuarvioinneissa tulee vastaan sellainen ongelma, etteivät artikkelien ehdottajat ja/tai kirjoittajat ole kiinnostuneita kehittämään tekstejä palautteen pohjalta. Usein laatustatus olisi muutamasta pikkukorjauksesta kiinni, mutta kukaan ei vaivaudu niitä tekemään, ja status jää saamatta. En näe, että Murin ehdotus auttaisi tämän ongelman suhteen. Pikemminkin prosessin muuttaminen raskaammaksi saattaisi karkoittaa viimeisetkin kiinnostuneet.

Olen kuitenkin Murin kanssa samaa mieltä siitä, että Laatuarviointia voisi olla järkevää purkaa pienemmiksi kyllä/ei-kysymyksiksi. Nimimerkki Gopase+f käytti aikanaan Lupaava artikkeli -äänestyksissä rasti ruutuun -tyyppistä luetteloa. Alla on oma tulkintani aiheesta:

Leipäteksti

1. Johdanto on tiivistelmä artikkelista.
2. Artikkeli sisältää perustiedot aiheesta, ei ilmeisiä puutteita asiasisällössä.
3. Rakenteeltaan selkeä, ymmärrettävissä ilman johdannon lukemista.
4. Keskittyy olennaiseen; ei tarpeetonta nippelitietoa tai muiden artikkelien kanssa päällekkäistä sisältöä.
5. Neutraali. Painotukset vastaavat tieteellistä konsensusta; ei hehkutusta tai lyttäämistä.
6. Esittelee erilaisia näkökulmia ja tutkimuksen koulukuntia; mielipiteiden esittäjä käy tekstistä ilmi.

Lähteet

1. Viitteistys on aukoton. (Lukuunottamatta juonireferaatteja ym. itsestäänselvyyksiä.)
2. Lähteet ovat laadukkaita ja ajantasaisia.
3. Monta lähdettä, mutta ei kuitenkaan silppulähteistys.
4. Lähdeviitteet tarkistettu pistokokein.
5. Viitteiden ulkoasu siisti ja/tai viitemallineet.
6. Kirjallisuusluettelo. Kirja- ja lehtiviitteet muotoa ”Sukunimi vuosiluku, sivunumero.”

Muotoseikat

1. Kuvitus. (Joissakin tapauksissa tekijänoikeuksista vapaata kuvaa ei välttämättä ole saatavilla.)
2. Kielenhuolto.
3. Malline.
4. Luokittelu.
5. Taitto; yleisilme siisti.
6. Tärkeimmät linkit sinisiä.

Lupaavalta artikkelita tulisi mielestäni vaatia suurinta osaa näistä, Hyvältä artikkelilta kaikkia. --Miihkali ^{(K • M)} 24. maaliskuuta 2021 kello 15.25 (EET)

Lupaavalta nuo muotoseikat on ainakin pääosin turhia vaatimuksia. J.K Nakkila (keskustelu) 24. maaliskuuta 2021 kello 17.50 (EET)

Joo kunnollisessa laadunarvioinnissa pitääkin olla selvät kriteerit. Jos arviointi perustuu vain harkintaan, silloin vaikuttaa ulkoiset seikat artikkelin saamaan arvioon, kuten kuka on muokannut tekstiä, millaisella päällä arvioija on sinä päivänä, miten arvioija suhtautuu artikkelin aiheeseen (varsinkin poliittisissa artikkeleissa voi vaikuttaa liikaakin suuntaan tai toiseen riippuen arvioijan aatemaailmasta). Ilman tarkkaa check listiä ei arviointi ole oikeudenmukaista ja siitä voi tulla helposti henkilöpolitiikkaa. Itse arviointimalline voisi jopa olla checklist itsessään, josta ruksitetaan asiat jotka pätee ja sitten ruksien perusteella se automaattisesti näyttää artikkelin laadun. Tällöin jos tulee uusia vaatimuksia laatutasolle, niin jo arvioidut artikkelit päivittyvät automaattisesti sopivalle tasolle. --Mur (keskustelu) 13. helmikuuta 2022 kello 14.09 (EET)

