Keskustelu:Vasta

Olisikos jokin perustelu miksi artikkelin nimeksi on valittu sen toisen murrealueen käyttämä nimitys samasta asiasta? Toivottavasti tähän artikkeliin ei tule sitä ehdottomasti paras saunavihta syntyy hies/rauduskoivun oksista jne. mielipiteistä. Argus 26. syyskuuta 2006 kello 19.59 (UTC)

Vastahan tehdään vihdaksista =) --Inzulac 26. syyskuuta 2006 kello 20.06 (UTC)

Samanlainen keskustelu: Keskustelu:Kiikku ja kauhuskenaario: Äänestys/Vasta vai vihta. -tKahkonen 26. syyskuuta 2006 kello 20.07 (UTC)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava artikkeli -ehdotus

Ehdotan lupaavaksi. --Msaynevirta (k · m) 27. marraskuuta 2016 kello 12.58 (EET)

Kannatan. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 27. marraskuuta 2016 kello 13.01 (EET)

Pitäisi kertoa myös ainakin se, mitä vastalla tehdään. --Savir (keskustelu) 27. marraskuuta 2016 kello 22.10 (EET)

Pikkuisen liian Suomi-näkökulmasta, kun ainakin Virossa sekä Venäjällä käytetään vastaa vieläkin, sekä venäläisten että suomensukuisten keskuudessa. Artikkelissa mainitaan yleiseurooppalaisesta perinteestä ja myös intiaaneista lyhyesti, jonka vuoksi kysymyksiä herää enemmän kuin niihin saa vastauksia. Historiasta ja käytöstä muissa maissa/kulttuureissa saisi olla laajemmin. --Ukas (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 11.49 (EET)

Kannatan lupaavaksi. --Vnnen (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 00.39 (EET)

Vaihdoin värikkään läträtä-sanan veden käyttämiseen ja siirsin yhden lauseen johdannosta historiaosioon, mutten vielä kannata lupaavaksi. Kiitos kaikille artikkelia laajentaneille, mutta tämä käsittelee lähinnä nykyaikaista suomalaista koivuvastaa ja sitäkin hieman liian kapea-alaisesti. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 30. marraskuuta 2016 kello 18.15 (EET)

Epäilen ettei olisi sauna-aiheista tai kansatieteellistä kirjallisuutta, jossa olisi jotain ilmiön historiasta ja taustana esim. esiintymistä eri maissa. --Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 13.35 (EET)

Ja kyllä kysymykseen vasta / vihta on myös pakko löytyä objektiivinen vastaus. Onko esim. katsottu kumpi on eri sanakirjoissa ensisijaisena. --Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 13.37 (EET)

Kielitoimistan sanakirja on ehkä enemmän vihdan kannalla: "vihta (vars. länsisuomalaisessa kielenkäytössä) tav. koivun lehvistä kimpuksi sidottu saunomisväline, vasta." vs. "vasta (vars. itäsuomalaisessa kielenkäytössä) = vihta." Molemmat ovat liitetty oman alueensa kielenkäyttöön, mutta varsinainen sananselitys on sanan vihta alla. --PtG (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 13.43 (EET)

Ehkä olisi sitten taivuttava siihen. Länsisuomalaisena sulkeistan oman länsisuomalaisuuteni, enkä halua etuilla, eli joku itäsuomalainen tai umpistadilainen saa halutessaan tehdä siirron.--Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 13.54 (EET)

Keskustelussa keinu vastaan kiikku joku sanoi aikanaan, että Kielitoimiston sanakirjassa ei olisi ilmaistu mitään synonyymien suositeltavuusjärjestystä sen perusteella mistä hakusanasta viitataan toiseen. Ainakin tuossa nettiversiossa tosin "vasta"-sanan kohdalla on yhtäsuuruusmerkki (vasta = vihta), jota hakusanassa "kiikku" ei ole. En tiedä merkitseekö se jotain. --Risukarhi (keskustelu) 9. joulukuuta 2016 kello 14.39 (EET)

Näin. Kun sanakirjassa on aaa = bbb niin se vain kertoo, että samaa merkitsevät, eikä mitään suositeltavuusjärjestystä. --Jmk (keskustelu) 11. joulukuuta 2016 kello 07.37 (EET)

Tässä nimikiistassa ei ilmeisesti saavutettu konsensusta. Jos keskustelua nimestä halutaan jatkaa, ehdotan että se siirretään jonnekin muualle lupaava artikkeli -keskustelun alta. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 16. joulukuuta 2016 kello 20.18 (EET)

Ei se ole ainakaan tässä koskaan olluut kiista vaan nimenomaan osa normaalia lupaavuustarkastelua. Tosin se on niin pieni detalji, ettei se vaikuta tässä lupaavuuteen, kun kumpikin käy. --Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 11.24 (EET)

Jos ja kun varsinainen pidempi selitys on vain toisessa, niin se on sanakirjan tekijöiltä eli ulkoiselta lähteeltä valinta. Mutta kun määritelmät eivät muuten tee sanojen ensisijaisuuden suhteen eroa, niin se, onko valinta satunnainen vai sisältääkö se priorisoinnin, pitäisi kai lukea sanakirjan johdannosta, tai jos siellä ei sanota mitään, etsiä tietoa sanakirjojen konventioita käsittelevästä kirjallisuudesta. Mutta tässä sillä tietysti ei ole niin suurta merkitystä, koska kumpikin käy. Tällaisia sanaparejahan on paljon, ja joskus ensijaiseksi kirjakielessä on päätynyt toinen ja joskus toinen, ja aikoinaan niitä myös tarkoituksella otettiin kirjakieleen eri murteista ettei kirjakieli edustaisi liian yksipuolisesti mitään yhtä murrealuetta. Vastaavastihan esim. kesä tai ilta on nykyään yleiskielessä ensisijainen mutta suvi tai ehtoo esiintyy vain vanhahtavassa kielessä, ja joidenkin muiden sanaparin kohdalla voi olla taas päinvastoin, ja joidenkien kolmansien kuten vasta ja vihta kohdalla kumpikin on yleiskielessä mahdollinen.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 11.22 (EET)

