Keskustelu:Terapsidit

Artikkeli Terapsidit on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
28.4.–12.5.2014	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Olen tehnyt sivuun suuria muokkauksia ja lisännyt asiaankuuluvat lähteet. Nyt sisällön pitäisi olla laajempi.--Asikal1 (keskustelu) 27. marraskuuta 2013 kello 16.09 (EET)

Tarkoitin että artikkeli käsittelee nyttemmin asiaa yksityiskohtaisemmin ja on myös enemmän nykyisten tieteen käytäntöjen tasalla.--Asikal1 (keskustelu) 27. marraskuuta 2013 kello 17.29 (EET)

Australobarbarus

Lisään Australobarbarus-dikynodontin luurangosta ottamani kuvan artikkeliin.--Asikal1 (keskustelu) 27. marraskuuta 2013 kello 17.29 (EET)

Itseasiassa lisäsin useammankin kuvan tähän artikkeliin.--Asikal1 (keskustelu) 28. marraskuuta 2013 kello 13.23 (EET)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaavan artikkelin kriteerit

• 1. Artikkelin tulee olla kunnossa ja sisältää perustiedot aiheestaan. Lyhyt artikkeli riittää.
• 2. Sisällön tulee olla objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka.
• 3. Artikkelin tulisi noudattaa Wikipedian tyyliohjeita.
• 4. Artikkelin tulisi olla muodoltaan linjassa muiden vastaavan aihepiirin artikkeleiden kanssa.
• 5. Lähteet tulisi mainita.
• 6. Kielen tulisi olla selkeää.
• 7. Artikkelin tulisi olla myös maallikolle lukukelpoinen.
• 8. Mahdottomia ei vaadita.
• Esimerkkejä lupaavaksi kelpaavista artikkeleista: Wikipedia:Lupaavat artikkelit

Ehdotan lupaavaksi artikkeliksi. --Hartz (keskustelu) 28. marraskuuta 2013 kello 14.52 (EET)

Noit luustotermit pitäs kyllä saada korjattua. J.K Nakkila (keskustelu) 29. marraskuuta 2013 kello 06.06 (EET)

Niin, hyvä huomautus. En kyllä ole ihan varma suomenkielisistä nimistä niille.--Asikal1 (keskustelu) 29. marraskuuta 2013 kello 10.47 (EET)

Äkkisältään olisi jotain lupaavaakin, mutta lupaan katsoa kielenhuoltoa sikäli kuin osaan viikonlopun aikana ja katson sitten. --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2013 kello 19.47 (EET)

Tämä näyttää olevan vaikeampaa kuin biokemia. En selviydy otsikosta ilman ammatiapua. Kannattaa tätä joka tapauksessa parantaa. Vrt. alla seuraavassa fylogenetiikkaa käsittelevä osio. --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2013 kello 20.03 (EET)

Yksi asia on joka mua konstantisti häiritsee, nimittäin se että puhutaan historiasta ja maailmanhistoriasta ja maailman historiasta silloin kun kyse on esihistoriasta eli kyseessä on aikakausi josta ei ole kirjallisia muistiinpanoja. Tämä on kyllä aivan yleistä eli ei ole vain tämän artikkelin ongelma. --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2013 kello 21.36 (EET)

Esihistoria tarkoittaa käsittääkseni nimenomaan ihmisen kulttuurihistorian vaihetta, jolloin ei ollut vielä kirjallisia muistiinpanoja, ei maapallon historian vaihetta, jolloin ihmisiä ei edes vielä ollut. --PtG (keskustelu) 29. marraskuuta 2013 kello 23.11 (EET)

Voitte kertoa tarkemmin ongelmista otsikoissa ja muussa vastaavassa, niin voin ehkä yrittää korjata niitä, tai joku muukin voi sen tehdä. Mielestäni evoluutiohistoria tai maailmanhistoria ei ole väärä termi, mutta en ole kuitenkaan ihan varma. Jos tiedätte paremman termin, voitte ehdottaa sellaista. Kaikki ehdotukset ovat toivottuja. Kiitos kommenteista, ne auttavat kovasti muokkaamisessa.--Asikal1 (keskustelu) 29. marraskuuta 2013 kello 23.49 (EET)