Konsensus

Toisaalla keskusteltiin siitä, mitä Laatuarvioinneissa tavoiteltu konsensus oikeastaan tarkoittaa. Tiukasti määriteltynä varmaan yksimielisyyden vaatimusta. Itse olen tulkinnut asiaa niin, että mennään enemmistön näkemyksen mukaan jos enemmistö on tarpeeksi suuri. Lisäksi vähemmistönäkemykset pitää vähintäänkin pyrkiä ottamaan huomioon ja muuttaa artikkelia esiin tulleiden puutteiden suhteen. Itse olen usein merkinnyt Lupaavaksi sellaisia artikkeleja, joissa on monta kannatusääntä ja lisäksi ”lähellä ollaan mutta ei ihan vielä” -tyyppisiä kommentteja, mikäli jälkimmäisissä esiin tulleet puutteet on korjattu — valitettavasti on aika tyypillistä, ettei Laatuarvionnissa annettuja kommentteja vaivauduta päivittämään, vaikka artikkeli olisi muuttunut huomattavastikin. Tärkeintä konsensuspäätöksenteossa olisi kai se, että mahdollisimman moni hyväksyy lopputuloksen. Esimerkiksi itse olen toisinaan merkinnyt Lupaavaksi sellaisia artikkeleja, jotka eivät vielä mielestäni ole riittävän hyviä. Tavallaan minä vastustan laatustatusta sinänsä, mutta kannatan artikkelin merkitsemistä Lupaavaksi yhteisön enemmistön kannan mukaisesti. Sellainenkin asia pitää valitettavasti ottaa huomioon, että Wikipediassa on usein riitoja, jolloin statusta voidaan vastustaa protestimielessä. Toistaiseksi tätä ongelmaa ei ole Laatuarvioinneissa onneksi tullut vastaan, mutta 10–15 vuotta sitten oli varsin tavallista, että SS- ja poistoäänestyksissä äänestämällä pyrittiin aiheuttamaan mahdollisimman paljon pahaa mieltä. (Lähes) yksimielinen päätöksenteko on toistaiseksi ollut melko helppoa, koska Laatuarviointeihin osallistuu vain muutama käyttäjä. Sinänsä olisi hienoa, jos osallistujia olisi huomattavasti enemmän, mutta se ei saa puurouttaa päätöksentekoa. Ääriesimerkkinä vaikkapa tilanne, jossa 99 kannattaa laatustatusta ja 1 vastustaa. --Miihkali ^{(K • M)} 9. elokuuta 2021 kello 10.22 (EEST)

Yksimielisyyden vaatimuksella ei saataisi juuri minkäänmoisia päätöksiä missään aikaan eikä konsensus ole tietääkseni ikinä Wikipediassa tarkoittanut yksimielisyyttä. --Lax (keskustelu) 9. elokuuta 2021 kello 12.52 (EEST)

Tämä on minunkin vaikutelmani. Laatuarviointeihin siirtymisen tavoitteena sitä paitsi oli keventää laatustatukseen liittyvää päätöksentekoa. --Miihkali ^{(K • M)} 9. elokuuta 2021 kello 15.12 (EEST)

Vähän tältä saralta tais olla jotain keskustelua aikaisemminkin, kun joku käyttäjä kävi vastustelemassa jonkun toisen ehdottamia artikkeleja. Silloin lopputulos tais olla, että vastustusta ei tarvitse huomioida, jos siinä ei esitetty jotain konkreettista korjausehdotusta. J.K Nakkila (keskustelu) 9. elokuuta 2021 kello 15.46 (EEST)

Tämähän on muuten hyvä ehdotus. --Miihkali ^{(K • M)} 9. elokuuta 2021 kello 16.06 (EEST)

Aika pitkälti samaa mieltä ylläolevien kanssa. Täydellistä yksimielisyyttä ei ole vaadittu (ei edes aiemmin LA-keskusteluissa), ja se on keskustelun arkistoijan vastuulla sitten tehdä lopullinen päätös. Itse toki näkisin niin, että arviointikeskusteluissa on niin vähän osallistujia, että jo yksi selkeästi ja järkevästi esitetty vastustus riittää estämään valinnan. Mutta sitten jos vastustus on epäasiallinen tai vaikkapa kriteereihin kuulumaton, niin sitten se voidaan skipata. Jälkimmäisenä vaikkapa lupaavaksi ehdotetussa "liikaa punaisia linkkejä". Tämä ei ole este valinnalle. Sama tilanne on tosiaan myös silloin, jos korjaukset on jo selkeästi tehty (toki joskus voi olla hyvä kysyä täsmentävästi "onko nyt hyvä"), tai silloin, kun kritiikkiin on vastattu tyydyttävästi. Tässä siis yleisesti on arvioijan päättäjillä välillä vähän vastuuta tulkita keskustelua oikein. Yleensä konsensukseen pääsee suhtellisen helposti. --PtG (keskustelu) 10. elokuuta 2021 kello 18.33 (EEST)

