Keskustelu:Verkostomarkkinointi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Arkistoitu vertaisarviointi

[muokkaa wikitekstiä]

Sivu oli vertaisarvioinnissa 30.4.-21.5.2007

Verkostomarkkinointi

[muokkaa wikitekstiä]

phaipola 30. huhtikuuta 2007 kello 15.41 (UTC)phaipola

Kuvia saisi olla enemmän. --Eetvartti 1. toukokuuta 2007 kello 13.59 (UTC)
Kuvia ei ole paljon julkaistu. Tein yhden ja lisäsin sen Unilevel -kohtaan. Engl. Wikipediassa on joitakin kuvia pyramidihuijauksia koskevassa artikkelissa. Pitää vilkaista sinne. phaipola 1. toukokuuta 2007 kello 18.36 (UTC)phaipola
Verkkoviitemallinetta käyttämällä lähdeluettelosta saisi käyttäjäystävällisemmän, nyt hieman sekava. --Olimar [□] 1. toukokuuta 2007 kello 18.44 (UTC)
Mielenkiintoista käyttää omaa teksiä lähteenä. -tKahkonen 1. toukokuuta 2007 kello 19.12 (UTC)
Samaa mietin. Vaarana on Wikipedia:Ei uutta tutkimusta. --Harriv 1. toukokuuta 2007 kello 19.30 (UTC)
Toisaalta, jos me emme hyväksy kohtalaisen edustavassa julkaisussa ollutta omaa artikkelia lähteeksi, niin onko turha toivoa asiantuntijoita tekemään artikkeleita Wikipediaan. Mutta tuo raja arvostuksessa on melko vaikea vedettäväksi. Niin, ja mikä on uutta tutkimusta, Onko viikko sitten tehty ja julkaistu artikkeli enään uutta tutkimusta vai onko se aivan tässä ja nyt tehtyä tutkimusta, jota ei ole vielä julkaistu? Hankalia ongelmia. --AM 1. toukokuuta 2007 kello 19.39 (UTC)
Raja menee ymmärtääkseni siinä onko artikkeli/tms julkaistu jossain, jossa siitä on kirjoittajan lisäksi vastuussa esimerkiksi julkaisun päätoimittaja ja mahdollisesti erilaiset tarkastajat ym. joita tieteellisissä julkaisuissa käytetään. Jokainen voi kirjoittaa omille webbisivuilleen mitä haluaa, mutta arvostetut julkaisut eivät julkaise mitä tahansa.~(en viittaa mitenkään tähän kyseiseen artikkeliin) --Harriv 1. toukokuuta 2007 kello 19.52 (UTC)
Kysymykseen mitä on uusi tutkimus koitetaan vastata täällä: Wikipedia:Ei uutta tutkimusta#Mikä on tutkimusta ja mikä ei. Uutuus tarkoittaa tässä yhteydessä siis sitä että sitä ei ole julkaistu missään muualla. Tuon ohjeen on tarkoitus kieltää tällaisen tutkimuksen julkaiseminen suoraan Wikipediassa, mutta näkisin asian myös niin että jos julkaisee vastaavaa tekstiä esimerkiksi omilla webbisivuilla ja sitten käyttää sitä Wikipedian lähteenä, "syyllistyy" samaan. --Harriv 1. toukokuuta 2007 kello 19.55 (UTC)

Verkostomarkkinoinnista ei ole missään päin maailmaa olemassa tieteellistä tutkimusta. Jon Taylor on ainoa, joka on tehnyt ns. kovaa tieteellistä tutkimusta aiheesta: haastatellut satoja verkostomarkkinoijia, yritysten johtoa, verotarkastajia, tutkinut yli 220 palkkiojärjestelmää, markkinointisuunnitelmia, oikeudenkäyntien asiakirjoja, yhtiöiden julkaisemia tai julkitulleita tiedostoja ja käyttänyt omia kokemuksiaan verkostomarkkinoijana hyväksi julkaisuissaan. Robert Fitzpatrickiin tässä tutkimuksessa on käytetty jonkin verran tieteelliset metodit täyttävää tutkimusta apuna.

Verkostomarkkinointi on kultti, johon on sekaantuneena reaaliajassa noin yksi tai kaksi prosenttia niiden maiden kansalaisista, missä sitä harjoitetaan. Siitä ei ole saatavana tieteellisiä julkaisuja, ellei sellaisiksi lueta alan promoottorien mainoksia.

Onko Wikipediassa vain sellaisia artikkeleita, mistä on olemassa tieteellistä tutkimusta, joka on julkaistu alan lehdissä tms.? Jos näin on, niin silloin verkostomarkkinoinnista ei voida julkaista täällä yhtään artikkelia, koska ainoat tutkimus on Taylorilla eikä hän ole tietääkseni julkaissut niitä missään tieteellisessä julkaisussa. Tiedeyhteisöä ei kiinnosta marginaalinen ryhmä kulttiin osallisia ihmisiä ja talouden harmaalla alueella liikkuva liiketoiminta.

Voin korjata lähdeluettelon URL-osoitteet verkkoviitteiksi ohjeen mukaan jahka ennätän. phaipola 1. toukokuuta 2007 kello 20.42 (UTC)phaipola

Ei tosiaan ole vain sellaisia artikkeleita joissa olisi tieteelliseen tutkimukseen liittyviä viitteitä, hyvä että on viitteitä :) Mutta lähteet on yleensä aiheeseen sopiva esimerkiksi populaarikulttuurin puolella lehdet yms., historia-artikkeleissa historiankirjat ja tieteelliset artikkelit jne. Mielestäni siis esimerkiksi kaikki puolueettomaksi katsottavat lehtikirjoitukset käyvät lähteestä, samoin myös eri "osapuolien" viralliset verkkosivut , kunhan neutraali näkökulma säilytetään. En jaksanut perehtyä kovin syvällisesti sivuihisi, mutta näytät ainakin joissakin teksteissä ilmoittavasi lähteet. Tällöin olisi mielestäni oikein viitata Wikipedian artikkelista myös samoihin lähteisiin. --Harriv 1. toukokuuta 2007 kello 21.04 (UTC)
Lisäsin kappaleen Verkostomarkkinoinnin määritelmä alkuun ytimekkäästi sen, mikä erottaa alan muusta suoramyynnistä. Lähdeviitteet ja tärkeimmät Aiheesta muualla lähteet muutettu verkkoviitteiksi Wiki-tyyliin.phaipola 3. toukokuuta 2007 kello 15.10 (UTC)phaipola

Mielestäsi verkostomarkkinointi on kultti, vaikka tosiasiallisesti se on liiketoimintaa, jossa suoramyyjällä on mahdollista ansaita paitsi omasta myynnistään, myös yhtiölle hankkimiensa edustajien myynnistä.

Jon Taylor ei vaikuta kovin luotettavalta. Hänellä on "5 punaista lippua" -varoitukset, joiden punalippuisuus on hyvin arveluttavaa:

1) Jokaisella edustajalla oikeus rekrytoida vapaasti (Tätä ei voi pitää punaisena lippuna, vaan edustajalle annettuna etuna.)
2) Pätevöityminen arvokkaampaan titteliin ja suurempiin ansiomahdollisuuksiin itse luodun organisaation myynnistä perustuu edustajan luoman organisaation myyntiin eikä pääyhtiön mielivaltaiseen harkintaan (Tämän pitäminen punaisena lippuna on osoitus lipun kehittäjän ja siihen uskovaisten tavasta ajatella että joku ulkopuolinen on vain oikeutettu antamaan yrittäjälle etuja yrittäjän tekemästä tuloksesta sen sijaan että yrittäjällä on oikeus luoda itse ansionsa. Tämän lipun taustalla on vääjäämättä palkansaajaorientoitunut mieli, ei yrittäjän mieli)
3) Myyjiä rohkaistaan ostamaan itselleen tuotteita pätevöityäkseen palkkioihin organisaatiostaan (Tämä on näistä todellinen "punainen lippu" ja aikaansaa ongelmia. Yhtiön pitäisi rohkaista myyjiä hankkimaan asiakkaita ja täyttämään pätevyydet myynnillä, eikä omin ostoin. Yhtiöissä joissa tämä "lippu" täyttyy, on suuri vaara, että ostot ovat tosiasiallisesti Rahankeräyslain tarkoittamia toistuvaisluonteisia pyramidipelin osallistumismaksuja.)
4) Yhtiö maksaa palkkioita useammalle kuin viidelle edustajatasolle (Tätä Taylor perustelee sillä ettei olisi tarpeellista olla syvempää myyntiorganisaatiota. Se ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi normaali myyntiorganisaatio: kansainvälinen myyntijohtaja, maanosan myyntijohtaja, maanosatason alueellinen myyntijohtaja, valtiokohtainen myyntijohtaja, osavaltio / valtionosa -kohtainen myyntijohtaja, alueellinen myyntijohtaja, kunta- tai kuntaliittymäkohtainen myyntijohtaja, myyntipäällikkö, ryhmänjohtaja. Siinäkin tuli jo 9 tasoa.)
5) Myynnistä myyjän osuus on pienempi kuin myynnin organisoijille maksettu osuus (Tämähän on tositilanne yleensäkin kaupan alalla. Verkostomarkkinoinnissa vaikuttaa kyllä olevan nimenomaisesti niin että myyjän osuus on suurempi kuin organisoijien. Esimerkiksi Herbalifessä myyntihinnasta noin 70 % on myyjille maksettavia palkkioita ja alennuksia, joista enintään 50 %-yksikköä on myyjän osuus, eli reilusti yli puolet. PM-International: 30 % myyjä, 15 % organisointi. Näin parina esimerkkinä.)

Kaiken kaikkiaan Taylor vaikuttaa fanaatikolta. Väitteet on varsin lapsellisia, huvittavimpia juuri tuo 5 tason maksimivaade ja etenkin tuo ettei tulosten perusteella saisi antaa suurempia ansioita vaan ne saisi antaa vain perustuen yhtiön antamiin nimityksiin (lippu 2).

Petteri Haipola on laajentanut artikkelia merkittävästi. Kuitenkin pidän tuota tyyliä hyvin fanaattisena. Puhuminen kultista ja synnistä (hän väittää sivuillaan, joita hän käyttää muokkauksissaan lähteenä, että verkostomarkkinointi on syntiä ja sen harjoittaminen johtaa kuoleman jälkeen kadotukseen) todistaa fanaattisuuden.

