Keskustelu Wikipediasta:Artikkelitoiveet/Suomen maantiede

Kaupunkien ilmastot

Kannattaako ilmastoa käsitellä kunnittain vai olisiko maakunnittainen tai jokin ilmastovyöhykkeittäinen jako parempi (vrt. Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet)? --Raksa123 (keskustelu) 4. kesäkuuta 2019 kello 16.41 (EEST)

Toivottavasti tähän vastaa joku luontoihminen pian, sillä itsekin olen asiaa pohtinut. Suomen järvet-projektissa ja muissa luontoaiheisissa artikkeleissa sille tiedolle voisi olla käyttöä.--J Hokkanen (keskustelu) 7. kesäkuuta 2019 kello 14.44 (EEST)

Säähavaintoasemia ei ole läheskään jokaisessa kunnassa, joten kaikista kunnista ei olisi mahdollistakaan tehdä ilmastoartikkelia. --Raksa123 (keskustelu) 8. kesäkuuta 2019 kello 19.37 (EEST)

Ei pääsääntöisesti kannata, kuntakohtaisten ilmastoartikkelien (kuntien mikroilmastojen) käsittelyyn ei tahdo olla riittävästi tutkittua/ julkaistua tietoa. Tietysti joku voi katsoa yhden tai parin mittausaseman ilmastollisten suureiden tilastoluvut niin merkityksellisiksi, että haluaa julkaista niitä paitsi kunta-artikkelin leipätekstissä ja taulukkoina/graafeina, myös erillisenä artikkelina. Maakunta-tason ilmastotarkastelulle löytynee sen sijaan paremmin tukea kirjallisuudesta. Kaupunki- tai kunta-artikkelit kuntien paikallisilmastoista/mikroilmastoista taitaisivat kuitenkin olla paljolti uutta tutkimusta. vai onko Helsingin ilmasto-artikkelin aineistoa tarpeeksi, jos kerää, taulukoi ja vertaa vaikkapa Helsingin majakan, Harmajan, Isosaaren, Vuosaaren sataman, Kaisaniemen, Kumpulan ja Malmin lentoaseman sääsuureita tilastollisesti; Turussa vaikkapa Airiston Rajakarin automaattisen merisääaseman, Artukaisen ja Turun lentoaseman aineistoa? Pitäiskö Turussa esimerkiksi Paattistenkin suunnalta saada jotain ilmastotietoa (vrt. "Paattisten ukot" Aurajoen jäiden lähdön kuvaajana), edes kirjallista, kuvailevaa luonnehdintaa? Eli olisi mielestäni hyvä hakea mikro- ja alueilmastollista kuvausta sisältäviä lähteitä, ennen kuin ilmastoartikkelia jostain kaupungista ryhtyy rustaamaan.

Kuntien ilmanlaatu- ja luontokartoitusten (kasvisto/eläimistö/vesistö/yms) osana voi olla myös pitkäaikaista sää/ilmastostatistiikkaa ja parhaimmista kunnista löytyy siis useampikin säämittausasema pitkäaikaisella aineistolla. Jäidenlähtöaikakin on ilmastollinen mittari; eli kaikki ilmaston arvot eivät selviä sääasemien lukemista. Varsinaisten sää-, ilmasto- ja hydrologisten asemien ohella esimerkiksi kunnan alueella sijaitsevat ilmanlaatu- ja tiesääasemat sekä tutkimuslaitosten (sis. yliopistot, AMK:t) mittausasemat saattavat seurata samoja sääsuureita, mitä Ilmatieteen laitoskin mittaa. Näistä voi kertyä ilmastotietoa, joka voi olla erikoisalaa tai tutkimusteemaa painottavaa (esimerkiksi tiesääoloja). Jos säämittausten sijoituksesta ja laitteiden kalibroinnista on huolehdittu riittävän laadukkaasti ja pitkäkestoisesti (yleensä vertailujakso 30 vuotta), voidaan näistäkin muodostaa ilmastoaineistoja. Aineistojen yhdistelystä wikipediassa on vaarana tulla helposti omaa tutkimusta ja tulkintaa, jota tulisi yleensä välttää ja etsiä lähteistettyä taustamateriaalia. Suomessa on toteutettu aikoinaan esimerkiksi Helsinki Testbed -mesomittakaavan säämittausverkosto (jäljellä tynkää: https://testbed.fmi.fi/; tässä eivät ole edes kaikki Ilmatieteen laitoksen mittausasemat), jossa automaattisia säänmittausasemia sijoitettiin pitkin ja poikin Uuttamaata. Mittausasemista osa taisi olla "aika kepoisia" (eivät edes Ilmatieteen laitoksen ilmastoasemia); mikä lienee ohjelmistojen ja laitevalmistajan tuotekehityshankeelle tyypillistä.

Teiden kunnossapidosta vastaavat tietävät osin kokemuksellisesti ja osin mitatusti, mitkä tieosuudet pruukkaavat jäätymään kuuraan tai minne lunta kertyy tai missä sumua esiintyy enemmän kuin muualle, vaikkei jokaisella sadalla metrillä omaa tiesääasemaa olisi. Olen nähnyt tutkimusartikkeleita myös maailmalta, joissa paikallistason ilmastosuureille on laskettu karttoja laskennallisesti huomioiden topografia-, vesistö-, kasvisto-, maaperä-, rakennuskanta ja tieoloja, harvempan mittausasemaverkostoa aineistoihin soveltaen ja muiden alueiden mittausasemien vastaavuuksia sekä mikroilmastollisia tietoja hyödyntäen. Usein paikallisilmastokartat ovat liittyneet esimerkiksi jonkun tapaustutkimuksen taustoittamiseen tai vaikkapa aluesuunnittelun hankkeisiin. Hiljaista tietämystä esimerkiksi kaupungin suuralueden, merialueiden tai kansallispuistojen mikroilmastollista oloista on toki monella alaan vihkiytyneellä, sääriippuvassa ammatissa tai harrastuksessa toimivalla. --Paju (keskustelu) 9. joulukuuta 2021 kello 02.51 (EET)