Lisää laadunarviomisesta, plus lista asioista suositeltujen artikkelien kohdalla

Laadun arvioinnin tulee perustua mielestäni ennalta päätetyille kriteereille. Muuten laadun arviointi itsessään tuottaa epätasalaatuisia tuloksia ja mahdollisesti epäoikeudenmukaisia tuloksia tai epäilyjä siitä.

Artikkelin laadun eri kohdat voidaan arvioida eri kerroilla. Olisi vielä parempi jos ihmiset erikoistuisivat vain yhden tai kahden osa-alueen arviointiin. Esimerkiksi Arvioija A voisi eka arvioida vaikka luettavuutta. Sitten 5 kk myöhemmin Arvioija B tulee arvioimaan Aiheen syvyyttä, todeten sen huonoksi. Arvioja A huomaa muutoksen ja tulee arvioimaan teknistä toteutusta seuraavana päivänä. jne. Muokkaaja C huomaa että sivu on uusi sivu luokassa "Arvio kaipaa kehittämistä" ja tulee parantamaan sen sisältöä. jne.

Tein vielä tällaisen listan asioista, mitä minusta voisi pohtia ja arvioida suositeltujen artikkelien kohdalla. Se on tosi kattava ja työläs, niin sitä ei varmasti voi arvioida ihan jokaisen jutun kohdalla.

Arvioinnin kohde	Arvioitava asia	Laadun tasoon vaikuttavat asiat -check list
Ymmärrettävyys ja havainnollistaminen	Sisällön ymmärrettävyys	Ymmärrettävyys: helposti luettavaa tekstiä Kielihuolto: ei kirjoitusvirheitä Käsitteet ja sivistyssanat avattu luettaviksi Olennaiset käsitteet linkattu tekstissä Lisää aiheesta -luettelo
	Löydettävissä	Artikkeli vastavuoroisesti linkattu myös sivuilla joille se linkkaa Kuuluu aiheeseen liittyviin luokkiin Sisältää aihealueen navigaatiomallineen jos sellainen on
	Kuvat ja media	Kuva käsiteltävästä aiheesta (ihmisestä, esineestä) Kuvituskuva jos abstrakti aihe (esim. ystävyys) Olennaiset äänet/musiikki kuunneltavissa (esim. miltä piano kuulostaa) Olennaiset videot katsottavissa Ilmiön toimintaperiaatetta havainnollistava kuva/animaatio Kuvat laadukkaita Aihetta sivuavien ilmiöiden kuvat/media (esim. ambient musiikin sivulla ääniesimerkki myös droonimusiikista)
	Taulukot ja data	Sisältää olennaiset kuvaajat ja taulukot aiheesta Isot tietomäärät ja taulukot havainnollistettu visuaalisesti Taulukko/kuvaaja historiallisesta kehityskulusta (esim. joukkueen pelitulokset) Olennaiset kartat (esim. sijainti kartalla tai kunnan rajat) Olennaiset diagrammit ja piirustukset (esim. elektroniikkakomponentin kytkentäkaavio)
Aiheen käsittely	Neutraalius	Aihetta on käsitelty neutraalista näkökulmasta Ei sisällä mainosmateriaalia tai mielipiteitä Artikkeli ei asetu minkään näkökulman puolelle Merkittävimmät ja vallitsevat näkemykset saavat enemmän tilaa, vaihtoehtoiset teoriat vain niiden merkittävyyden verran Aiheen käsittely perustuu yleisen (tutkimus)tiedon konsensukseen
	Monipuolisuus	Puoltavat ja vastustavat näkökulmat esitellään neutraalisti Artikkelissa tuodaan esille myös kritiikki ja vastustajien näkökulma (neutraalisti) Ilmiön alailmiöt esitellään (esim. ortodoksit osana kristinuskoa) Ilmiön vaikutukset erilaisiin ihmisryhmiin ja instituutioihin (esim. äärioikeiston vaikutus maahanmuuttajien turvallisuuteen) Aihetta sivuavat ilmiöt esitellään myös (esim. tortilla naanleivässä)
	Syvyys	Ilmiön/aiheen toiminnan periaatteet/mekanismit Historiallinen muutos ja kehitys Asiantuntevuus: Kuinka yksityiskohtiin mennään
Tiedon luotettavuus	Lähteet	Lähteiden laadukkuus (iltapäivälehti vai tiedejulkaisu?) Lähteiden lukumäärä Lähteen neutraalius (mainos vai lehtijuttu?) Suorat sitaatit: Ihmistä/ryhmää käsittelevissä jutuissa viitataan myös suoraan ihmisten omiin sanoihin, ei vain ulkopuolisiin tulkintoihin niistä.
	Viitteistys	Kuinka kattavasti artikkelin teksti on viitteistetty Viitattu asia esiintyy lähteessä oikeasti artikkelissa esitetyssä muodossa Viitattu asia on mielellään lähteen pääaihe, ei vain poimittu lause toista asiaa käsittelevästä tekstistä