Maailmanhistoria on huono termi tässä yhteydessä, sillä sillä viitataan yleensä ihmiskunnan historiaan. Maapallon historia puolestaan tarkoittaa tosiaan koko tämän pallon (geologista) historiaa. --PtG (keskustelu) 29. marraskuuta 2013 kello 23.52 (EET)

Tämä on muuten parantunut jo aika paljon kiitos Hartzin esityksen, hyvien kommenttien, no omanikin kielenhuollon ja Asikal1:n järkevien muutosten vuoksi. Minä ainakin saan jo johdannosta melkein selvää ja koetan vielä tapella tuon luuosion kanssa, ehkä tästä tulee ainakin entistä parempi. --Höyhens (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 02.48 (EET)

Artikkeeliin on lisätty selvennysvaatimuksia. Mitä näissä kohdissa mielestänne pitäisi selventää? Tämä on mielestäni suhteellisen tärkeä asia tiedettäväksi.--Asikal1 (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 10.03 (EET)

Tein ehkä huonon ratkaisun laittamalla ne selvennystägit. Pistin ne omaa oikolukuani varten kun en ymmärtänyt. Yritän "uusin silmin" ymmärtää vielä ihan lähipäivinä, tänään tai huomenna. En jätä niitä sinne pitempään jos ymmärrän tai keksin mielestäni paremman tavan sanoa kyseiset asiat. --Höyhens (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 19.11 (EET)

No toi valtakausikysymys. Mitä täällä oli vallalla keskisen triaksen ja kenotsooisen kauden välillä, kun terapsidit eivät olleet hallitsevassa asemassa? Hirmuliskotko? --Höyhens (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 19.35 (EET)

Tämä kohta selvisikin. --Höyhens (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 10.19 (EET)

Toinen selvennyspyyyntö on sitä, miksi esi-isiksi on sukupuusta valikoituneet juuri theriodontia-kynodontit? kun siellä on esi-isiä moneen junaan. --Höyhens (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 19.40 (EET)

Muutin sen sellaiseksi että itse ymmärrän. --Höyhens (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 10.51 (EET)

Nisäkkäät ovat kynodontteja. Fylogeneettinen systematiikkahan toimii juuri niin että esimuoto ja kaikki jälkeläiset kuuluvat samaan taksoniin.--Asikal1 (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 12.19 (EET)

Tämä tiedetään fossiilien perusteella. Olin kirjoittanut laajemman selostuksen, mutta se hävisi, kun vastasitte sillä aikaa kun kirjoitin, miten sen saisi palautettua?--Asikal1 (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 12.21 (EET)

Nyt olen tarkkaavaisempi enkä enään tyhmyyksissäni hävitä vastauksiani, anteeksi.--Asikal1 (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 12.35 (EET)

Ja nisäkkäiden ilmestymis-luvussa on tämä lause:"Tällainen parillinen nivellys ei kuitenkaan kestänyt geologisessa mittakaavassa kovin pitkää aikaa.^selvennä" Arvelen geologisen mittapuun mukaanoton juontuvan siitä, että ajalta ei ole kertynyt paljonkaan fossiileja. Onko näin vai onko tässä tavoiteltu jotain muuta? --Höyhens (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 19.45 (EET)

Mielestäni paleontologinen sopii tuohon paremmin kuin geologinen. Käykö? --Höyhens (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 11.11 (EET)

Olen kuullut puhuttavan "geologisesta aikaskaalasta".--Asikal1 (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 12.23 (EET)

