Keskustelu:Vety

Artikkeli Vety on vertaisarvioitu.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
10.5.–3.7.2010	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)

Wikiprojekti Tiede (Laatu: ?? ; Merkitys: tärkeä)

	Tämä artikkeli kuuluu Wikipedian tiedeprojektin aihepiiriin. Wikiprojekti pyrkii kehittämään ja ylläpitämään suosittuja tiede-aiheisia artikkeleita.
??	Tälle sivulle ei tehty laatuarviota.
tärkeä	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin aihepiirissä tärkeäksi artikkeliksi.

Tehtävälista

• Pitäisi siirtää nyt puuttuvat kuvat en-wikistä tänne. Kommentoin ne piiloon, koska ne sotkivat artikkeli tuollaisina. --linnea 19. maaliskuuta 2005 kello 16:43:56 (UTC)

Vetyioni reagoi veden kanssa

Vetyioni kyllä reagoi hanakasti veden kanssa muodostaen H₃O⁺-ioneja toisin kuin nykyversio kertoo, vai eikö vetyioni olekaan vetyä? --Höyhens 2. heinäkuuta 2007 kello 09.25 (UTC)

Kemiassa kielenkäyttö on sellaista, että kun puhutaan vedystä, litumista, natriumista tai kaliumista, tarkoitetaan varauksetonta muotoa. Kemian kannalta vety ja vetyioni (protoni) ovatkin aivan eri asioita. Lause artikkelissa kuuluu siis: "se ei esimerkiksi reagoi veden kanssa kuten litium, natrium tai kalium." Tässä natriumkin tarkoittaa varauksetonta muotoa, sillä natriumioni, Na+, ei reagoi veden kanssa millään. Samulili 2. heinäkuuta 2007 kello 10.36 (UTC)

Oktettiko?

Vety ei ole yhden elektronin päässä oktetista (kuten artikkeli antaa ymmärtää), vaan yhden elektronin päässä täydestä pääenergiatasosta joka on (oktetin lailla) myös pysyvä rakenne. Hiuksen halkomistahan tämä on, mutta minusta tuo kuuluisi täsmentää.

Vedyn/vetykaasun osuus maapallolla

Voisikohan joku kaivaa vaikkapa MAOLista tiedon tähän artikkeliin, mikä on puhtaan vedyn ts. vetykaasun osuus maapallon kokonaismassasta (lukuunottamtta siis vettä)? Olen joskus kaivanut MAOLista luvun 0,000 050 %, mutta en ole varma, onko kyse massaosuudesta vai atomien lukumäärästä. Asun tällä hetkellä ulkomailla, enkä siis pääse MAOLiin käsiksi. Itse en voi tarkistaa tätä asiaa, enkä tiedä, onko täällä MAOLin kaltaista teosta, josta tämän tiedon löytäisi luotettavasti ja helposti. Tässä artikkelissa on myös ristiriita, sillä artikkelissa on kaksi seuraavaa lausetta:
- Vetyä esiintyy maapallolla eniten nimenomaan vesimolekyyleissä ja sitä on maapallon kokonaismassasta 0,12 %.
- Vedyn keveyden vuoksi sen osuus Maan kokonaismassasta on vain yhden prosentin luokkaa.
Jomman kumman väittämän täytyy olla väärä. --Avaruusraketti 30. tammikuuta 2009 kello 16.29 (EET)

Vuoden 2005 MAOL-taulukkokirja (ISBN 951-1-20607-9, sivu 145, Ilmakehän koostumus -taulukko) kertoo, että H₂:n osuus ilmakehästä (vesihöyryä lukuun ottamatta) on tuo 0,000 050 tilavuusprosenttia. –neurovelho 31. tammikuuta 2009 kello 18.35 (EET)

Danke schön! Löytyisköhän MAOLista tietoa tuosta massaosuudesta, joka nyt on artikkeliin lähteettömänä merkitty, ja ainakin toinen väittämistä on väärin? --Avaruusraketti 31. tammikuuta 2009 kello 19.10 (EET)

Niin joo, unohdin tosiaan mainita, ettei mitään tuollaisia tietoja ole. Ole hyvä. :) –neurovelho 31. tammikuuta 2009 kello 22.32 (EET)