--Mur (keskustelu) 13. helmikuuta 2022 kello 15.23 (EET)

Mielestäni tämä on aika kattavan oloinen lista. Näitä voitaisiin pyrkiä laatuarvioinnissa käymään läpi rasti ruutuun -periaatteella. Vaikkapa niin, että Arvioitava asia -sarakkeen kohdat käytäisiin yksitellen läpi ja tarvittaessa kommentoitaisiin sanallisesti. Pylpyröistä valittaisiin tietysti aina sopiva (plussa, miinus tai kysymysmerkki).

Sisällön ymmärrettävyys. (Kommentit.)

Löydettävissä. (Kommentit.)

Kuvat ja media. (Kommentit.)

Taulukot ja data. (Kommentit.)

Neutraalius. (Kommentit.)

Monipuolisuus. (Kommentit.)

Syvyys. (Kommentit.)

Lähteet. (Kommentit.)

Viitteistys. (Kommentit.)

Osissa tapahtuvasta arvioinnista en kuitenkaan täysin vakuutu. Se on periaatteessa hyvä ajatus, mutta käytännössä Laatuarvioinnit ovat todella hiljaisia ja niihin osallistuu vain muutama käyttäjä. Jos Laatuarviointeihin aktiivisesti osallistuvia käyttäjiä olisi vaikka sata, tilanne olisi toinen. Nykyisellään artikkeli voi olla jopa kuukausitolkulla arvioinnissa ilman uusia kommentteja, ja joskus jopa kolmenkin keskustelijan kynnys on vaikea saada täyteen. Olisi hienoa saada Wikipediaan korkeatasoista laadun arviointia, mutta käytännössä seulonta ei toimi vaan sen läpi pääsee jatkuvasti kaikenlaista huttua. Laatuarviointien ja -merkintöjen yksi keskeisimmistä funktioista on kuitenkin se, että ne kannustavat olemassaolevien artikkelien paranteluun ja niiden saattamiseen edes pintapuolisesti tyydyttävälle tasolle. Jos prosessi pilkotaan osiin ja se tapahtuu ilman selkeitä ajallisia raameja, muutokset voivat kääntyä itseään vastaan. Vapaaehtoisprojektissa ihmisiä on helpompi mobilisoida lyhyisiin yhteistyöponnistuksiin kuin pitkäjänteiseen ja vähittäin etenevään työhön. Laatuarviointien muuttaminen monimutkaisemmiksi ja pitemmiksi tuskin ainakaan lisää aktiivisuutta. Pahimmassa tapauksessa käy niin, että Laatuarviointiin valitut artikkelit roikkuvat määrättömän pitkään limbossa, jossa yksittäiset osa-alueet odottavat ja odottavat arviointia. Wikipediassa valitettavasti ei myöskään voi luottaa käyttäjien sitoumuksiin, eli vaikka arvioija A:lle olisi nakitettu kieliasun tarkistaminen, niin ei ole mitään takeita siitä että arvioija A sen tekee. Mutta olen samaa mieltä, että nykyistä Laatuarviointiprosessia pitäisi jotenkin kehittää ja arviointien pariin pitäisi houkutella lisää porukkaa. Tällä hetkellä tilanne on käytännössä se, että pieni joukko käyttäjiä jakaa toisilleen arvomerkkejä, joihin muut Wikipedistit eivät kiinnitä mitään huomiota. Kuten totesitkin, ensimmäinen askel olisi laatuartikkelien kriteerien selkeä määrittely ja kriteerien täyttymisen johdonmukainen tarkistaminen jokaisen arvioinnin yhteydessä. --Miihkali ^{(K • M)} 13. helmikuuta 2022 kello 21.27 (EET)