En vielä puhu vandalismista, mutta se on lähellä. Artikkelia täytyy merkittävästi siistiä. Mielestäni linkit näille syntisivuille eivät kuulu sanakirjaan. Tasapuolisuuden nimissä linkkejä täytyy olla paljon enemmän myös alan sivuille, eikä vain anti-verkostomarkkinointifanaatikkojen sivuille. Artikkeli on nyt erittäin yksipuolinen. Tutustun asiaan ja tulen korjaamaan artikkelia.HK

Verkostomarkkinointia pitävät kulttina monet alan tutkijat, en vain minä. Se ei ole kuitenkaan pelkästään kultti vaan myös liiketoimintaa, missä menestys perustuu jatkuvaan edustajien harhaanjohtamiseen totuudenvastaisen markkinoinnin ja motivoivan koulutuksen kautta, missä käytetään mielenhallinnan metodeja ja puhutaan itse asiassa enemmän uskosta kuin liiketalouden realiteeteista. Riku Immonen on tehnyt Gradun Golden Products -tuotteiden myyjäorganisaation toiminnasta ja näki tärkeimpänä tekijänä "uskon", mikä kuvaa toimintaa.

Wikipedian artikkelissa ei edes mainita sanaa "kultti", joten mitä alan kulttimaisuus vaikuttaa arvosteltavana olevaan artikkeliin?

Taylorin viisi punaista lippua ovat paljastavia ja määritteleviä tunnusmerkkejä sille, mitkä yritykset toimivat kuin laiton pyramidi ja mitkä taas rehellisemmän suoramyynnin periaatteiden mukaisesti. Monen lipun yhteisvaikutus lisää yrityksen pyramidiluonnetta niin, että 4 tai 5 lippua ovat Taylorin luokituksessa varoituksena pyramidipelistä.

Liput toimivat juuri niin kuin Taylor väittää.

  1. Lippu 1: Rajoittamaton värvääminen johtaa siihen, että myyjiä on yrityksen koko toiminta-alueella liikaa tuotteiden kysyntään nähden.
  2. Lippu 2: Yleneminen hierarkiassa perustuu alalinjan liikevaihtoon, mikä taas on täysin riippuvainen siitä, miten monta henkilöä alalinjassa on. Alan keskimääräinen liikevaihto on noin 100 euroa/kk, joten emme puhu mistään "myyjien" organisaatiosta vaan verkostoon värvättyjen ihmisten kulutuksesta eli ostoista omaan kotitalouteen ja sukulaisten sekä ystävien tukiostoista liiketoiminnan tukemista varten. Rehellinen suoramyyntiyritys ei ylennä sellaisia henkilöitä, jotka saavat värvättyä verkostoon myyjiä, joiden liikevaihto on 100 euroa/kk ja jotka tekevät tappiota! Verkostomarkkinoinnissa palkitaan sellaiset johtajat, joiden ryhmässä lähes jokainen tekee tappiollisen tuloksen liiketoiminnassaan. Miten tämä voisi olla oikeamielinen peruste ylentämiselle?
  3. Lippu 3: Kannustin ostot ovat ostoja sitä varten, että saadaan tai säilytetään oikeus alalinjasta nouseviin provisioihin.
  4. Lippu 4: Mitä useammalle tasolle palkkioita ylälinjaan maksetaan, sitä suuremmaksi palkkiot muodostuvat ylätasoilla ja sitä pienemmäksi palkkiot jäävät itse myyjälle. Tämä kannustaa värväämiseen ja luo pyramidipelille tyypillisen ongelman.
  5. Lippu 5: Jos myyjälle maksetaan vähemmän kuin puolet yhden myyntitapahtuman palkkioista, johtaa se edellä kohdassa neljä mainittuun pyramidipelin ongelmaan. Palkkioihin tulee laskea suorien provisioiden lisäksi kaikki bonukset ja jakaa ne yksittäistä myyntitapahtumaa kohden. Myyjän saama palkkio pitää laskea siten, että se on hänen todellisesti saamansa palkkio rahana käteen eikä vain teoreettinen laskelma siitä, paljonko hän saisi, jos voisi myydä tuotteet pyydettyyn vähittäismyyntihintaan. Kun palkkiot lasketaan näin, niin pyramdipelille on tyypillistä se, että palkkioista alle puolet menee myyjälle ja yli puolet ylätasoille. Pyramidipelin kaikista palkkioista 50–80 % menee ylimpien tasojen yhdelle prosentille edustajista. (ks. s. 36 Taulukko Fitzpatrickin tutkimuksesta)

Alalla rikotaan monia lakeja: kuluttajansuojalakia, rikoslakia (petos, muu epärehellisyys, markkinointirikos) ja rahankeräyslakia. En mainitse artikkelissa kertaakaan sanaa "synti", joten mitä minun käsitykseni siitä, että kyseiset rikokset ovat syntiä, vaikuttaa itse artikkelin arvioimiseen? phaipola 6. toukokuuta 2007 kello 15.23 (UTC)pahipola

.Käyttäjä HK:n kohdistama kritiikki esimerkiksi Jon Taylorin viiden punaisen lipun järjestelmään ja muutenkin koko kritiikki näyttää kohdistuvan lähteinä oleviin kotisivuihin eikä itse artikkeliin. Artikkelissa ei mainita kyseistä testiä kuin ohuesti viitteen muodossa. Artikkelissa tulee neutraalisti esiin kaksi toisilleen vastakkaista näkökulmaa. Se, mikä on kriitikoiden mielestä kuin laiton pyramidipeli, on alan yrittäjien ja puolustajien mielestä rehellistä suoramyyntiä. Artikkelissa on esitetty perustelut jokaiselle väitteelle ja lähdeviitteet ovat kattavat tehtyihin tutkimuksiin sekä alan tilastoihin. Jos muutoksia aiotaan tehdä, tulee ne perustella asianmukaisella tavalla. phaipola 6. toukokuuta 2007 kello 19.59 (UTC)phaipola


Verkosto- vai suoramarkkinointi

[muokkaa wikitekstiä]

Muokkaaj(i)alle huomioksi: Tupperware on myös verkostomarkkinointia. Turha sitä on yrittää selitellä jonkun muun termin alle ... --TBone 12. kesäkuuta 2005 kello 11:49:41 (UTC)

Näin sanoo jo Kuluttajavirastokin:
"Verkostomarkkinointi on myyntitapa, jossa tuotteiden markkinoinnin hoitaa itsenäisistä jälleenmyyjistä koostuva verkosto. Verkostomarkkinointiyrityksellä ei ole kiinteää myyntipaikkaa, vaan kauppaa käy-dään tuttavien kotona, työpaikoilla, hyväntekeväisyystilaisuuksissa jne. Verkostomyyjä on yleensä itsekin markkinoimansa tuotteen käyttäjä, joka suosittelee ja välittää sitä pienelle asiakaspiirille ja kouluttaa jälleenmyynnistä kiinnostuneet asiakkaansa tekemään samoin. Nämä kouluttavat edelleen omia asiakkaitaan jälleenmyyjiksi ja luovat siten omaa verkostoaan."
--Samulili 12. kesäkuuta 2005 kello 11:53:46 (UTC)
Vaikken yleensäkään ole yhtä mieltä mäntysen sanomisista hänen pyramidisivuillaan, yksi artikkeli on kuitenkin kohdallaan. Kehotan tutustumaan alaan paremmin. Tupperware EI ole verkostomarkkinointia :)
Soittakaa vaikka suomen suoramarkkinointiliittoon.
Ja se paskalinkki pois siitä vm artikkelista, ei siellä ole mitään totuuspohjaista. Kuluttajaviraston linkki on asiallinen. Lisäksi muutenkin wikipedian artikkeli verkostomarkkinoinnista voisi olla neutraalimpi, tällä hetkellä se keskittyy lähinnä kritiikkiin.
Muttenkin tää vikipedia on ihan ceestä kun ensin kirjoitat ihan asiallista tekstiä ja sitten joku kilipää poistaa kaiken.
http://koti.mbnet.fi/mantynen/tupperware.htm
Kommentin jätti 82.197.6.196 (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.27 (UTC)
Sen sijaan, että vain sanot artikkelin olevan epäneutraali, sinun pitäisi kertoa, mikä kohta ei mielestäsi ole neutraali, miksi se ei mielestäsi ole neutraali ja miten sitä pitäisi muuttaa.
Ei-neutraalit linkit eivät ole Wikipedian käytäntöjen vastaisia, kunhan selvästi ilmoitetaan, mitä kantaa ne edustavat. Lisäksi Mäntysellä voi olla oma kantansa siitä, mitä verkostomarkkinointi on, mutta ainakin minulle Kuluttajaviraston kanta painaa vaakakupissa enemmän. --Samulili 12. kesäkuuta 2005 kello 18:12:48 (UTC)
Vielä piti sanoa, mutta unohdin: toisen käyttäjän kutsuminen kilipääksi on täysin vastoin Wikipedian sääntöjä. --Samulili 12. kesäkuuta 2005 kello 18:29:16 (UTC)
Ilmeisesti pidät minua kilipäänä? Jollei Tupperware täytä ylläolevaa määritelmää verkostomarkkinoinnista niin ihmettelen kovasti. Artikkelissakin on annettu kuitenkin selkeästi ymmärtää, ettei Tupperwarea voi rinnastaa varsinaisiin pyramidikuvioihin. --TBone 12. kesäkuuta 2005 kello 18:14:39 (UTC)
Anteeksi kimpaantumiseni, en pidä sinua kilipäänä. Soitan suomen suoramarkkinointiliittoon huomenna. Pyramidit ovat laittomia. Pistän tänne keskusteluun oman versioni vm artikkelista, minkä haluaisin julkaistavan. Tarkoitan sitä, että jos artikkelissa tuodaan esiin kritiikkiä, pitäisi myös painottaa jokaisen mahdollisisuutta menestyä. Tai sitten poistaa kritiikkihommelit kokonaan, muuten se ei ole neutraali. Kommentin jätti 82.197.6.196 (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.27 (UTC)
Olet kai huomannut, että Pyramidihuijaus on oma artikkelinsa? Verkostomarkkinointi ei ole sama asia kuin pyramidihuijaus, vain osa verkostomarkkinointiyrityksistä on niitä tai niihin rinnastettavia. --TBone 12. kesäkuuta 2005 kello 19:12:30 (UTC)

Ihan tiedoksi vaan YKSIKÄÄN vm yritys ei ole pyramidi, vaan ne ovat oma lukunsa sinänsä. Voitko kertoa meille yhtään verkostomarkkinointiyritystä, joka on mielestäsi pyramidi? No, itseasiassa kaikki yhteisöthän muodostuvat ajanmyötä pyramideiksi, mutta se on jo aivan toinen juttu... Kommentin jätti 82.197.6.196 (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.27 (UTC)

