Keskustelu:Työn verotus

Artikkelissa kannattaisi esitellä arvonlisävero, joka kohdistuu työpanoksella saatuun arvonlisään ja rasittaa erityisesti työvoimavaltaisia aloja. Yksityiskohtaisemman käsittelyn arvonlisäverosta voi jättää toiseen artikkeliin, jottei tämä artikkeli paisu liikaa. Palkan sivukulut voisi myös mainita. --Wähäwiisas (keskustelu) 27. marraskuuta 2014 kello 10.17 (EET)

Tuo arvonlisävero on ns. kulutusvero, mutta onhan se käytännössä esim. parturi-kampaajan työn verottamista. Kalle Isokallio on esittänyt mediassa, että arvonlisävero on käytännössä työn verotusta. Artikkelissa lukee nyt: "veloitetaan arvonlisävero (tyypillisesti 24 %), joka voidaan ajatella palvelualalla (erityisesti käsityöalalla) työn verotukseksi" Tuolle on kuitenkin vaikea löytää lähteitä ja yleensä työn verotus ajatellaan "työnteosta syntyvien korvausten verotukseksi", mihin arvonlisävero ehkä voidaan sorvata, ehkä ei (onko myyntitulo työstä syntyvää korvausta?). --Hartz (keskustelu) 27. marraskuuta 2014 kello 13.18 (EET)

Pitää kyl miettiä, että jos arvonlisävero sanotaan työn verotukseksi, niin onko sitten käytännössä vaikka yhteisöverokin työn verottamista? Tai pääomatulovero, jos tekee yrittäjänä työtä ja nostaa voitot osinkona? Jotenkin täytyy rajata. --Hartz (keskustelu) 27. marraskuuta 2014 kello 13.26 (EET)

Palkan sivukulut (http://www.ennakkovero.fi/palkan_sivukulut%202013.html) ei kai ole veroja tai verotusta? Eikö ne ole niitä veronluonteisia maksuja? Erikseen voi olla artikkelit Palkan sivukulut ja Verokiila. --Hartz (keskustelu) 27. marraskuuta 2014 kello 13.21 (EET)

Voidaan tämä artikkeli kyllä yhdistää artikkeliin Ansiotuloverotus, mutta se varmaan edellyttäisi, että olisi erikseen artikkeli Ansiotuloverotus Suomessa/Ansiotuloverotus (Suomi)? Työn verotus on sinänsä kansainvälinen, maailmanlaajuinen juttu, että sitä ei voida käsitellä vain Suomen osalta, vaikka toki tässäkin artikkelissa on aika lailla Suomi-keskeistä asiaa, jota ei välttämättä tarvitsisi olla, jos artikkeli olisi yleismaailmallinen. --Hartz (keskustelu) 27. marraskuuta 2014 kello 13.30 (EET)

Parempi pitää erillään. Tämä artikkeli on kansainvälinen ja koskee erityisesti työn verotuksen yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Ansiotuloverotus sisältää tarkempaa tietoa yhden maan yhdestä tulolajin veroista. Lisäksi ansiotuloverotus koskee mm. eläketuloja ja sosiaalietuuksia, kun tässä puhutaan vain työstä. Vastauksena yllä olevaan, tarkoitin että arvonlisävero ja sivukulut voisi mainita tässä yhteydessä. Ne kuitenkin ovat usein esillä, kun aiheesta puhutaan. Vaikka sivukulut eivät teknisesti olisikaan veroja ja arvonlisävero olisikin kulutusvero, ne kuitenkin liittyvät samaan asiaan. Arvonlisäverolla verotetaan arvonlisää, joka puolestaan syntyy mm. työstä. Yhteisöverokin liittyy asiaan, sillähän verotetaan yrittäjien työtä. Yhteisöveron alennus puolestaan perusteltiin sillä, että tulee lisää työpaikkoja, kun yhtiöihin jää enemmän rahaa palkanmaksuun. Pääomatuloverokin liittyy yrittäjien työn verotukseen, kuten totesit, ja vieläpä muissakin yhtiömuodoissa. Onko artikkeli tarkoituksella rajattu siten, että se kattaa sekä palkansaajat että yrittäjät, vai tulisiko asia selvyyden vuoksi rajata palkkatyöhön? Vaihtoehtoisesti erilliset osiot palkansaajien ja yrittäjien työlle? --Wähäwiisas (keskustelu) 27. marraskuuta 2014 kello 14.03 (EET)