Arvioinnin aloittajan velvollisuus kehittää artikkelia

Ehdotan laatuarvioinnin ohjeisiin lisättäväksi vertaisarvioinnista lainattua, arvioinnin aloittajalle suunnattua ohjetta: "Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotusten mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä." Perustelen tätä sillä, että todella paljon näkee sellaista, että statuksen ehdottaja ei ehdotuksensa lisäksi kehitä artikkelia lainkaan. Tällaisia artikkeleja on tälläkin hetkellä arvioinnissa useita. Kun vielä arvioinnin sulkemisaika on melko pitkä kaksi kuukautta, tällaiset artikkelit jäävät pitkäksi aikaa luokkaan roikkumaan käytännössä tyhjänpantiksi. Laatuarviointiluokka on siksi paisunut todella suureksi. Tällä hetkellä arvioinnissa on 21 artikkelia, ja nähdäkseni vain pienessä osassa niistä tapahtuu kehitystä. @Savir: @Miihkali: --Kärrmes (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 17.51 (EET)

Tästä erillinen asia, jonka kuitenkin mainitsen tässä keskustelun sekavoittamiseksi, olisi pyytää arvioinnin käynnistäjältä ensimmäiset perustelut. Kiinnitin huomiota Sikamessiaan laatuarvioinnin käynnistämiseen ja totesin, että käytäntötekstin mukaan riittää vain lakoninen lause "ehdotan ...ksi", eli vireillepanoon ei tarvita edes mitään perusteluja, jolloin ne jätetään suosiolla muille. Edes pieni kynnys olisi hyvä saada ekaan oveen. --Pxos (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 17.55 (EET)

Kannatettavia ehdotuksia. Miihkali ^{(K • M)} 19. maaliskuuta 2024 kello 21.32 (EET)

Oletus on, että artikkeli on arvioitavana, koska se täyttää kriteerit. Lupaavien artikkelien hankkeessa alkuperäinen ajatus oli lähinnä todeta ja merkitä laatutaso. Perusteluja saatetaan tarvita etenkin hyvien artikkelien kohdalla. Arvioijien aikaa säästäisi, jos artikkeli tuotaisiin arviointiin mahdollisimman valmiina, kuten ohjeessa sanotaan. Kehotus muokata artikkelia palautteen perusteella olisi jatkoa tälle ohjeelle ja siitä olisi hyötyä. --Thi (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 22.04 (EET)

Ajatus oli minusta se, että ehdottaja ennen arviointiin tuomistaan tekee artikkelista sellaisen, että se hänestä täyttää kriteerit. Arvioinnissa artikkelista saa palautetta ja siinä huomataan mahdolliset puutteeet ja ne korjataan ennen kuin artikkeli hyväksytään. Ts. se on kaksisuuntainen prosessi jossa muut käyttäjät antavat palautetta siitä ja ehdottaja pyrkii palautteen perusteella saamaan artikkelin arvioinnista. Tämä pitää sisällään sen, että hän on valmis muokkaamaan artikkelia paremmaksi (toki palautteen antajatkin ja muut käyttäjät myös muokkaavat). -- Zache (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.15 (EET)

Ja mainittakoon, että ohjetta ei tietenkään tarvitse tai välttämättä pidäkään kopioida suoraan niin kuin sen tuossa suoraan vertaisarvioinnin ohjeesta copypastetin, vaan vaikkapa muodossa "Ole valmis muokkaamaan artikkelia mahdollisten kehityspyyntöjen mukaisesti". --Kärrmes (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 22.13 (EET)