Ja tunnustan, minä olen se joka täällä on kilipääksi haukkunut: Jos joku vois korjata yhen jutun: "Verkostomarkkinointi on liiketoimintamalli, jossa itsenäiset edustajat myyvät tuotteita kuluttajille ja saavat provisiota värväämistään uusista edustajista." On väärä lause. Yritys on pyramidi, jos siinä saa rahaa uuden edustajan värväämisestä. Verkostomarkkinoinnissa kouluttaja saa rahaa ns "alamyyjien" muodostamasta liikevaihdosta. Minkä takia sitä ei voi muokata? Ja sitten pyramidihuijausten linkki on täysin aiheeton, sillä tämä väittää, että kaikki verkostomarkkinointiyritykset pitäisi kieltää lailla. Sinänsä törkeä ehdotus mennä turmelemaan toisten ihmisten elantoa (vrt. kettutytöt) Kommentin jätti Marttila (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.27 (UTC)

http://www.tupperware.dk/Finland/company/341.htm tuolla lukee aika selvästi että se on suoramyyntiä. Ihan turha väittää, että he valehtelisivat, siinähän menisi luottamus koko lafkasta välittömästi. Kyllä se suoramyyntiä on. Mutta ei tehdä tästä sen shuurempaa numeroa. Kommentin jätti Marttila (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.27 (UTC)

"In partnership with one million independent sales consultants worldwide, Tupperware reaches consumers through informative and entertaining home parties - -" sanoo, että kyse on verkostomarkkinoinnista. Ja Wikipediassa olevien ulkoisten linkkien ei tarvitse johtaa NPOV-materiaaliin. —MikkoM () 12. kesäkuuta 2005 kello 22:27:56 (UTC)

Voi elämä teiän kanssa et sit kattonu tota tupperware linkkiä. "Tupperware Corporation, a $1.2 billion multinational company, is one of the world's leading direct sellers" Kommentin jätti 82.197.6.196 (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.27 (UTC)

Mystisesti hiljeni tämäkin keskustelu :/ Kommentin jätti 82.197.6.196 (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.27 (UTC)

Eli nämä Tupperwaren kehumat miljoona verkostomarkkinoijaa vain katoavat jonnekin kunhan yritys kutsuu itseään suoramyyntifirmaksi? —MikkoM () 13. kesäkuuta 2005 kello 21:27:45 (UTC)
Noh kyllä se minusta on suoramyyntifirma jos 1,2 miljardin dollarin yritys niin sanoo. Kommentin jätti 82.197.6.196 (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.27 (UTC)
Samalla logiikalla minä olen Brunein sulttaani, kun kerran itse sanon niin. Totta kai Tupperware haluaa itse välttää verkostomarkkinointi-sanaa siihen liittyvien negatiivisten konnotaatioiden välttämiseksi. Omassa vaakakupissani painaisi sekin, että Tupperware on mainittu verkostomarkkinointifirmaksi myös enkku-wikissä. --Teemu M. 14. kesäkuuta 2005 kello 06:53:19 (UTC)
Mitä väliä sillä on, onko yritys suoramyyntifirma. Johan tämä artikkelikin sanoo: verkostomarkkinointi on eräs suoramyynnin laji. --ML 14. kesäkuuta 2005 kello 11:32:19

En nyt sanoisi tottakai kun esim. Amway ja Herbalife ovat puhtaasti vm yrityksiä ja tuovat sen avoimesti julki. Ei verkostomarkkinoinnissa mitään pahaa ole, mutta jotkut eivät pidä siitä tavasta, jolla sitä markkinoidaan. Me kaikki olemme jo verkostoituneita uskonnon, työyhteisön ja esim suvun kautta. Onko miljardin dollarin yrityksellä varaa valehdella? Kommentin jätti 82.197.6.196 (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.27 (UTC)

Noh nyt on jokatapauksessa pistetty mailia dsa:lle (dsa.org). Katsotaan pasteen vastauksen sitten tänne. Kommentin jätti 82.197.6.196 (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.27 (UTC)

Ja taitaa olla ml ihan oikeessa tarkoittanee sitä että tupperware EI ole vm yritys näin uskon ja näin uskon dsa:nkin sanovan. Kommentin jätti 82.197.6.196 (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.27 (UTC)

Siis tarkoitin, ettei se että Tupperware on suoramyyntiyritys mitenkään kumoa sitä, etteikö se mahdollisesti olisi myös verkostomarkkinointiyritys. Onko se sitä, en tiedä. On ainakin joskus ollut. --ML 14. kesäkuuta 2005 kello 12:04:10

Alhaalla lähettämäni kysymys dsa:lle ja ylhäällä vastaus. http://www.dsa.org eli suoramyyntijärjestö tms. Jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä tuosta ja olisi kiva lukea teidänkin mietteitä. Eihän franchise toimintakaan ole verkostomarkkinointia!


Hi, Thank you for contacting the Direct Selling Association. Part of your confusion is the phrases you are using. Direct selling is the method of product distribution a company may (or may not) utilize. As Tupperware uses a salesforce, away from a fixed retail location, to sell its product, yes, it is a direct selling company. "Network marketing" refers to a compensation structure, and you are best served by asking the folks at Tupperware whether they practice network marketing. According to our records, the company has a single-level compensation structure, which by default and definition, means that they are not practicing network marketing. However, I would clarify that with the company to be certain.

I hope this helps answer your questions. Please let us know if we may be of any further assistance.

Regards, Karen

Karen E. T. Garrett Communications Coordinator Direct Selling Association


Original Message-----

From: Sent: Tuesday, June 14, 2005 7:42 AM To: DSA Information Subject: Question

Hi!

My name is *** and I would like to have an answer for one sticky question: is Tupperware a "direct selling" or a "network marketing" -company? This would be very great information for us, because we want to be sure that we won't tell wrong information.

Thank you so much!

Kindest regards

Kommentin jätti 82.197.6.196 (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.27 (UTC)

Noniin eli siis kaiken järjen mukaan muokatkaa nyt se tupperi pois sieltä. Kommentin jätti 82.197.6.196 (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.27 (UTC)

Tuo kuluttajiviraston määritelmä vielä on tuolla... --Samulili 15. kesäkuuta 2005 kello 17:56:04 (UTC)
Kumpi painaa enemmän dsa vai kuluttajavirasto? Hei haloO! Kommentin jätti 82.197.6.196 (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.27 (UTC)
Kuluttajavirasto. —MikkoM () 15. kesäkuuta 2005 kello 19:26:50 (UTC)
Olettepas te vekkulia porukkaa! Ei se muuten haittaa, mutta menee pohja wikipedialta tähän tyyliin aika nopsaan... Kommentin jätti 82.197.6.196 (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.27 (UTC)

Voi kiesus taas kerran... Taitaa olla joku innokas tupperware-myyjä puolustamassa firmaansa...tulee vain mieleen se vanha sanonta, että "koira älähtää...jne"

Avaanpa siis itsekin sanaisen arkkuni...Kun mennään sellaisen alan teorian sisälle kuin markkointi, niin ollaan jo lähtökohtaisesti syvillä ja oudoilla vesillä...ala on niin uusia, monisäikeinen ja "kaupallinen", että määrittelyjen tekeminen on vaikea, mutta...suoramarkkinointi teoreettisenä käsitteenä kattaa monia "alalajeja", kuten esim. postimyynnin, www-myynnin, ovelta-ovelle myynnin ja verkostomarkkinoinnin (joka on aivan eri asia kuin pyramidi"markkinointi"/huijaus, joka on siis rikollista toimintaa, josta löytyy myös kuuluisa "harmaa" alue eli esim. "vastikkeellinen" keräystoiminta). Käsitteellisesti siis jokaisen suoramarkkinointi harjoittavan yrityksen on valittava jakelu/myyntikanavansa (channels) saavuttaakseen asiakkaansa. Tällöin vaihtoehtoja ovat mm. postimyynti, "puhdas suoramyynti" (esim. maatiloilta suoraan asiakkaalle myynti, tehtaanmyymälät yms), www, verkostomyynti yms.

Tupperwaren kohdalla on itsestään selvää, että se on suoramarkkinointiyritys, se täyttää myös franchising-toiminnan piirteet sekä myös kaikki oleelliset verkostomarkkinoinnin piirteet eli mielestäni kyseessä on siis selkeä verkostomarkkinointi yritys (sillä se on selvästi valinnut kanavakseen verkostomyynnin/myyjät.

Viittaaminen ja vetoaminen johonkin amerikkalaiseen suoramyynnin etujärjestöön osoittaa mielestäni melkoista naiiviutta...totta kai he sulkevat pois verkostomarkkinoinnin sen negatiivisen maineen takia. Kyseessä on myyjäpuolen etujärjestö ja sen hyvin subjektiivinen näkemys... eiköhän luotettavampi ole taho, jolla ei ole oma lehmä ojassa... Tilanne olisi kärjistetysti sama kuin kysyisi esim. rikollisilta mitä mieltä he ovat poliiseista? ;) Lisäksi toivon, että "Onko miljardin dollarin yrityksellä varaa valehdella?" lause on oikeasti sarkastinen kysymys, eikä ole perusteena millekään, sillä jos on, niin kyseessä on sinisilmäisin ajatus, mihin olen tällä vuosituhannella törmännyt...melkein kadehdin noin luottavaista asennetta tähän maailmaan...sillä isot valehtelevat ihan yhtä lailla kuin muutkin (ellei suhteessa enemmänkin?) ja tekevät paljon pahempaakin...myrkyttävät/tuhoavat tietoisesti luontoa, tuottavat haitallisia/tappavia tuotteita, kavaltavat/varastavat rahaa, lahjovat politiikkoja, käyttävät orja/lapsityövoimaa, sortavat naisia...lista on loputon... (tupakkayhtiöt, Enron, Shell, Ikea, Adidas, Ikea, jne...)

Keskustelu käydään selvästi siitä lähtökohdasta, että verkostomarkkinointi on jotenkin väärää ja kyseenalaista markkinointia, mikä on lähtökohtana täysin väärä: mikä tahansa markkinointi on kyseenalaista, jos ei noudata moraalia ja pelisääntöjä. Ikävä kyllä verkostomarkkinointi on saanut osakseen paljon asiatonta mainetta täysin turhaa, sillä monessa mielessä siinä on parhaillaan ja oikein/eettisesti suoritettuna (käsitteeksi näin toimii Tupperware) se voi olla yksi parhaista ja asiallisimmista markkinointi tavoista. Tässä mielessä artikkeli on turhankin negatiivinen.