Minun suuremmat intohimoni ovat olleet kansantaloustieteessä, eikä niinkään verotuksessa. Ajattelin, että yrittäjä voi nostaa palkkaa yrityksestä, jolloin olisi läheinen yhteys tähän aiheeseen. Mutta kun kyse on "työn"/"työnteon" verotuksesta, niin on varmaan ihan perusteltuakin, että käsitellään muutakin kuin ansiotuloverotusta. Tähän artikkeliin kannattaisi lisätä verokiila, ja on selvää, että siihen kuuluu myös veronluonteisia maksuja (palkan sivukuluja). Kyllä tässä artikkelissa on yritetty taapertaa työvoimakustannustenkin puolella ja nähdäkseni artikkelissa kannattaa olla sekä työntekijän (palkansaajan) että työnantajan (yrityksen) näkökulmista. Onhan se aika ilmeistä, että työn verottaminen haittaa myös yrityksiä (yrittäjiä, yritysten omistajia), kun jokuhan ne "ylisuuret" palkat maksaa ja jotenkin se "ilma" on leivottava hintoihin ja kyllähän hyödykkeiden hinnoissa on sitten sitä "ilmaa" ja arvonlisävero puhaltaa hintoihin vielä 24% lisää ilmaa. Artikkelissa kyllä on ostovoimasta, mutta ajattelin sitä palkansaajan näkökulmasta, enkä ottanut siihen tällaista koko taloudessa esiintyvää verotuksen "ilma"-efektiä. Kuitenkin näissä tapauksissa ollaan työmarkkinoilla (työn kysyntä ja tarjonta) ja suoritemarkkinoilla (tuotteita ja palveluja) -- tätä kautta ajatellen artikkelissa kannattaisi varmaankin keskittyä enemmän työmarkkinoihin kuin suoritemarkkinoihin. --Hartz (keskustelu) 27. marraskuuta 2014 kello 14.20 (EET)

Oma näkökulmansa on valtion/verottajan näkökulma, mitä ei saa unohtaa (sitä vartenhan työn verotusta on). Artikkelissa voidaan hyvin esittää työn verotus "hyvänä" tapana verottaa, onhan se parempi tapa kuin könttäverot ja moneen muuhun veroon liittyy myös omat ongelmansa, jotka voivat olla jopa verojen kantamiseen liittyviä haasteita. --Hartz (keskustelu) 27. marraskuuta 2014 kello 14.26 (EET)

Kansantaloustieteen näkökulma on hyvä. Tuli mieleen, onko artikkelin aihe täsmällisesti Palkkatyön verotus, Palkan verotus vai Työn verotus. Ilmeisesti juuri nyt se on Palkan verotus. Yrittäjien työpanoksen verotus on osa aihepiiriä Työn verotus (oli palkkaa tai ei) ja myös Palkan verotus (kun palkkaa tulee), mutta ei Palkkatyön verotus (yrittäjyys ei oikein ole palkkatyötä). En ota kantaa, mikä on oikea rajaus ja oikea otsikko. --Wähäwiisas (keskustelu) 27. marraskuuta 2014 kello 16.07 (EET)

Ei ainakaan Palkan verotus, koska sehän on artikkelissa Ansiotuloverotus. --Hartz (keskustelu) 27. marraskuuta 2014 kello 16.26 (EET)

No ei tarkalleen niinkään. Ansiotuloverotus koskee monia muitakin tuloja kuin palkkaa. Joka tapauksessa on hyvä, että tämä artikkeli on erillään Suomen verotuksen yksityiskohdista. --Wähäwiisas (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 10.00 (EET)

Johdannossa artikkeli käsittelee työn verotusta yleisesti, mutta sisältö pääosin suomalaista työn verotusta. Epäsuhtaan viittaa myös se, että vastaaviin muunkielisiin wikipedia-artikkeleihin ei ole linkkejä.--Oleondre (keskustelu) 15. syyskuuta 2022 kello 13.27 (EEST)

Artikkeli on yksipuolinen. Esim. kohta Työn tarjonta ja työllisyysaste sisältää ainoastaan yhden näkökulman aiheeseen (vrt. esim. https://en.wikipedia.org/wiki/Effect_of_taxes_on_employment).--Oleondre (keskustelu) 15. syyskuuta 2022 kello 13.27 (EEST)

Kohta Työn verotuksen keventäminen pitäisi päivittää huomioimaan VATT:in raportti: Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan, jonka mukaan: "Tyypillisten palkansaajien tehdyt työtunnit ja verotettava tulo reagoivat vain maltillisesti tai eivät ollenkaan tuloveroasteen muutoksiin Suomessa. Myös kansainväliset tutkimustulokset ja tulokset muista Pohjoismaista ovat hyvin samankaltaisia. Tuloverotuksen pienet vaikutukset työnteon määrään ja verotettavaan tuloon kertovat siitä, että tuloverotuksen hyvinvointitappio on korkeintaankin vain melko maltillinen. Esimerkiksi tuloveroasteen laskeminen ei merkittävästi lisää työnteon määrää".--Oleondre (keskustelu) 15. syyskuuta 2022 kello 13.25 (EEST)