Olisi hyvä, jos laatuarvioitavalla artikkelilla olisi yksi "pääkehittäjä", joka veisi laatuarvioinnissa esitetyt toteuttamiskelpoiset ehdotukset artikkeliin. Se voisi olla joko laatuarvioinnin aloittaja, artikkelin kirjoittaja, tai joku, joka tuntee aiheen riittävän hyvin. Ehkä aloittaja voisi pingata aloitusviestissään ainakin artikkelin pääasiallisen kirjoittajan. Ohjeessa voisi tosiaan rohkaista aloittajaa ottamaan kehittäjän roolin, tai ainakin kertomaan, kenen toivoo artikkelia kehittävän. Savir (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.02 (EET)

Keskustelu tyrehtyi nopeasti, mutta saavutettiinko riittävä konsensus siitä, että esittämäni asia voidaan lisätä ohjeeseen? --Kärrmes (keskustelu) 24. maaliskuuta 2024 kello 19.29 (EET)

kannatus ajatukselle. Lisäyksessä sanamuodoissa jokin hiukan häiritsee, mutta en suoraan osaa miten sen haluaisin lisättävän niin minun puolestani se menee noinkin. --Zache (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.17 (EET)

Olen periaatteessa samaa mieltä Kärrmeksen kanssa, mutta mielestäni olisi kuitenkin tärkeää korostaa myös sitä, että kuka tahansa voi ehdottaa mitä tahansa artikkelia laatu- tai vertaisarviointiin. Esimerkiksi vertaisarviointisivun johdannossa sanotaan, että ”käyttäjät voivat pyytää vertaisarviointeja erityisen paljon muokkaamilleen artikkeleille”, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Vertaisarvioinnin voi aloittaa, vaikkei olisi tehnyt artikkelin kehittämisen eteen mitään. Sama pätee laatuarviointeihin. Jos lukija törmää pätevän oloiseen artikkeliin, niin kyllähän sitä lupaavaksi tai hyväksi saa ehdottaa. Ihannetapauksessahan artikkeli on jo valmiiksi niin hyvä, että mitään muutoksia ei tarvita ja laadukkuus voidaan todeta rutiinityönä. Joskus tietysti käy myös niin, ettei aloittaja kykene arvioimaan artikkelin vahvuuksia ja heikkouksia kunnolla, ja laatuarvioinnin aikana ilmeneekin vakavia puutteita, joiden korjaamiseen laatuarvioinnin aloittajalla ei ole edellytyksiä. Se on tietysti valitettavaa, mutta en kuitenkaan lähtisi syyttämään laatuarvioinnin aloittajaa tästä. Laatuarviointien parissa työskentelee niin vähän käyttäjiä, ettei ketään ole varaa ajaa pois, ja yli-innokkuudesta tai tietämättömyydestä johtuvat mokailut ovat pieni hinta siitä, että laatuarviointien pariin hakeutuu uusia käyttäjiä. Ongelmia syntyy siinä vaiheessa, kun uusia arviointeja aloitetaan liukuhihnalta eikä aloittaja myöhemmin enää osallistu keskusteluun tai osoita minkäänlaista kiinnostusta artikkelin kehittämiseen. Miihkali ^{(K • M)} 25. maaliskuuta 2024 kello 11.12 (EET)

Viimeisenä mainittua on valitettavasti viime aikoina nähty. Jotain tarvitsisi tehdä. --Kärrmes (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 19.06 (EET) Selkeyttämistä. --Kärrmes (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 19.20 (EET)

Yksi vaihtoehto voisi olla myös arvioinnin sulkemisen vähimmäisajan lyhentäminen kahdesta kuukaudesta yhteen kuukauteen. Nytkin tuolla on artikkeleita, joita ei ole kehitetty lainkaan kehityspyynnöistä huolimatta ja siksi vain odotellaan, että kaksi kuukautta tulee täyteen. --Kärrmes (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 11.30 (EET)

Musta noita voisi tosiaan sulkea nopeampaa. Jos keskustelun aloittaja ei selkeästi ole pyrkinyt millään tavalla vastaamaan tai korjaamaan esitettyjä epäkohtia, niin viimeistään kuukauden kohdalla voisi arvioinnin sulkea. --PtG (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 11.45 (EET)

Näin minäkin ajattelen. Keskeistä ei pitäisi olla arvioinnin kesto sinänsä vaan se, ettei arviointia päätetä kesken aktiivisen keskustelun ja artikkelin kehittämisen. Miihkali ^{(K • M)} 26. maaliskuuta 2024 kello 11.52 (EET)