Allekirjoittamattomat kommentit (ja käyttäjät niiden takana) ovat enemmänkin esimerkki juuri niistä ihmisistä, jotka pyrkivät lamauttamaan Wikin toimintaa, siinä onneksi juuri onnistumatta... --PV 18. kesäkuuta 2005 kello 22:55:57 (UTC)

Eikös kuitenkin pitäisi pelata Suomen mukaan, eikä määritellä täällä asioita kuten DSA sen tekee. Viittaan tällä uusimpiin muutoksiin: Palkkiojärjestelmät: VAIN sellaiset suoramyyntiyhtiöt, jotka maksavat palkkioita yhtiölle hankittujen edustajien tekemästä myynnistä monitasoiseen palkkiojärjestelmään perustuen ovat verkostomarkkinointiyrityksiä. Yhdysvaltain suoramyyntiliitto Direct Selling Association (DSA [1]) käyttää suoramyyntiyritysten palkkiojärjestelmien lajitteluun suoramyyntialalla yleisesti käytössä olevia termejä Party Plan (kotikutsut), Single Level (yksitasoinen) ja Multi Level (monitasoinen).

Tuo on ristiriidassa Kuluttajaviraston tekemän määritelmän kanssa? --83.148.219.100 24. maaliskuuta 2006 kello 18.57 (UTC)

Tupperware: MLM vai ei?

Asia ei ole oleellinen, onko se vai eikö ole. Sitä on pidetty MLM:na ja myöhemmin tässä keskustelussa sanotaan sen osittain olevan sitä edelleen jonkin yksittäisen tuoteryhmän kohdalta. DSA:n vastauksen perusteella se on single level markkinointia eli ei MLM:ia, mutta he kehottivat kysymään Tupperilta itseltään... no, alan yritykset karttavat MLM:n leimaa, joten sieltä ei välttämättä oikeaa vastausta saa. On huomattava se, että puhumme tyypillisestä verkostomarkkinoinnista ja epätyypillisestä. Tupper, Avon ja Mary Kay ovat epätyypillisiä, joskin eriäviä kantoja on myös tämän asian suhteen. (Avasin ketjun loppuun uuden kappaleen samasta aiheesta Suoramyynti vai MLM. Toivottavasti tämä on nyt loppuun käsitelty. phaipola 27. huhtikuuta 2007 kello 21.39 (UTC)phaipola

Tässä ketjussa kiistellään siitä, onko jokin yritys suoramyyntiä vai MLM:ia. Kaikki MLM on suoramyyntiä eli MLM on suoramyynnin yksi muoto. Asiasta on sen vuoksi turha kiistellä. Jon Taylor luokittelee MLM:n tosin joksikin muuksi kuin suoramyynti, mutta se olkoon hänen asiansa. Suomalaiset eivät hänen luokitteluaan hyväksy enkä sitä aja läpi. Jopa pyramidipeli, joka on toteutettu MLM:n tavoin, on suoramyyntiä ja piste. Toivottavasti tämä sopii muillekin. phaipola 27. huhtikuuta 2007 kello 21.28 (UTC)phaipola

Mahdollisuus ansaita tuloja

[muokkaa wikitekstiä]

Lisäksi olisi mielestäni oikeudenmukaista ja vähintäänkin perusteltua kirjoittaa "Mahdollisuus" Kappale vm artikkeliin, koska kritiikki on esillä voimakkaasti ja antaa negatiivisen kuvan, vaikka sen pitäisi olla neutraali kuvaus!

"Verkostomarkkinoinnille on ominaista myös harhaanjohtava mainonta: annetaan ymmärtää, että myyjillä olisi realistisia mahdollisuuksia yhtä suuriin tuloihin kuin verkoston yläpäässä olevilla. Todellisuudessa tulot riippuvat suuresti siitä, missä vaiheessa toimintaa mukaan on päässyt: myöhään tulleiden tulot eivät kasva eikä uusia myyjiä kyetä värväämään, koska markkinat ovat jo kyllästyneet. Tyypillisesti suuri enemmistö verkostomyyjistä ei saavuta myynnillään toimeentulominimin rajaa."

Eniten tuloihin voi vaikuttaa jokainen itse! Yksikään tuote maailmassa ei ole vielä kyllästänyt markkinoita. Vaikka lähes joka kodissa on tv, silti niitä myydään satojatuhansia vuosittain. Kommentin jätti 82.197.6.196 (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.27 (UTC)

En nyt tiedä pohjan menemisestä, mutta kylläpä vain näyttää olevan tavattoman vaikeaa kirjoittaa tänne neutraalisti mistään mielipiteitä jakavasta aiheesta, kuten nyt vaikka ydinvoimasta, pilasoitoista tai Jari Vilénistä... Kommentin jätti Teemu Maki (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.27 (UTC)
heh näinhän se on mutta käviskö jos kirjoittais sen mahdollisuus osuuden? Kommentin jätti 82.197.2.133 (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.27 (UTC)
Miten sinä itse sen haluaisit kirjoitettavan? Millaisia näkökulmia ja perusteluja pitäisi mielestäsi tuoda ilmi? --Samulili 18. kesäkuuta 2005 kello 13:39:52 (UTC)

-Mahdollisuus jokaiselle, joka on valmis oppimaan. -Lähes riskitön -Toisaalta, verkostomarkkinoinnin kuten jokaisen muunkin työn kanssa pitää työskennellä pitkäjänteisesti, jotta siinä menestyisi. Vm ei todellakaan ole "rikastu nopeasti" bisnes. -Saat palkkasi oman panoksen mukaan. -Työskentele missä ja milloin itse haluat. -Voit itse valita yhteistyöyrityksesi

Ja loppuun huomautus veroasioista, jos aloitat verkostomarkkinointiliiketoiminnan.

Jotain tämmöistä muttei kuitenkaan liian pilvilinnamaisesti.

Ja sitten vielä artikkeliin huomautus että verkostomarkkinoinnin kautta ostetuilla tuotteilla on rahat takaisin oikeus. Kuka muistaa päivien lukumäärän? 2 viikkoa? Kommentin jätti 82.197.6.196 (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.27 (UTC)

phaipola:

Jos mahdollisuudesta kirjoitetaan, niin riskit ja kulut on merkittävä näkyviin. Tämä on kriitikkona minun kantani asiaan. Kuluihin pitää laittaa totuudenmukaisesti 60-200 euroa/kk sivutoimisestakin yrittämisestä. Lisäksi tulee mainita, että saadakseen palkkioita edustajan on täytettävä myyntikiintiö ja yleensä ostettava myös itselleen tuotteita vähintään 25-100 euron arvosta/kk. Jos työajoista puhutaan, niin paljon alle 10 tunnin työviikoista ei ole totuudenmukaista puhua, jos vähänkään hommaa tehdään. Katso tämän artikkelini lopusta laskelmat työhön käytetystä ajasta ja kuluista.

Se artikkeli, mitä aloin muokata, oli aivan riittämätön ja osin harhaanjohtava. Esim. viittaukset siihen, että vakuutusasiamiehen toiminta on verkostomarkkinontia, olivat täysin virheelliset. Palkkiojärjestelmien kuvaukseen en pahemmin puuttunut, sillä se osio oli hyvin tehty. phaipola 27. huhtikuuta 2007 kello 20.59 (UTC)Petteri Haipola

22.3.2006 muutoksista, perustelut:

1. California Vitamins möi ravintolisiä. Se on virallinen termi ravintolisille. Tarkastettavissa: http://www.elintarvikevirasto.fi/kuluttajalle/index.html?page=4135 Siksi ”erilaisia ravintotuotteita” muutetaan termiksi ravintolisä.

2. Poistin tuon tekstin ”Eli jos uusi myyjä maksaa värvääjälleen palkkiota, kyseessä ei ole verkostomarkkinointi” koska ensinnäkin tekstin yläpuolisesta kappaleesta asia käy ilmi ja toiseksi siksi, koska tuo teksti on ymmärrettävissä helposti väärin: tekstin voi helposti ymmärtää siten että myyjä liityttyään suorittaa suoraan värvääjälleen jonkin palkkion, joka ei lie tekstin tarkoitus, vaan se että yhtiö maksaa värvääjälle palkkion uudesta edustajasta. Siksi tekstini ” Tyypillisesti verkostomarkkinointiyrityksen edustajaksi pääsemisen aloitusmaksu on 0 - 30 euroa, jolla saa tarvittavat esittely- ja koulutusmateriaalit, ja josta ei makseta palkkioita. Verkostomarkkinoinnissa ei makseta lainkaan palkkioita uusien edustajien hankkimisesta, vaan ainoastaan edustajien aikaansaamasta myynnistä.” on kuvaavampi. Se on myöskin tosiasia, joten se sopii hyvin tietosanakirjaan.

3. Tekstini ”Suomessakin on tällaista tapahtunut, mutta vain pienessä osassa yhtiöitä” kuvaa asiaa todenmukaisesti. Sen sijaan tekstisi ”Moni verkostomarkkinointiyritys (myös Suomessa)” antaa väärän kuvan, koska siitä saa käsityksen että se olisi vallitseva todellisuus. Tosiasia on se että joissakin vm-yhtiöissä on tuollaista tapahtunut, mutta se ei ole pääosa vm-yhtiöistä, joten tuollainen ”Moni vm-yritys (myös Suomessa) antaa asiasta totuudenvastaisen kuvan.

4. Tupperwaressa BeautiControl –tuotteet myydään puhtaasti verkostomarkkinoinnilla eli suoramyynnillä jossa palkitaan henkilökohtaisen myynnin lisäksi edustajan rakentaman myyntiorganisaation myynnistä monitasoisen palkkiojärjestelmän perusteella. Muu osa Tupperwaren myynnistä tapahtuu pääosin verkostomarkkinoinnin esiasteen keinoin, ei nykyaikaisen verkostomarkkinoinnin keinoin. Sen sijaan suurempi ja menestyneempi vanha yhtiö Avon (liikevaihto yli 6000 miljoonaa euroa) on todellista verkostomarkkinointia, ja paljon parempi esimerkkinä kuin Tupperware. Samoin Oriflame (liikevaihto 670 miljoonaa euroa) joka on lähes saman kokoinen kuin Tupperware (1000 miljoonaa euroa). Avon on huomattavasti tunnetumpi ja suurempi kuin Tupperware. On vääristelyä olla mainitsematta Avonia ja Oriflamea, kun puhutaan ”paremmin ja pitkäaikaisemmin” menestyneistä vm-yhtiöistä. Listaan pitää lisätä tasapuolisuuden nimissä muitakin vanhempia isoja yhtiöitä kuten Nuskin Enterprises ja Herbalife (liikevaihto molemmilla yli miljardi euroa, menestyneempiä kuin Tupperware).