Sitten täytynee kaivella sopiva lähde kunhan ehdin. Nopealla vilkaisulla löysin vain yhdestä artikkelissa olevasta lähteestä maininnan, että vedyn massaosuus on alle yksi prosenttia, mutta en sen tarkempaa. --Avaruusraketti 31. tammikuuta 2009 kello 22.45 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkeli, jota olen pikkuhiljaa parannellut. Ei äänestykseen viemisaikeita ainakaan ihan vielä ja käytän vertaisarviointia lähinnä ideoiden saamiseksi. Pari juttua:

• Artikkelin sisällössä saattaa olla eri osioissa sanottuna samoja asioita. Päällekkäisyydet tullaan jossain vaiheessa korjaamaan. Osioiden välillä saataa olla myös ristiriitaisia tietoja esim. lukuarvoista, nekin tullaan korjaamaan, kun aikaa riittää. Ilmeisesti artikkeliin on joskus käännetty sisältöä myös enwikistä?
• Artikkelien vety, vetytalous ja polttokenno välinen työnjako. Itse ajattelisin, että vetyartikkelissa käsiteltäisiin vedyn polttoainekäyttö ja valmistus yleisesti. Tarkemmin näistä ja niiden vaikeuksista kirjoitettaisiin em. artikkeleihin. Muita mielipiteitä?
• Kieli. Yleensä Artikkeleiden, joita olen paljon muokannut, kieli on mitä on. Jos joku viitsisi tehdä kielenhuoltoa, niin olisi ihan kiva.

Kommentteja näistä tai muista asioista? --MiPe ^(wikinät) 10. toukokuuta 2010 kello 11.39 (EEST)

Näyttää jo tosi hyvältä. Lisäsin pari lähdepyynyöä. Pieniä kysymyksiä: "...maapallon maaperän kokonaismassasta 0,14 %" sisältääkö tuo "maaperä" napajäätiköt, valtameret, orgaanisen aineen ? (Ei selviä lähteestä). "Muualla ..vety on kaikkein yleisin alkuaine," voisiko sanoa esiintyykö se atomeina vai H2-molekyyleinä ? Vetyä on maailmankaikkeuden massasta 73% tai 76% mutta atomien lukumäärästä 90% tätä voisi selittää vähän laajemmin. "Elämän kannalta veden korkea sulamis- ja kiehumispiste ovat elintärkeitä." lähde ja laajempi selitys tai pois tuosta. Kylmätutkimus-kappale on mielenkiintoinen mutta sen alku kaipaa kielenhuoltoa. --Tappinen 10. toukokuuta 2010 kello 18.04 (EEST)

Laittamasi lähdepyynnöt täytetty. (Laitoin itse uuden lähdepyynnön, johon en vielä löytänyt järkevää lähdettä) Nuo muutkin ovat hyviä huomioita ja yritän selvittää asiaa. --MiPe ^(wikinät) 11. toukokuuta 2010 kello 12.41 (EEST)

Tämän mukaan vedyn osuus maankuoresta on 0,15% eli mukana ei siis ole ilmeisesti noita meriä ym. Tämän mukaan ,jos sitä voidaan ylipäätänsä pitää luotettavana] vedyn osuus ilmeisesti koko maapallon massata olisi 0,9%. --MiPe ^(wikinät) 12. toukokuuta 2010 kello 10.53 (EEST)

Mitä tarkoittaa "energia, joka vapautuu tai sitoutuu, kun atomiin (alkuaine kaasumainen) lisätään yksi elektroni", siis tuo lisäys suluissa tässä yhteydessä? --Hrrkrr31 20. toukokuuta 2010 kello 02.22 (EEST)

Elektroniaffiniteetti on määritetty kaasumaisessa muodossaan olevalle alkuaineelle. TTuo tarkoitti siis ilmeisesti tätä. Sen voi sanoa ilman sulkujakin. Muutan.--MiPe ^(wikinät) 20. toukokuuta 2010 kello 09.19 (EEST)

Minusta artikkeli on jo hyvällä mallilla mutta vielä liian suppea ja paikoin taas turhan yksityiskohtainen. Englanninkielinen artikkeli vaikuttaa suht tasapainoiselta esitykseltä, vaikka itse en pidä kovin pitkistä johdannoista. Johdannossa pitäisi tulla tärkeimmät asiat: ainakin esiintyvyys, atomimassan pienuus, H⁺ happoreaktioissa, vakain muoto H₂, vesi sekä jotain käytöstä ja merkityksestä. Nykyisestä johdannosta voisi heivata pois alkalimetallit, veden ominaisuudet, turhat luvut ja hydrogeniumin (jännä miten keskeiselle paikalle täysin epäolennaiset CAS-numero ja latinankielinen nimi ovat alkuaineartikkeleissa päässeet – jälkimmäinen yhden käyttäjän sinnikkään kampanjan nostamana).

