Keskustelu:Väinö Tanner

Artikkeli Väinö Tanner on vertaisarvioitu.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
26.11.–24.12.2011	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)

Tannerin vankilakokemukset

Tekstissä viitataan Tannerin sisällissodan jälkeen vankina olosta hankkimaan kokemukseen. Muistanko oikein kun muistan, että Tanner ei itse ollut vankilassa, ei punaisten eikä valkoisten käsissä. Punaisilta hän sai luvan olla vapaana jos pysyttelee sivussa ja puolueettomana niinkuin lupasi. Valkoisille hän tarjoutui avuksi heti saksalaisten Helsinkiin tulon jälkeen. Pian sen jälkeen hän olikin perustamassa SDP:tta uudelleen. Hän ei käsittääkseni ehtinyt missään välissä olla vankilassa. Hänen kokemuksensa siis täytyy olla toisenkäden tietoa.--Myyrylainen 10. elokuuta 2006 kello 05.06 (UTC)

Kyllä Tanner oli vankilassa vuonna 1918: hänet vangittiin kun hän esitti vastalauseensa valkoisten mielettömästä mielivallasta ja mm. Viaporissa toimeenpannuista kurinpitoteloituksista. Hän joutui oikeuden eteen ja kirjoitti pitkän ja hyvin muotoillun puolustuspuheen, joka julkaistiin sotasyyllisyysprosessin jälkeen osana kokoomateosta VÄINÖ TANNER PUOLUSTAUTUU. Häntä rangaistiin lopulta "häiriön tuottamisesta" sakoilla - mutta hän joutui olemaan varsin pitkään vangittuna. Ilman Mannerheimin asiaan puuttumista hänet olisi voitu murhata samalla tavoin kuin esimerkiksi Eetu Salin.

-Kippari10 4. toukokuuta 2008 kello 18.33 (UTC)

Sattui tuossa divarista kesälomalukemiseksi Tannerin itsensä kirjoittama, vuonna 1949 julkaistu kirja noista ajoista: "Kuinka se oikein tapahtui". Sen mukaan hän ei ollut vankilassa. Sen sijaan hän kertoo olleensa kolmasti lyhyen aikaa pidätettynä. Niistä yksi kerta johti sakkoihin. Mainitussa oikeudenkäynnissä hän vastasi n.s. vapaalta jalalta. Oman kertomansa mukaan häntä ruokittiin pidätyksen aikana johtamastaan Elannosta toimitetuilla ruuilla. Olot olivat siis hieman toisenlaiset kuin varsinaisilla vankileireillä.

Hänen kokemuksensa Viaporin leiristä perustui siihen, että Elanto toimi jonkin aikaa vankileirin muonittajana ja sinä aikana hän kävi siellä Elannon johtajana. Tällöin eikä muutenkaan tuona aikana eläneenä tietenkään vankileirien kauheudet eivät voineet jäädä häneltä huomaamatta.

Ai niin, itse hän ei "muista" sitoutuneensa puolueettomuuteen punakaartien kanssa ja ehkä siksi tarjoutuikin sodan vielä kestäessä auttamaan saksalaisia ja valkoisia erilaisilla julistuksilla vastoin tuota lupaustaan.--Myyrylainen 20. heinäkuuta 2008 kello 14.15 (UTC)

Löytyiskö kirjaa vielä jotta saisit asian korjattua artikkeliin sivunumeroiden kera? --Riisipuuro 20. heinäkuuta 2008 kello 19.03 (UTC)--

Kirja löytyy vielä, samoin tuohon ajanjaksoon lähteeksi mielestäni hyvin sopiva Erkki Salomaan "Työväenliike ja Suomen itsenäisyys". Yritän hahmotella jotakin niiden tiimoilta hieman paremmalla ajalla. Tuo e.m. kyseenalainen kohta ei enää kummittele tekstissä vaan asia on siltä osin korjattu jo aiemmin.--Myyrylainen 21. heinäkuuta 2008 kello 13.55 (UTC)