5. Move Networks ja S2E ovat sama. S2E on perustettu koska Move Networks on epäiltynä rahankeräysrikoksesta (laiton pyramidipeli), koska vuonna 2005 perustettu Move harjoitti käytännössä laitonta pyramidipeliä, keräten 999 euron aloitusmaksuja verkostoijaedustajaksi pääsemisestä, verhottuna reippaasti ylihinnoiteltuun polkupyörään, joka edustajan oli pakko ostaa päästäkseen verkostoijaedustajaksi, ja joista aloitusmaksuista maksettiin palkkiot rekrytoijille. Lisäksi Move Networks Oy:tä ja vastuuhenkilöitä syytetään rekisterimerkintärikoksesta yms. Koska tämä Move / S2E on rikoshuuruinen viritelmä, joka vaikka nyt onkin huhujen mukaan korjannut toimintamalliaan lailliseksi, on asiaankuulumatonta laittaa se ensimmäiseksi verkostomarkkinointiyhtiöiden listalla. Kyllä nämä Oriflame, Amway, Avon, Nuskin ja Herbalife, jotka ovat miljardiluokan vm-yrityksiä ovat tällaisissa listoissa järkevämpi pitää kärkisijoilla kuin vielä kuukausi pari sitten laitonta pyramidipeliä ylläpitävä Move Networks.

6. Tuo blogi johon haluat linkin ylläpitää ja josta kirjoitat: ”Neutraalia tarkastelua Suomessa toimivia verkostomarkkinointiyhtiöitä kohtaa sekä uutisia aihetta koskien” ei todellakaan ole neutraalia tarkastelua, vaan blogin ylläpitäjän hyökkäys Move-pyramidipelin lisäksi kaikkea verkostomarkkinointia kohtaan ilman mitään analyyttisyyttä ja neutraaliutta.

7. Ja tuo Mäntysen sivusto on hyvin kiihkomielinen, tyyliin ”verkostomarkkinointi pitää kieltää lailla”. Siis sivuston kirjoittaja on sitä mieltä että on kiellettävä lailla se, että itsenäiselle edustajalle saa maksaa palkkioita perustuen paitsi omaan myyntiin, myös perustuen yhtiölle hankkiman edustajan myyntiin. Pitääkö siis kieltää lailla myös kaikki myyntityön organisointi ja monitasoiset rakenteet kaikessa liiketoiminnassa? Hänen kirjoituksensa ovat tuollaista kiihkomielistä kirjoittelua, ilman todellista analyyttistä tarkastelua. Se linkki ei kuulu millään tavalla tähän aiheeseen. Kommentin jätti HK (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.47 (UTC)

26.3.2006 HK kirjoittaa: Palautin takaisin neutraalimpaan versioon. Miksi Trambo otit pois linkit Suomen suoramarkkinointiliittoon ja muihin suoramyyntiliittoihin? Tämähän on verkostomarkkinointiartikkeli ja kyseisillä liitoilla on valtavasti tuntemusta verkostomarkkinoinnista. Samoin FTC:n eli Yhdysvaltain valtiollisen kauppakomission linkki on perusteltu, koska se muun muassa valvoo Yhdysvaltain verkostomarkkinointiyrityksiä, tunnetuimpana 1970-luvun lopulla oikeudenkäynti FTC vs. Amway (ei siis oikeusministeriö vaan FTC, pysytään tosiasioissa). Miksi poistit linkkejä pitkäaikaisiin menestyneihin verkostomarkkinointiyhtiöihin? Miksi pidät siellä Tupperwarea jolla vain pieni osa toiminnoista vastaa verkostomarkkinointia eli se BeautiControl? Jos kirjoitetaan yhtiöistä jotka ovat menestyneet pitkäikäisesti ja paremmin niin 1 miljardin euron liikevaihtoa tekevän rinnalle sopii hyvin 6 miljardin euron liikevaihtoa tekevä Avon, 670 miljardin liikevaihtoa tekevä suomalaisittain tunnettu Oriflame, lähes 2 miljardin euron liikevaihtoa tekevä Herbalife ja 1,14 miljardin dollarin liikevaihtoa tekevä Nuskin Enterprises. Ei nuo muokkaukseni ole mitään puolesta / vastaan -taistelua vaan tosiasioiden luettelemista neutraalisti. Mielestäni Kritiikkiä - otsikko ei anna neutraalia kuvaa, koska kyseiset linkit johtavat äärivastustajien sivuille, ei analyyttisesti kritisoivien sivuille. Noissa kolmessa linkissä olevat kirjoitukset ovat lähinnä tunnepitoista vastustamista. Jokainen heistä esimerkiksi haluaa kieltää lailla sen että itsenäisille edustajille voi maksaa palkkioita yhtiölle hankkimiensa edustajien myynnistä. Kommentin jätti HK (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.47 (UTC)

26.3. TRambo:
En ole poistanut mitään linkkejä yhteenkään verkostomarkkinointifirmaan. FTC:n ja liittojen linkkejä on turha toistaa enää tekstin lopulla. Tämän lisäksi suoramyyntiliitot eivät ole viranomaisia. FTC on Yhdysvaltain viranomainen ja toimii siellä vallitsevan lainsäädännön puitteissa. Suomessa asiat ovat toisin, joten mitään suoraan relevanttia tietoa FTC:n sivuilta ei löydy. Meillä on Yhdysvalloista itsenäinen lainsäädäntö esimerkiksi pyramidipelien osalta.
Otsikko "Kriittistä tarkastelua" riittää hyvin viimeisille linkeille. Niihin on turha lisätä mitään "kielteisiä mielipiteitä" -tyypin höpötystä. Ihmiset saavat itse arvioida sivustojen tietoja. Pitäisin niitä selvästi neutraalimpina ja perustellumpina kuin sivustoja, joita rahoitetaan verkostomarkkinoinnilla tehdyillä rahoilla. Mitään tunnepitoista tai äärimmäistä niissä ei ole - tai ainakaan niin paljoa kuin sinun puheissasi. Wikipedian artikkelin ei ole tarkoitus ottaa kantaa siihen, onko jossakin sivussa kyseessä mitä. Noilta sivuilta löytyy perusteltua tietoa, tilastoja ja näkemyksiä, joita sitten voi jokainen arvioida omalta osaltaan. Eiköhän nyt sovita, että tämä on tässä? Lisää firmoja voisi tosin listata tuohon luetteloon. Eri palkkiojärjestelmien kuvaus on hyvä ja siinä yhteydessä linkit määritelmiin aiheelliset. Kriittisen näkökulman on saatava tulla esille eikä linkkeihin tule liittää mitään selitystä siitä, että sivut ovat jotenkin ihan vääränlaisia. Kommentin jätti TRambo (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.47 (UTC)
26.3.2006 HK kirjoittaa:
Suoramarkkinointi- ja suoramyyntiliittojen linkit ja FTC:n linkki luotettavia lähteitä ja sisältävät paljon enemmän tietoa verkostomarkkinoinnista kuin nuo äärivastustajien linkit. FTC on Yhdysvaltain liittovaltion valtiollinen virasto, jonka luotettavuus ja neutraaliusaste on huomattavasti suurempi kuin äärivastustajien kiihkosivut. Verkostomarkkinoinnista oleellista tietoa antavien linkkien poistaminen vaikuttaa äärivastustajan toiminnalta sabotoida neutraalia artikkelia. Tulen lisäämään linkit takaisin joka kerta kun joku ottaa ne pois. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä niin että poistetaan kaikki linkit. Huomionarvoista on myös se, että esimerkiksi FTC on täysin puolueeton taho tässä asiassa, ja sillä on parhaan tietämykseni mukaan eniten tietoa verkostomarkkinoinnista ja laittomista pyramidipeleistä kuin millään muulla valtion virastolla maailmassa. Kommentin jätti HK (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.47 (UTC)
26.3.2006 TRambo
Linkit ovat jo itse tekstissä palkkiojärjestelmiä kuvatessa. Liitot ovat suoramyyntiliittoja eivätkä sivut sisällä oikeastaan ollenkaan tietoa verkostomarkkinoinnista määritelmän lisäksi. Lisäksi sivut eivät ole suomenkielisiä. FTC ei tiedä Suomen lainsäädännöstä tai oloista yhtään mitään. Määritelmän kohdalla linkit näkyvät ylhäällä tekstissä, joten niitä on turha toistaa. Tekstissä ne ovat aivan paikallaan ja lukija näkee ne kyllä ihan ensimmäisenä, jos oman liiketoimintasi puolesta pelkäät.
Sanat "Kriittistä tarkastelua" otsikkona viimeisille linkeille kertovat jo sen, että sivustoilla suhtaudutaan verkostomarkkinointiin kriittisesti. Mitään kiihkoilua linkkien takana ei näyttäisi olevan. Kirjoitukset perustuvat faktaan. Itse asiassa noilla sivuillahan on paljon ihan tarkkoja tutkimuksia ja tilastoja, joita ei muualta löydy. Sivuilla on myös selkeästi mielipiteinä ja kannanottoina otettu kantaa ja esitetty mielipiteitä, mutta näitä saa sitten jokainen arvioida itse. Näillä kirjoittajilla, toisin kuin sinulla, ei ole rahat kiinni verkostomarkkinoinnissa.
Minusta artikkeli vaikuttaa nykytilassaan niin neutraalilta kuin tällaisen aihepiirin artikkelin voi kuvitella olevan, joten annetaan jo olla. Kommentin jätti TRambo (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.47 (UTC)
26.3.2006 HK:
FTC on valtiollisista tahoista eniten käsitellyt verkostomarkkinointia, joten se linkki on oleellinen. Lisäksi muutoksissasi palautat virheellisen tiedon, että Yhdysvaltain oikeusministeriö olisi nostanut syytteen Amwaytä kohtaan. Se on virheellinen tieto. Älä palauta sitä enää. FTC nosti sen syytteen. Älä palauta sitä vääräksi.
Suoramyyntiliittojen jakama tieto on oleellista koska verkostomarkkinointi on eräs suoramyynnin muoto. DSA:n sivuilta voit esimerkiksi lukea että vuonna 2004 liiton jäsenistä 84,3 % yhtiöistä on verkostomarkkinointiyhtiöitä ja loput 15,7 % yksitasoista suoramyyntiä. http://www.dsa.org/pubs/numbers/#CSFIRMS Lisäksi sivuilta löytyy tietoa muun muassa missä Yhdysvaltain osavaltioissa on anti-pyramidilait voimassa. Ne ovat oleellisia tietoja aiheeseen verkostomarkkinointi. Lisäksi Suomeen rajoittuminen ei kuulu aiheeseen. Artikkeli ei ole nimeltään "Verkostomarkkinointi Suomessa" vaan pelkkä Verkostomarkkinointi. Näin ollen aiheeseen voi kirjoittaa myös maailmanlaajuisesti alaa koskien. Vai pitäisikö esimerkiksi Paperiteollisuus -artikkelin käsitellä vain suomalaista paperiteollisuutta?
En pelkää oman liiketoimintani puolesta mitään. En ole verkostomarkkinoija.
Noilla äärivastustajien sivuilla on tunnepohjaista kiihkoilua, eivätkä ne perustu kuin ohuelti faktaan. Ja edelleen, minulla ei ole rahat kiinni verkostomarkkinoinnissa. Itse asiassa kenelläkään verkostomarkkinoijalla ei ole ns. rahat kiinni verkostoinnissa ellei sitten ajattele sitä muutamaa kymppiä mikä tyypillinen aloitusmaksu verkostoijalla on.
Loppukommentistasi näkee että olet tunteenomainen verkostomarkkinoinnin vastustaja, kun suhtaudut asiaan tuolla tavalla. Kommentistasi paistaa läpi mielipiteesi jonka mukaan verkostomarkkinointi on oletusarvoisesti jotenkin epäilyttävää.
Minä taas pyrin vain esittelemään tosiasioita. Haasta tosiasiat. Kommentin jätti HK (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.47 (UTC)