Tässä jutussa suomen kielen professori kirjoittaa vihdan tulleen kirjakieleen länsimurteista ja vastaa käytettävän itämurteissa. Toisesta paikkaa löytyneen kartan perusteella sanojen välinen raja kulkee niin, että enemmistö suomenkielisistä asuu vihtapuolella. --Raksa123 (keskustelu) 19. joulukuuta 2016 kello 00.01 (EET)

Enemmistö voi olla vähän kyseenalainen koska useisiin vihtapuolen suuriin kaupunkeihin, etenkin Helsinkiin, mutta ei pelkästään sinne, on aivan varmasti muuttanut hyvin paljon vastapuolen porukkaa. --Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2016 kello 00.54 (EET)

Muistaako kukaan muuten jotain suomalaisen klassisen maalaustaiteen teosta, jossa esiintyisi vasta/vihta? Tunnettu maalaus Saunassa ei näköjään sisällä vihtaa. En-wikin artikkelissa on hieno venäläinen maalaus, mutta vaikka ilmiö on monikansallinen, niin ei voi olla kovin montaa kuvaa vain yhdestä maasta.--Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 13.57 (EET)

Löysinkin jo. --Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 17.01 (EET)

Nyt artikkelissa on kansatieteellisen osuuden osalta vielä se puute, että vaikka kerrotaan vastan entinen levinneisyys ("koko Eurooppa"), niin ei kerrota nykyistä levinneisyyttä. Kun eri kielisiä wikipedioita selaamalla oli löytynyt osumia vireästä ja pitkät historialliset juuret omaavasta vastaperinteestä ainakin Ruotsissa, Venäjällä ja Venäjän suomalaisugrilaisilla kansoilla, mutta kun wikipedia ei ole lähde, ja kun luultavasti saunasta kansatieteellisestä näkökulmasta melko varmasti on kirjoitettu jotain Suomessa suomeksikin, niin tästä olisi kiinnostava kuulla lisää. Ja lisäksi kun lähteenä on vain Wikipedia, niin vielä saada vahvistus, että asia on sama. (Vaikka eiväthän nuo nyt voi olla vihtoja olematta, mutta jos niin sanon, niin se on omaa tutkimustani.) --Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 21.31 (EET)

EI konsensusta, ja keskustelu näkyy siirtyneen muihin asioihin kuin lupaavuuden arviointiin. Otan siksi ehdotuksen pois. Jatkossa varmaan kannattaa edetä vertaisarvioinnin kautta ja selvittää ensin artikkelin nimi.--Tanár 1. tammikuuta 2017 kello 13.28 (EET)

Vasta muilla kielillä

Mites en-wikin artikkeli en:Banny venik? Onko sama asia kuin vasta? Mielenkiintoista myös että sv-wikissä vastaa käsitellään myös artikkelissa sv:ruska. --Vnnen (keskustelu) 2. joulukuuta 2016 kello 12.02 (EET)

Ei tuo kyllä läpi lukien voi olla olematta muuta kuin sama asia, noin ainakjin jos maallikkona silmäilee.--Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 13.33 (EET)

Tuo ruskakin on varmasti sama asia, mutta kun sanan merkitys ruotsiksi muutoin on laajempi niin interwiki-linkitys on mietittävä.--Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 13.40 (EET)

Mutta kun sillä ei ole interwikejä, niin linkittäisikö sen kuitenkin?--Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 13.52 (EET)

Commonsissa on muuten c:Category:Vasta ja c:Category:Venik. Mikähän olisi tuohon tasapuolinen ratkaisu? --Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 14.01 (EET)

Siellä on näköjään myös c:Category:Sauna ja c:Category:Banya. Ilmeisesti kummallekin kahdesta kansasta ilmiö on niin kansallisen identitetiin ytimessä ettei voi tulla kysymykseen käyttää siihen sisältyvistä asioista englanninkielisissä yhteyksissä kuin omankielistä nimeä. Mutta kun kuvia katsoo, niin ei noissa kyllä mitään eroa ole.--Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 14.06 (EET)

Omakohtaisen kokemuksen mukaan vastalla/banny venikillä hierominen on ero suomalaisen ja venäläisen saunakulttuurin välillä - Suomessa taitaa yleensä tapana olla itsensä viuhtominen, kun Venäjällä isäntä/emäntä tai sitten saunojat vuorollaan toimivat saunottajina, joka sitten vastoo ja hieroo saunojan vastaa käyttäen. --Ukas (keskustelu) 13. joulukuuta 2016 kello 14.32 (EET)

Hieromisesta olen kuullut kerrottavan myös Suomessa. En kuitenkaan tiedä onko tapa alkuperältään esim. siirtokarjalainen vai onko sitä esiintynyt myös esimerkiksi länsi-suomessa. --Urjanhai (keskustelu) 13. joulukuuta 2016 kello 15.08 (EET)

Katajavasta?

Onko lähteitä katajavastalle?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 14.36 (EET)

Löytyi ja lisään.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 15.21 (EET)

Vastominen

Vastominen on melko tuntematon verbi Anna turnajaisissa (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 22.12 (EEST)