Laitoin artikkelia uuteen uskoon siirtämällä tekstikatkelmia sieltä täältä hiukan kronologisempaan järjestykseen. Lisäksi kirjoitin lyhyesti Tannerin sodanjälkeistä uraa käsitelleeseen osioon Tannerin huononpuoleisista suhteista Urho Kekkoseen. Suhteista, jotka kuitenkin olivat hänen elämänsä parin viimeisen vuosikymmenen kohtalokkaimmat. Lisäksi lauseesta "Oikeistolaisesta katsannosta Tannerin voidaan katsoa pelastaneen Suomen..." tms. poistin kaksi ensimmäistä sanaa. Kun jonkun katsotaan pelastaneen maansa, luulisin, että lukija normaalisti lähtee siitä, että se ei tapahdu mistään "katsannosta", vaan ihan kansakunnan kokonaisedun näkökulmasta. Tällöin tuollaisia täsmennyksiä ei mielestäni tarvita. Varsinkin, kun heti seuraavassa kappaleessa valotetaan Tannerin yli puoluerajojen nauttimaa arvostusta. A.V. 3. heinäkuuta 2011 kello 19.18 (EEST)

Niin vanha teksti suurimmalta osiltaan kuin uusi lisäämäsi on lähteetöntä ja siinä mielessä ongelmallista. Lähteettömän tekstin kohtalo on usein karu poisto. Löytyisikö tekstille vielä lähteet? Terv. --Riisipuuro 4. heinäkuuta 2011 kello 00.00 (EEST)--

Presidentinvaalit

"Tanner on Veikko Vennamon ohella ainoa poliitikko, joka on ollut ehdokkaana kolmissa presidentinvaaleissa tulematta valituksi." Pitäisikö tuohon liittää Paavo Väyrynenkin? --Lihapulla1 23. tammikuuta 2012 kello 16.26 (EET)

Liitin. --Lax 23. tammikuuta 2012 kello 16.53 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Talvisodan alkamisen muistopäivän kunniaksi aattelin tuoda vertaisarviointiin artikkelin yhdestä Suomen sodanaikaisesta mielestäni merkittävästä politiikosta. Itseltäni löytyy Tannerin teoksia, joita voinen käyttää lähteenä. 101090ABC 26. marraskuuta 2011 kello 12.03 (EET)EDIT: lähestyvän muistopäivän. 101090ABC 26. marraskuuta 2011 kello 12.05 (EET)

Lähteitä tosiaan tarvitaan, sillä suurin osa tekstistä on vielä lähteetöntä. Rakenteeseen kaipaisin jotain yhteenvetolukua "merkitys, vaikutus" tms., jossa olisi mieluiten mahdollisimman tuoreen tutkimuksen käsitys Tannerin historiallisesta ja poliittisesta merkityksestä. Mielelläni lukisin myös enemmän Tannerin ja Neuvostoliiton suhteesta.--Tanár 4. joulukuuta 2011 kello 18.34 (EET)

Myös NPOV-mielessä Tannerin merkitystä Sosdempuolueen hajaannuksessa sisällissodan aikana on kirjoitettu paljon, myös muuta kuin hänen omaa tekstiään. Sikäli kannattaisi ottaa mukaan tekstiin laajemmin sisällissotaan osallistuneiden punaisten ja kommunistien näkemyksiä. --Höyhens 5. joulukuuta 2011 kello 05.14 (EET)

Kappaleen "uran alku ja sotasyyllisyys" voisi jakaa ainakin neljään osaan: elämä ennen politiikkaa, uran alku, aktiivivaihe ja sitten se syyllisyys. Kaikkia osia voisi sitten vähän vielä täydentää ja kertoa myös perheestä (vai oliko sitä?). Omasta muistomerkistä ja tiestä voisi kanssa lisätä jonkunlaiset maininnat. Viitteitä vois lisäillä soveltuvin osin. Jos tästä oli tarkoitus saada suositeltu, siihen tämä on vielä hivenen lyhyt. --Velma 10. joulukuuta 2011 kello 13.42 (EET)