26.3.2006 HK:

Koskien suomalaisia määritelmiä ja yleisiä määritelmiä. Ensinnäkin, verkostomarkkinointi määritellään kansainvälisten kriteerien mukaan eikä minkään suomalaisten määritelmien mukaan. Lisäksi, Kuluttajaviraston "Tietoisku verkostomarkkinoinnista" -dokumentissa kerrotaan nimenomaisesti siitä että tulonlähteenä on henkilökohtainen myynti ja palkkiot yhtiölle hankittujen edustajien myynnistä. Siis monitasoinen. Muutoinhan esimerkiksi vakuutusmyynti olisi nyt yhtäkkiä verkostomarkkinointia.

Lisäksi, Yhdysvalloissa on ollut verkostomarkkinointia paljon kauemmin ja laajemmassa mittakaavassa kuin muualla. Ei voi kiistää, että siellä on laajin tuntemus alasta. Siksi verkostomarkkinointiin tutustuttaessa on järkevää tutkia yhdysvaltalaisia lähteitä. Kommentin jätti HK (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.47 (UTC)


26.3.2006 Trambo

- Suomen viranomaiset, lainsäädäntö ja oikeuslaitos määrittelevät sen, mikä on mitäkin Suomessa. Jos joku teko on Venäjällä petos, se ei ole sitä välttämättä Suomessa - ja toisinpäin. Verkostomarkkinoinnin määritelmä on tässä tapauksessa tosiaan tuo Kuluttajaviraston mukainen ja sillä siisti.

- FTC-asia oli korjauksessani aivan oikein.

- Jos DSL:n sivujen sisältämä vähäinen tieto verkostomarkkinoinnin kieltävistä USA:n osavaltioista on mielestäsi keskeistä, kirjoita se artikkeliin. Jos tämä ei ole artikkeli verkostomarkkinoinnista Suomessa, ei tämä ole myöskään artikkeli verkostomarkkinoinnista Yhdysvalloissa. Tottahan toki suomalainen näkökulma näihin asioihin on suomenkielisessä tietosanakirjassa keskeinen. Vai oletko sitä mieltä, että verkostoyritysten listassa pitäisi luetteloida kaikki maailman verkostoyritykset vaiko Suomessa toimivat?

- Kriittisiin kirjoituksiin johtavat linkit on otsikoitu kritiikiksi ja se saa riittää. Mikään "nämä ovat kielteisesti suhtautuvia, ei kannata lukea" -tyylin teksti ei sovi tietosanakirja-artikkeliin. Vai mitäpä jos laittaisin näiden listaamiesi liittojen kohdalle tekstin "verkostomarkkinoinnin rahoittamia ja siksi täysin puolueellisia tahoja" ja näiden kriittisten tekstien kohdalle "erinomaisen oivaltavia ja tarkkoja selvityksiä verkostomarkkinoinnin todellisuudesta"? Mitäs siihen sanot? Miksi en laita? Siksi, että tämän olisi tarkoitus olla edes jotenkin tietosanakirja-artikkelia muistuttava teksti, jossa ei oteta kantaa puolesta tai vastaan vaan annetaan se fakta, josta voidaan olla samaa mieltä ja linkkejä erilaisiin tutkimuksiin ja käsityksiin asioista. Liittojen linkit ovat tekstin alussa, joten niitä nyt vain on turhaa toistaa tekstin lopussa, varsinkin kun vain SSML on edes suomalainen ja Suomea koskeva sivu. Mikäli se luetteloidaan tekstin loppuun, tulisi sekin otsikoida samalla tavalla kuin kriittiset puheenvuorot esim. "Verkostomarkkinointiyritysten liitto/ja". Se ei ole sen puolueettomampi taho kuin joku kriittisistä sivustoista.

- Tässä ei ole kysymys mistään tosiasioista vaan siitä, että pyrit hiljalleen muokkaamaan artikkelia hyvin mielipidepainotteiseen ja verkostomarkkinointia puolustavaan suuntaan korostamalla sitä puolustavia ja sen rahoittamia tahoja ja yrittämällä minimoida kriittisten puheenvuorojen painoarvon. Se ei sovi Wikipediaan tai oikein mihinkään muuallekaan.

- Teen nyt uuden version sivusta. Toivotaan, että se käy sinulle kompromissiksi. Kommentin jätti TRambo (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.47 (UTC)


26.3.2006 TRambo

Muokkasin aiemmista kompromissiversion, jonka jo uskoisin kelpaavan. Linkit löytyvät sekä liittoihin että kriittiseen tarkasteluun ilman mitään kommentointia - ainoastaan otsikot. Tämä nyt on vähintä, mitä järkevältä artikkelilta voi odottaa. Ehdotan, että yhtäkään firmaa ei mainita "pidempään" menestyneenä firmana nimeltä Kritiikkiä-osion lopuksi, sillä muuten edessä on päättymätön taistelu siitä, ketkä lopulta ovat menestyneet. Varmaan olemme tästä samaa mieltä. Kommentin jätti TRambo (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.47 (UTC)

Artikkeli ei voi olla verkostomarkkinoinnista vain Suomessa tai vain Yhdysvalloissa. Verkostomarkkinoinnilla voi olla vain yksi määritelmä, ei voi olla suomalaista, yhdysvaltalaista ja kongolaista määritelmää. Myös Kuluttajaviraston määritelmässä puhutaan siitä että ansainta perustuu sekä omaan myyntiin että yhtiölle hankittujen edustajien myyntiin. Vai onko siis todellakin mielestäsi kaikki henkilökohtainen myyntityö verkostomarkkinointia? Onko vakuutusasiamiehet verkostomarkkinoijia?
Tässä ei ole myöskään kyse siitä onko jokin laitonta vai ei. Tässä puhutaan verkostomarkkinoinnista, ei laittomuuksista. Kompromissiversiossa on paljon hyvää, mutta miksi ei voi kuvata mistä tulee sana monitasomarkkinointi ja mistä sana suosittelumarkkinointi? Entä miksi ei voi otsikoida että jollakin sivulla on kielteisiä mielipiteitä? --HK 26. maaliskuuta 2006 kello 16.29 (UTC)

Vielä lisää määritelmistä. Ei Suomen viranomaiset, lainsäädäntö ja oikeuslaitos määrittele mitä tarkoittaa verkostomarkkinointi. He eivät myöskään määrittele mitä tarkoittaa paperiteollisuus. Pääosin määritelmät ovat muotoutuneet ajan myötä. Mutta jos palataan määritelmiin, niin Suomen Hallituksen esityksessä rahankeräyslaista todetaan: "Monitasomarkkinointi (Multi-Level-Marketing, jatkossa MLM) on levinnyt laajalti erilaisten tuotteiden jakelumuotona erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. MLM perustuu tietynlaiseen pyramidirakenteeseen, mutta eroaa kuitenkin pyramidipeleistä varsinkin siinä, että järjestelyyn kuuluu tavaroiden tai palvelujen tosiasiallista kaupankäyntiä. MLM määritellään eri tasoisiksi rakennetuiksi jakelujärjestelmiksi, joissa erilaisten tuotteiden myyjä saa taloudellista hyötyä tuotemyynnistä ja alemmalle tasolle sijoittuvien uusien myyjien värväyksestä." Eli siinähän se myös todetaan: monitasoinen rakenne. Mielenkiintoista muuten että Hallituksen esityksessä verkostomarkkinoinniksi määritellään myös sellainen liiketoiminta jossa monitasoisen palkkiointi voi perustua myös uusien myyjien värväykseen. Verkostomarkkinoinnin yleismaailmallissessa määritelmässä, oikeuskäytännössä ja Suomen sekä Yhdysvaltain suoramyyntiliittojen säännöissä jäsenyhtiöilleen ei sallita lainkaan että edustaja saa taloudellista hyötyä uusien myyjien hankkimisesta.