Tuon voisi tarkentaa laatuarvioinnin ohjeisiin. Siinä lukee: "Artikkelin voi antaa olla laatuarvioinnissa niin kauan kunnes konsensus on saavutettu. Kahden kuukauden kuluttua aloittamisesta laatuarvioinnin voi kuitenkin harkinnan mukaan keskeyttää, jos se ei ole herättänyt tarpeeksi kiinnostusta." Olen ymmärtänyt tuon niin, että kaksi kuukautta on minimiaika ja silloinkin on käytettävä harkintaa. --Kärrmes (keskustelu) 27. maaliskuuta 2024 kello 00.28 (EET)

Kyllä. Kuolleena syntyneelle laatuarvioinnille kuukausi on aivan riittävä aika. Miihkali ^{(K • M)} 28. maaliskuuta 2024 kello 08.51 (EET)

Minusta kuukausikin voisi riittää sulkemiseen. Ehkä siinä ajassa useimmat aiheesta tietävät ja laatuarviointeihin osallistuvat ovat hoksanneet artikkelin. Mutta silloin voisi olla hyvä, että aloittaja tai joku muu pingaisi laatuarvioinnin alussa artikkelin kirjoittajan tai tärkeimmän muokkaajan, jotta hän ehtisi huomata apuaan tarvittavan. Savir (keskustelu) 28. maaliskuuta 2024 kello 09.56 (EET)

Tämä olisi hyvä käytäntö. Ylipäätään arviointeihin ja äänestyksiin voisi ahkerammin houkutella aihetta tuntevia osallistujia vaikka sitten ihan erikseen pyytämällä, vaikka joskus on kyllä käynyt niinkin, että ihmiset ovat hermostuneet, jos heitä on kovin usein käynyt kinuamassa hätiin. Miihkali ^{(K • M)} 28. maaliskuuta 2024 kello 10.01 (EET)

Toisaalta ymmärrän sen kyllä. Se on ehkä vähän sellaista "nakittamista". Äänestäminen nyt ei paljoa vaadi, mutta arviointiin osallistuminen ja artikkelin muokkaaminen vie jo merkittävästi aikaa. --Kärrmes (keskustelu) 28. maaliskuuta 2024 kello 12.33 (EET)

Näinhän se on. Itse en suuremmin pahastu, jos minua kysytään. Taito se on kieltäytymisenkin taito, vaikka tietysti sitä aina mieluummin osallistuisi kuin tuottaisi toiselle pettymyksen. Miihkali ^{(K • M)} 28. maaliskuuta 2024 kello 12.49 (EET)

Vaihdoin tuon nyt keskustelun perusteella kahdesta kuukaudesta yhteen kuukauteen. Luulen, että jo tuo helpottaa ainakin jonkin verran luokan ruuhkautumista. --Kärrmes (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 08.08 (EET)

Toisessa kohtaa toisaalta lukee "Laatuarviointi kestää vähintään kaksi (2) viikkoa." Ohjeet eivät pääsääntöisesti ole aivan loppuun asti hiotut; tuossa lainaamassasi kohteessa viitataan kiinnostuksen puutteeseen (eli kai sellaiseen ainakin jossain vaiheessa yleiseen tilanteeseen, jossa kukaan ei tule kommentoimaan). Toki senkin voisi pienentää kuukauteen. Turha sellaistakaan on roikottaa kahta kuukautta listoilla. Lisäksi siihen voisi lisätä maininnan, että jos kukaan ei ole kuukauteen ottanut vastuuta artikkelin mahdollisesta kehittämisestä, arviointi voidaan myös sulkea. Toisaalta aina vähän tulee mieleen se, että kuinka tarkan yksityiskohtaisesti ohjeita pitää kirjoittaa, sillä nuohan ovat osittain sellaista tapauskuvausta. --PtG (keskustelu) 28. maaliskuuta 2024 kello 09.49 (EET)

Olen ymmärtänyt tuon vähintään kahden viikon tarkoittavan sitä, että vaaditaan vähintään kahden viikon mittainen keskustelu ennen kuin laatumerkintä voidaan antaa. --Kärrmes (keskustelu) 28. maaliskuuta 2024 kello 14.29 (EET)

Tämä oli muistaakseni ideana, kun ohjesääntöä kirjoitettiin. Miihkali ^{(K • M)} 29. maaliskuuta 2024 kello 11.12 (EET)