Ja osion "paluu politiikkaan" vois kanssa jakaa pariin osaan: varsinainen paluu ja loppuelämä. Jako voi tietty olla tässä ja edellisessä kohdassa erilainen, katso miten niistä tulee sopivat kokonaisuudet. Väliotsikoita en osaa ehdottaa --Velma 10. joulukuuta 2011 kello 13.44 (EET)

Tästä saisi varmaan lupaavan täydentämällä lähdeviitteet ja kirjoittamalla kuvaavamman johdannon. Jos halutaan Hyvä artikkeli, niin kannattaisin sitä ennen laajentamista, tällaisen valtiomiehen elämästä ja teoista saisi irti paljon enemmänkin. Erityisesti sotavuosista artikkelissa ei kerrota paljoakaan (esim. osallistuminen Moskovan neuvotteluihin syksyllä 1939, toiminta ulkoministerinä talvisodan aikana ja osana Suomen johtoa jatkosodan aikana jne.). Myös Tannerin lähes puoli vuosisataa kestäneestä urasta Elannossa ja osuustoimintaliikkeessä voisi sanoa enemmän. Ja käsite "tannerilaisuus" suomalaisen oikeistososiaalidemokratian synonyymina olisi myös hyvä mainita. Jos lisälähteitä kaivataan, niin vinkkinä voin sanoa, että ainakin tutkija Mikko Majander on ollut erityisen kiinnostunut Tannerista ja kirjoittanut hänestä useita artikkeleita (lähinnä kohdettaan ihannoivia, mutta ihan pätevää tutkimusta silti). Majanderia on kiinnostanut varsinkin Tannerin julkisuuskuvan kehitys ja se, miksi hän sai elinikäisen leiman Neuvostoliiton vihollisena. --Risukarhi 10. joulukuuta 2011 kello 14.00 (EET)

4 vai 3 kertaa presidenttiehdokkaana?

Lasketaanko Tanner vuoden 1937 presidentinvaaleihin, vaikkei saanut yhtään ääntä?--85.23.98.247 14. joulukuuta 2017 kello 18.48 (EET)

Presidentin valitsijamiehenä vuonna 1925?

Laatiessani luetteloa vuoden 1925 presidentinvaalin valitsijamiehistä huomasin sellaisen jännän seikan, että Tanner oli ilmeisesti noissa vaaleissa omana valitsijamiehenään. Jännää tämä on varsinkin siksi, että esimerkiksi kansanedustajamatrikkelin ja Kansallisbiografian mukaan hän olisi ollut valitsijamiehenä ensimmäisen kerran vasta vuoden 1950 vaaleissa. Kuitenkin vuoden 1925 lehtiuutisten mukaan Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä valittu SDP:n valitsijamies oli nimenomaan toimitusjohtaja Väinö Alfred Tanner Helsingistä (esm. [1], [2]), joten ei se ole kukaan kaimakaan voinut olla. Ja Suomen asetuskokoelmaan sisältyvän pöytäkirjan mukaan Tanner oli läsnä nimenhuudossa presidenttiä valittaessa. Olettaisin hänen myös olleen se yksi SDP:n valitsijamies, joka äänesti vaalin ensimmäisellä kierroksella Väinö Voionmaata (ei kehdannut itseään äänestää?). Jaakko Paavolaisen kirjoittama Tannerin elämäkerta ei sekään valaise asiaa. --Risukarhi (keskustelu) 12. helmikuuta 2024 kello 15.12 (EET)

Myös Mikkelin Sanomat päätteli Tannerin äänestäneen Voionmaata.[3]https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1442310?page=1 Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 12. helmikuuta 2024 kello 17.12 (EET)

Kappas vaan. Lisäsin nyt joka tapauksessa artikkeliin tiedon, että Tanner oli valitsijamies myös vuonna 1925. --Risukarhi (keskustelu) 12. helmikuuta 2024 kello 18.34 (EET)

Paavo Hirvikallion kirjassa Tasavallan presidentin vaalit Suomessa 1919–1950 (1958) mainitaan sivulla 40, että Tanner oli valitsijamies ja äänesti Voionmaata. --Risukarhi (keskustelu) 23. helmikuuta 2024 kello 21.39 (EET)