Kuluttajaviraston tietoisku verkostomarkkinoinnista kertoo myöskin siitä, että vain ne suoramyyntiyhtiöt harjoittavat verkostomarkkinointia, jotka maksavat palkkioita monitasoiseen palkkiojärjestelmään perustuen. Eihän se muuten edes ole verkostomarkkinointia joka on sama asia kuin monitasomarkkinointi. Vai mitä Trambo oikein tarkoitat tuolla kiistelyllä? --HK 26. maaliskuuta 2006 kello 17.04 (UTC)

26.3. TRambo:
Kyllä Suomen viranomaiset määrittelevät, mikä on oikea sana millekin asialle suomen kielessä. Lakitekstit sisältävät määritelmiä. Totta kai nämä määritelmät perustuvat jo valmiiksi vakiintuneeseen sanankäyttöön, jota sitten edelleen pyritään selkeyttämään. En nyt oikein ymmärrä, mistä tässä kiistellään, koska en ole määritelmäosiota editoinut. Verkostomarkkinoijien liittojen esittämät määritelmät näyttäisivät olevan sopusoinnussa Kuluttajaviraston määritelmän kanssa ja se minulle riittää. Määritelmäosio on minun puolestani aivan ok, joten mistä tämä taistelu?
Synonyymien mainitseminen on hyvä, mutta ehkä nyt on aika selvää, mistä ne tulevat, joten en näe syytä selvittämiselle. Ei siitä mitenkään varsinaista haittaakaan ole, tosin tuo artikkelin alku paisuu silloin aika pitkäksi ja lopulta vähän epäinformatiiviseksi.
"Kielteisiä mielipiteitä" -otsikointi ottaa kantaa sivustojen informaatioarvoon aivan liikaa neutraalin artikkelin puitteisiin. Saman tien siihen voisi kirjoittaa "täyttä soopaa". Tai tuohon liittojen listaan voisi laittaa "DSA - verkostomarkkinointiyritysten rahoittama, täysin puolueellinen taho". Olisiko sinusta tuossa järkeä? Ei minustakaan.
Artikkeli on nähdäkseni nyt hyvinkin tasapuolinen: se sisältää esittelyn, kuvauksen ja kritiikkiä, jota verkostomarkkinointi on saanut osakseen. Tosiaan on ehkä syytä olla ottamatta kantaa minkään yksittäisen yrityksen menestykseen "alalla", koska siitä syntyy vain soppa. Suomessa vaikuttavia verkostofirmoja voisi luetteloida vielä jonkin verran lisää. Kaikkia voi olla turha mainita, sillä lista on valtavan pitkä. Kommentin jätti TRambo (keskustelu - muokkaukset). -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.47 (UTC)

Keskustelusivun muotoilu

[muokkaa wikitekstiä]

Korjasin kommentit oikeaan järjestykseen ja lisäsin allekirjoitukset. Muistakaa allekirjoittaa viestinne neljällä tildellä näin: ~~~~. -tKahkonen 2. huhtikuuta 2006 kello 18.47 (UTC)

Artikkelin pituus

[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli alkaa olemaan jo liian pitkä ja puuduttavaa luettavaa. Olisikohan mahdollista pilkkoa pääartikkeleiksi joitain osia. Mutta hienoa että kokoa on tullut, tästähän saa pian suositellun sivun kunhan lähteitä löytyy kaikille väittämille ;). --Zxc 26. huhtikuuta 2007 kello 07.11 (UTC)

P.Haipola kommentoi. 28.4.07 (artikkelia merkittävästi muokannut henkilö)

Artikkelia voisi tietysti lyhentää. Voi olla, että katson jossakin vaiheessa artikkelia ja teen ehdotuksen versiosta, jonka neutraalius voisi tyydyttää laajemmin lukijoita ja arvostelijoita.

28.04.2007 02:16 eli myöhemmin phaipola:

Luin artikkelin ja ainoa lyhennys, mitä kannatan tällä hetkellä on osioon Laillisen verkostomarkkinoinnin ja laittoman pyramidihuijauksen ero. Tein siitä erillisen ehdotuksen. En nyt tiedä, onko kyse lyhennöksestä, mutta se on vähemmän paljastava ja eduksi MLMn kannattajille kuin aiempi paljastava ja yksityiskohtainen versio. En pane silti pahaksi, jos tekstiä muutetaan esittämälläni tavalla.27. huhtikuuta 2007 kello 23.20 (UTC)phaipola

Aiempi viesti jatkuu..

On turha kiistellä suoramarkkinointiliittojen ja FTC:n linkeistä. Ne voivat olla tekstin lomassa tai lopussa: ei vaikuta minuun, joka olen kriitikko. Olen käyttänyt DSA:n tietoja itsekin. FTC on paljon puolueettomampi kuin DSA.

Verkostomarkkinointiartikkelin tulee käsitellä alaa Suomessa ja maailmalla.

Verkostomarkkinoinnista ei ole mitään yleismaailmallista yhtä ainoaa oikeaa määritelmää. Olennaista MLM:lle on

  • Monitasoinen palkkiojärjestelmä
  • Osallistujan oikeus värvätä uusia myyjiä rajoittamattomasti tai lähes rajoittamattomasti ja saada palkkioita värväämiensä uusien osallistujien liikevaihdosta palkkiojärjestelmän ehtojen mukaan.

Jos nämä ehdot eivät toteudu, niin kyse ei ole MLM:sta.

Tupperware on sivuseikka. Minulle ei ole merkitystä sillä, pidetäänkö sitä MLM:na vai single level markkinointina. Sen oleminen sivuston linkeissä on kuitenkin paikallaan, koska sitä on pidetty verkostomarkkinointina ja tässä keskustelussa esiin tulleiden seikkojen nojalla osa sen tuotteista myydään edelleen monitasoisen palkkiojärjestelmän mukaan.

On myös syytä huomata käyttämäni termi tyypillinen verkostomarkkinointi. Tupperware, Avon ja Mary Kay eivät ole tyypillisiä alan yrityksiä vaan poikkeuksellisia, joskin esim. Mary Kayn kohdalla Pyramid Scheme Alert Org.ssa ollaan hieman eri mieltä kuin Consumers Awareness Institutessa (Jon Taylor).

MLM:sta ja pyramidipeleistä puhuminen on välttämätöntä yhtä aikaa. Moni alan yritys on tuomittu pyramidipelistä ja alan lippulaivaa syytetään parhaillaan samasta syystä. (Amway)

http://www.mlm-thetruth.com/EVALS-MLMs-shutdown.htm Tuolla on lista viranomaisten lakkauttamista MLM-yhtiöistä.

Suomessa on tuomittu WGI ja Move Networks Oy laittomasta rahankeräyksestä. Jälkimmäinen on selvästi toimeenpantu MLM:n tavoin.

Lukekaa kappale "Pyramidipelin tavoin toimineita monitasomarkkinointiyrityksiä" Wikipedian artikkelista pyramidihuijaus. Siinä on selvät perustelut sille, että pyramidipeli voidaan toteuttaa MLM:n tavoin.

Lain tulkinnassa on tärkein määritellä se, sisältävätkö edustajien maksut ns. vastikkeettoman osuuden. Move Networksin tapauksessa ne sisälsivät sitä. Ei ole siis lupa myydä mitä tahansa mihin hintaan tahansa ja pitää sitä ehtona pätevöitymiselle eli verkoston alalinjasta tulevien palkkioiden saamisen ehtona.

Hallituksen esityksessä uudesta rahankeräyslaista on maininta, jonka mukaan:

Hallituksen esitys Eduskunnalle rahankeräyslaista HE 102/2005.

"Monitasomarkkinointi
...MLM määritellään eri tasoisiksi rakennetuiksi jakelujärjestelmiksi, joissa erilaisten tuotteiden myyjä saa taloudellista hyötyä tuotemyynnistä ja alemmalle tasolle sijoittuvien uusien myyjien värväyksestä..."

Jatkokappaleessa sanotaan sitten se, milloin uusien myyjien värväyksestä saatu taloudellinen hyöty on laitonta rahankeräystä ja saman sanoo rahankeräyslaki. Se on laitonta silloin, kun

  1. Palkkioita ei makseta jakelutavalle luonnostaan kuuluvasta kustannushyödystä vaan sen maksavat osallistujat itse. Käytännössä tämä tarkoittaa ylihintaisia tuotteita. Oikeuslaitos pui sitä, kuinka paljon ylihintaa saa olla. Euroissa 550 euroa oli Moven tapauksessa liikaa. Prosenteissa ylihintaa oli yli 50 %.

"kyse on toiminnasta, "jossa mukaan liittyvän henkilön ansainta- tai voittomahdollisuudet osaksi tai kokonaan muodostuvat vastikkeetta niistä maksuista, joita toimintaan myöhemmin mukaan liittyvät maksavat osallistumismaksuina tai muina kerta- tai toistuvaissuorituksina."

Molemmissa kohdissa on kyse vastikkeettomasta myynnistä eli tuotteiden ja palveluiden sisältämästä ylihinnasta. Pyramidipelin osallistumismaksu voi näin ollen sisältyä tuotteiden katteeseen eli selvään ylihintaan. Silloin saadaan hyötyä värväämisestä ja tämä toiminta on toteutettu monitasomarkkinoinnin tavalla. Tästä on turha kiistellä ja luulisi alan puolustajien myös tajuavan sen, että kyse on verkostomarkkinoinnin tavoin toteutetusta pyramidipelistä. Tämähän ei koske teidän hyvää bisnestä, missä myydään tuotteita edullisesti ja aloitusmaksut ovat pieniä, joten tämän määritelmän ei pitäisi teitä haitata - ellette sitten myy ylihintaisia tuotteita ja palveluita ja aloituspaketteja. ;

Markkinoiden kyllästyminen on kyllä yksi fakta, mikä olisi hyvä näkyä. Alan puolustajat kiistävät tämän, vaikka asia on ihan selvä. Jos yhtiön markkina-alueella on miljoona myyjää ja 2 miljoonaa asiakasta, niin mitä järkeä on värvätä lisää myyjiä? Yhtiö on saanut markkinaosuutensa vallattua ja myyjiä on jo valmiiksi liikaa. Kun tässä tilanteessa värvätään uusia myyjiä, niin tietenkin heillä on huono mahdollisuus onnistua suoramyyjinä, koska kilpailua samoista asiakkaista on liikaa. Tämä nyt vain on sellainen ikuinen kiistakapula, mitä MLM:n puolustajat eivät yksinkertaisesti voi koskaan hyväksyä. Se veisi pohjan heidän markkinoinniltaan, kun he markkinoivat mahdollisuutta.

phaipola 27. huhtikuuta 2007 kello 21.45 (UTC)phaipola

Tupperware ja ei-tyypilliset MLM-yhtiöt

[muokkaa wikitekstiä]

Lisäsin alan pioneeriyhtiöistä kertovaan kappaleeseen Tupperwaren niiden yhtiöiden joukkoon, jotka eivät ole tyypillisiä MLM-yhtiöitä. Näitä ovat nyt artikkelissa Tupperin lisäksi Avon ja Mary Kay. Ehdotan, että nämä voisivat jäädä tähän listaukseen, vaikka eriäviä mielipiteitä on myös kriitikoiden keskuudessa. (Mary Kaytä koskien) phaipola 27. huhtikuuta 2007 kello 21.37 (UTC)phaipola

Verkostomarkkinoinnin määritelmä

[muokkaa wikitekstiä]

phaipola 28.4.2007 00:54

Mitä mieltä alan puolustajat ja kannattajat ovat kahdesta ensimmäisestä kappaleesta artikkelissa tämän alaotsikon kohdalla? Kelpaako se teille määritelmäksi?