Selviä puutteita artikkelissa ovat ainakin omasta näkökulmastani orto- ja paravety sekä vetyatomin merkitys kvanttimekaniikassa. Kannattaa myös katsoa, ettei artikkeli eksy aiheen viereen. Orgaanisen yhdisteen palamisreaktio esimerkiksi on jo vähän kaukaa haettu. Turhan yksityiskohtaisesti kerrotaan mielestäni myös tritiumista, vetysidoksista ja spektreistä. Ohi aiheen menee myös artikkelin valokuva Kissansilmäsumusta.

Lopuksi yksi alkuaineartikkeleita yleisesti koskettava ongelma. Taulukossa ei minusta kannattaisi kertoa löytämisestä. Kuten vetyartikkelistakin nähdään, ei ole samalla tavalla yksiselitteistä nimetä löytäjää kuin vaikkapa ilmoittaa tiheys (jossa muuten omituisesti jätetään lukijalle pieni kertolasku, ilmeisesti yhtenäisyyden tavoittelemiseksi). Mutkikkaan löytöhistorian puristaminen yhdeksi tai kahdeksi nimeksi taulukkoon antaa asiasta liian yksinkertaisen kuvan. Jos jollakulla on pettämätön logiikka löytäjän nimeämiseen, kertokoon, miten se toimii heliumin tapauksessa (en:Helium#History). Nythän suomenkielisessä Wikipediassa esimerkiksi gadoliniumin löytämiseen on riittänyt spektroskopia, mutta helium on pitänyt eristää. --Tsemii 23. toukokuuta 2010 kello 16.56 (EEST)

Kiitos kommenteista. Joo tosiaankin tuosta tritiumista voisin hieman supistaa joutessani. Sille, kun näyttää olevan omakin artikkeli. Kavnttimekaniikasta voin yrittää kirjoittaa jotakin. Nämä taulukot ovat todellakin hieman ongelmallisia näissä alkuaineartikkeleissa. --MiPe ^(wikinät) 23. toukokuuta 2010 kello 19.37 (EEST)

Kirjoitettu hieman orto- ja paravedystä. --MiPe ^(wikinät) 25. toukokuuta 2010 kello 15.57 (EEST)

Kissansilmäsumun kuva vaihdettu toiseen. --MiPe ^(wikinät) 29. toukokuuta 2010 kello 19.01 (EEST)

Onkohan mahdollista saada tuo kuva orto- ja paravedyistä suomeksi? --PtG 30. toukokuuta 2010 kello 18.35 (EEST)

Katsotaan... --MiPe ^(wikinät) 1. kesäkuuta 2010 kello 10.28 (EEST)

Tehty. --MiPe ^(wikinät) 1. kesäkuuta 2010 kello 17.06 (EEST)

Onko näillä lauseilla joku merkitysero: "Vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine, ja sitä on noin 73 % maailmankaikkeudessa esiintyvän aineen massasta." ja seuraavassa alaluvussa "Universumin massasta vedyn osuuden on arveltu olevan jopa 76 %."? Joka tapauksessa voisi selventää. –Muu-karhu 1. kesäkuuta 2010 kello 20.13 (EEST)

Tämä oli niitä asioita, joita tarkoitin kohdalla "*Artikkelin sisällössä saattaa olla eri osioissa sanottuna samoja asioita. Päällekkäisyydet tullaan jossain vaiheessa korjaamaan. Osioiden välillä saataa olla myös ristiriitaisia tietoja esim. lukuarvoista, nekin tullaan korjaamaan, kun aikaa riittää". Eri lähteissä näyttää olevan hieman eri arvoja ja pyrin selvittämän asiaa.--MiPe ^(wikinät) 2. kesäkuuta 2010 kello 10.21 (EEST)