Neljäs kappale on tärkeä, koska siinä viitataan Kuluttajaviraston tiedotteeseen, missä varoitetaan myyjiä siitä, että kilpailijoita voi omalla alueella tulla liikaa ja siinä on viittaus myös hallituksen esitykseen rahankeräyslaista (HE 102/2005), missä puhutaan MLM:sta ja pyramidipeleistä. On kiistatonta, että pyramidipelejä on pantu toimeen MLM:n tavoin, joten nämä maininnat ovat ehdottoman välttämättömiä.

Verkostomarkkinoinnin historia

[muokkaa wikitekstiä]

phaipola 28.4.2007 00:56

Historia alaotsikon alla oleva asiasisältö siinä muodossa kuin nyt, on jo sinänsä merkittävä asia kriitikoiden kannalta. Artikkelin jatko-osasta on turha käydä hirveästi kädenvääntöä, mutta neutraaliuteen tulee pyrkiä. Tämä alan kannattajille tiedoksi.

En pidä Historia aiheeseen tarpeellisena tehdä mitään muutoksia tässä vaiheessa. Pelkästään siitä saa erinomaisen kuvan ihmisten ristiriitaisesta suhtautumisesta alaan. Siinä on myös maininnat MLM:n suosiosta ja asiat on mielestäni esitetty kiihkottomasti sekä neutraalisti.

Lisätkää kommenttinne tähän.

Verkostomarkkinointi ja pyramidipeli

[muokkaa wikitekstiä]

phaipola 28.4.2007 01:07

Tässä osiossa tulee toistoa Amwayn jutun suhteen, mutta ehkä se on tarpeen. Historiassa on hyvä mainita tämä asia, koska se oli merkittävä tapahtuma koko teollisuden alan kannalta.

Viittaus SkyBiziin on syytä säilyttää. Se on edelleen alan suurin tuomittu yritys. Siinä myytiin tuotetta, mutta se oli silti pyramidipeliä. Tuote oli ylihintainen ja markkinointitavat lainvastaiset. Tuotetta myytiin vain verkoston jäsenille.

Laillisen verkostomarkkinoinnin ja laittoman pyramidihuijauksen ero

[muokkaa wikitekstiä]

phaipola 28.04.2007 01:39

Tämän osion voi kutistaa. En pane vastaan, jos muut haluavat sitä (tarpeeksi paljon).

Osio voisi olla vaikka tällainen:

Tähän alkuun on lisätty kaksi kappaletta, missä kerrotaan ratkaisevaa olevan se, mistä raha järjestelmään tulee: verkoston ulkopuolisilta asiakkailta vai myyjiltä itseltään. Toinen kappale kertoo Amwayn säännöistä ja tilastoista. phaipola 28. huhtikuuta 2007 kello 02.58 (UTC)phaipola

Suomen hallituksen esityksessä Eduskunnalle uudeksi rahankeräyslaiksi (HE 102/2005)[1] määritellään pyramidihuijauksen ja verkostomarkkinoinnin (monitasomarkkinointi) välinen ero näin:

"Olennaista näissä toimeenpanotavoissa on, vastaako uusien myyjien värväämisestä saatavaa palkkiota jakelutavalle luonnostaan kuuluva kustannushyöty vai maksavatko sen uudet myyjät. Sellainen maksu voi olla suorassa muodossa osanottaja-, ilmoittautumis- tai liittymismaksu tai vastaava."

Tämä esitys puhuu nimenomaan monitasomarkkinoinnista. Jos yhtiö maksaa palkkioita siitä kustannussäästöstä, mikä on jakelutavan ansiota, niin kyse ei ole laittomasta rahankeräyksestä ja pyramidipelistä. Jos palkkiot maksetaan osallistujien maksamista osallistumismaksuista, aloituspaketeista tai selvästi ylihintaisista tuotteista ja palveluista, niin kyse voi olla pyramidipelistä. Ulkomailla SkyBiz International[2] ja Suomessa Move Networks Oy[3] ovat esimerkkejä monitasomarkkinoinnin tavoin toteutetusta pyramidipelistä. Moven omistajat ovat tosin valittaneet saamastaan tuomiosta hovioikeuteen, joten lopullista oikeuden päätöstä on vielä odotettava.

Uusi rahankeräyslaki[4] astui voimaan 1.7.2006. Siinä puhutaan myös ketjukirjeistä ja niiden tavoin toimeenpannuista pyramidipeleistä, jotka voidaan naamioida muistuttamaan tavanomaista kaupankäyntiä.

Rahankeräyslain 4. luku, 4) ja 5)

"Tässä laissa tarkoitetaan:

4) ketjukirjeellä toimintaa, jossa toimintaan osallistuville luvataan taloudellinen etu sitä vastaan, että hän lähettää ketjukirjeen edelleen; ketjukirjeeseen rinnastetaan myös sähköisessä tai muussa muodossa lähetetty viesti, jossa kehotetaan lähettämään rahaa toimintaan aiemmin liittyneille;
5) pyramidipelillä toimintaa, jossa mukaan liittyvän henkilön ansainta- tai voittomahdollisuudet osaksi tai kokonaan muodostuvat vastikkeetta niistä maksuista, joita toimintaan myöhemmin mukaan liittyvät maksavat osallistumismaksuina tai muina kerta- tai toistuvaissuorituksina."

Lain tulkinnan kannalta on keskeistä se, mikä on vastikkeetonta myyntiä niissä tapauksissa, kun toimintaan liittyy kaupankäyntiä ja tuotteiden tai palveluiden ostaminen on ehtona liiketoiminnan harjoittamiselle, ja näiden tuottaminen on ehtona alalinjasta nousevien palkkioiden saamiseksi. Jos selvästi ylihintaisia tuotteita ostamalla saadaan oikeus alalinjasta nouseviin provisioihin, voi kyse olla laittomasta rahankeräyksestä ja pyramidipelistä. Tuotteiden ja palveluiden sisältämä selvä ylihinta voidaan siten katsoa vastikkeettomaksi myynniksi ja laittomaksi rahankeräykseksi, jolloin toiminta on kaupankäynnistä huolimatta lainvastaista pyramidipeliä. Osallistumismaksujen ei tarvitse olla kertaluonteisia aloitusmaksuja tai aloituspaketteja vaan ne voidaan periä myös vähän kerrassaan tuotteiden ylihintana.

Ehdotus päättyy tähän.

Tuon tekstin voisi laittaa artikkeliin korvaamaan aiemman yksityiskohtaisemman tekstin. Mielestäni tuossa on kerrottu neutraalilla tavalla se, mistä on kysymys pyramidipelissä. SkyBizin ja Moven tapaukset osoittavat, että tuotteiden sisältämä ylihinta yhdessä markkinointirikosten kanssa voivat johtaa tuomioon oikeudessa ja siten kyse on pyramidipelistä eikä tavanomaisesta suoramyynnistä. Alan puolustajienkin täytyy hyväksyä se, että asia on näin, koska tästä on oikeuden ennakkotapauksia Suomesta ja maailmalta. Sitä paitsi edellä kuvattu selostus ei vahingoita millään tavalla niitä hyviä verkostomarkkinointiyrityksiä, missä myydään edullisia ja laadukkaita tuotteita osallistujille, jotka muutenkin ostaisivat näitä tuotteita itsensä tuotteen takia eivätkä vain pelatakseen peliä. phaipola 27. huhtikuuta 2007 kello 23.15 (UTC)phaipola

Korjasin tämän osion tässä esitetyllä tavalla. Huomasin vasta nyt, että keskustelun aiemmat osat oli käyty aikoja sitten, mutta tässä on nyt hyvä pohjustus kommenttejani mahdollisille vastaväitteille. phaipola 27. huhtikuuta 2007 kello 23.41 (UTC)phaipola

Olisiko syytä lisätä Wikiluokitukseen myös Talousrikokset ja huijaukset? phaipola 27. huhtikuuta 2007 kello 23.30 (UTC)phaipola

Kiistanalaista. Artikkelissa mainitut verkostot eivät kuulu tai niitä ei ole voitu osoittaa kuuluvan mainitsemiisi luokkiin. Neutraalisuuden nimissä ei tulisi lyödä leimoja. Argus 9. toukokuuta 2007 kello 17.43 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi 2

[muokkaa wikitekstiä]
Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Valittu hyväksi artikkeliksi 2007. Ei täytä nykyvaatimuksia viitteistyksen osalta, yleisvaikutelma osin sekava. --Thi 15. joulukuuta 2011 kello 17.34 (EET)[vastaa]

Mikä on aikomuksesi artikkelin suhteen? Meinaatko tuota parantaa vai onko tähtäimessä statuksen poisto (jos joku muuTM ei korjaa artikkelia)? --albval(keskustelu) 15. joulukuuta 2011 kello 17.48 (EET)[vastaa]
Kuten sanottu, ei kelpaa nykyisellään hyväksi artikkeliksi. --Thi 15. joulukuuta 2011 kello 17.53 (EET)[vastaa]
Eipä tuo vastannut kysymykseeni: haluatko parannusehdotuksia, että voisit korjata sitä? Vaikuttaa meinaan aika paljon siihen, minkälaista kommenttia kannattaa antaa. --albval(keskustelu) 15. joulukuuta 2011 kello 17.55 (EET)[vastaa]
  1. [ http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2005/20050102] Hallituksen esitys Eduskunnalle rahankeräyslaiksi HE 102/2005.
  2. [1] Petteri Haipola, 2003, SkyBiz News, uutiset suomeksi, viittaukset SkyBizin johtajien saamiin tuomioihin ja FTC:n päätökseen yhtiön lakkauttamisesta.
  3. [2] 4.4.2007 MTV3 ohjelma '45 Minuuttia', Hanna Ruokangas: "Rikoksia, verkostoja ja vitamiineja", uutisartikkeli.
  4. Rahankeräyslaki 255/2006, ks. 4 § Muut määritelmät, 4) ja 5) 1.7.2006. Finlex Valtion Säädöstietopankki. Viitattu 2.5.2007.