Vetysidoksesta on toki oma linkitetty artikkelinsa, mutta sitä voisi minun mielestäni omalaatuisuutensa vuoksi laajentaa, sillä vetysidos on yksi vedyn tärkeimmistä vaikuttavista ominaisuuksista. Olis tärkeämpää kuin "punaisten sinistäminen". Vetysidoksiako on todella vain kolmen alkuaineen kanssa ja jos niin miksi? Mikä on peruste siihen, että vetysidoksen lujuus on heikompi kuin ioni-ionisidoksen? Toimiiko elektroniparien välillä jokin voima, jolla on hiukkasominaisuus? Miksi vedellä on neljä vetysidosta eikä kaksi? Tämmöistä äkkiä. --Höyhens 3. kesäkuuta 2010 kello 20.58 (EEST)

Nämä ehkä kuitenkin kuuluisivat mieluummin vetysidoksesta kertovaan artikkeliin. --MiPe ^(wikinät) 4. kesäkuuta 2010 kello 15.17 (EEST)

Joka tapauksessa muutamia vastauksia kysymyksiisi. (Voisin kirjoittaa asiasta vetysidoartikkeliinkin, mutta en ehdi tekemään sitä ainakaan tulevan viikon lopun aikana). Veden vetysidoksien määristä: Veden kaksi vetyatomia voivat molemmat toimia niin kutsuttuina vetysidoksen luovuttajina. Vedessä happiatomilla on kaksi vapaata elektroniparia, jotka voivat molemmat toimia vetysidoksen vastaanottajana siis vesimolekyyli voi sitoutua muihin molekyyleihin yhteensä neljällä vetysidoksella. (Vedessä 25°C lämpötilassa jokainen vetymolekyyli muodostaa keskimäärin 3,67 vetysidosta) Kyllä fluori, happi ja typpi ovat ainoat, joihin liittyneenä vety muodostaa vetysidoksia. Nämä ovat ainoat, joilla on riittävän suuri elektronegatiivisuus ja ovat riittävän pieniä. Kloori on yhtä elektronegatiivinen kuin typpi, mutta on kooltaan suurempi, eikä klooriin liittynyt vety muodosta vetysidoksia, eikä kloori myöskään vastaanota vetysidosta.--MiPe ^(wikinät) 4. kesäkuuta 2010 kello 16.01 (EEST)

Briljanttia. Tuo kannattaa tosiaan heittää lähteineen sinne vetysidos-juttuun, joka lienee jäänyt useimmalle epäselväksi. :) --Höyhens 4. kesäkuuta 2010 kello 23.52 (EEST)

Tehtävää

MiPe, tässä asioita, jotka huomasin, mutta en nyt heti ehdi korjata/lisäillä:

• Kirjalähteiden koko tiedot pitäisi laittaa erikseen eikä viitteiden sekaan.
• Vetypommista ei ole mainintaa.
• Vedyn varastoinnista puuttuu tietoa. Esim. reaktiiviset hydridit ovat ymmärtääkseni kuuminta hottia tällä alalla. Polttokennojen käyttöä esim. autoissa haittaa myös se, että vetyä ei saada varastoitua tarpeeksi kevyessä muodossa tarpeeksi paljon. Hydrideistä ylipäätään olisi hyvä kirjoittaa jotain. Nyt koko sanaa "hydridi" ei edes mainita.
• Vety palaa herkemmin ymmärtääkseni tietyissä vedyn ja hapen tai ilman seoksissa kuin toisissa. Tästä voisi jonkin kaavion reväistä tai selittää tarkemmin. Nyt palaminen ohitetaan ikään kuin olankohautuksella "interttiä se on".
• En tiedä miten luotettava enkkuwikin artikkeli on, mutta siellä väitetään monessa kohtaa, että vety haurastuttaa metalleja (embrittlement). Tämmöinen pitäisi lisätä.

Koitan sitä kvanttimekaniikan historiaa kanssa miettiä. Mutta tämä nyt tällaisena muistilistana, että nämä kohdat pitäisi ainakin tutkia.--Uvainio 20. maaliskuuta 2011 kello 20.46 (EET)

Hyviä huomioita, erityisesti tuo palaminen. Mitä tulee hydrideihin, niin niistä olisi tarkoitus kirjoittaa esimerkiksi osioon "Vedyn yhdisteitä" tai jotain sinnepäin.--MiPe ^(wikinät) 22. maaliskuuta 2011 kello 09.58 (EET)

Reaktiivisuutta täsmennetty toivottavasti parempaan suuntaan. --MiPe ^(wikinät) 5. huhtikuuta 2011 kello 10.10 (EEST)

Kirjoitettu jotain yleistä vedyn yhdisteistä. --MiPe ^(wikinät) 1. toukokuuta 2011 kello 14.26 (EEST)