Olin kirjoittanut myös tähän laajemman vastauksen. Nyt kirjoitan jotain sen sisällöstä uusiksi liittyen "ei kestänyt geologisessa mielessä kauan" ilmaukseen. Lähteenä käyttämäni englanninkielinen sivusto mainitsee ettei kaksinivelinen tila kestänyt kauan. "This unusual paired condition did not last long, though." [1] Tämä kuitenkin todellisuudessa tarkoittaa pitempää aikaa, sillä evoluutio on muutosten tapahtumista populaation ominaisuuksissa. Populaation ominaisuuksien suuremmissa muutoksissa menee yleensä pitempi aika, sillä useampia sukupolvia kuluu suurempaan muutokseen. Pitää myös muistaa ettei evoluutio ole lineaarista muuttumista tiettyyn suuntaan, vaan kehityslinjan haarottumista useaan suuntaan. Lähde viittaa todennäköisimmin siihen että kaksileukanivelisiä kynodontteja tunnetaan tietyltä ajanjaksolta. Biologiankirjani (yliopistotasoa) mainitsee nisäkkäiden evoluutiota käsittelevässä kohdassa ajanjakson noin 220 - 195 milj. v. sitten. --Asikal1 (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 12.34 (EET)

Hei, hienosti löydetty luiden nimet!--Asikal1 (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 20.15 (EET)

 Kannatan lupaavaksi. --Höyhens (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 11.13 (EET)

Viitteiden käyttöä voisi miettiä, mutta eiköhän lupaavaksi voisi kannattaa- --PtG (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 11.45 (EET)

1. perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti.
2. lähde merkitty. (Erillinen lähdeluettelo käyttöön, johon nostetaan tärkeimmät lähteet.)
3. malline ok.
4. viitteistys aukoton.
5. laaja.
6. monta lähdettä.
7. lähteet käsittelevät aihetta? Ehkä tuossa pitkässä viitejoukossa on jokin joka käsittelee aihetta kokonaisuutenakin?
8. kuvitus.
9. kieli ok. turhan tiheä viitteistys haittaa luettavuutta, eli viiteryppäille pitää tehdä jotain. Johdannosta viitteet voinee poistaa kokonaan. Osassa viiteryppäistä vois poistaa vähemmän arvovaltasia lähteitä.
10. luokittelu ok.
11. kielilinkit ok. yleisilme ok. (runsaat viitteet tekevät artikkelista sottuisen ja ehkä vähän luettelomaisen)
12. artikkelin historia: artikkelia laajennettu ja samalla ilmeisesti vanha sisältö korjattu/tarkastettu 10-11/2013, jonka jälkeen artikkelin historia koostuu luotettavalta vaikuttavista lisäyksistä.

10/11 -> Lupaava artikkeli. Hyvää työtä. Gopase+f (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 12.03 (EET)

Kannatan –J.K Nakkila (keskustelu) 2. joulukuuta 2013 kello 13.16 (EET)

Kaikkien keskusteluun osallistuneiden mielestä artikkeli on lupaava. Merkitsen ja arkistoin. Keskustelussa esiin nostettuja parannnusehdotuksia voi toteuttaa artikkelia kehitettäessä eteenpäin. Gopase+f (keskustelu) 2. joulukuuta 2013 kello 16.38 (EET)

Fylogeneettinen systematiikka

Haluaisin kommentoida tekstin uusia muokkauksia hieman, sillä niissä näyttää olevan muutamia epäjohdommukaisuuksia, jotka todennäköisimmin johtuvat vanhasta esifylogeneettisesta luokittelusta.--Asikal1 (keskustelu) 28. marraskuuta 2013 kello 21.31 (EET)

Kladistisessa mielessähän parafyleettisiä nimiä yleisimmin vältetään, sillä ne eivät kuvaa eliöiden oikeita sukulaisuussuhteita. Nehän kuvaavat sitä mitä jotkin eläimet eivät ole, eivätkä sitä mitä ne ovat. Uudet muutokset myös näyttävät monissa suhteissa olevan uuseimpia artikkelin lähteitä vastaan. Fylogeneettinen systematiikkahan luokittelee vain kladeja eli monofyleettisiä ryhmiä, ja juuri tämän takia lisäsin artikkeliin myös linkin kladistiikkaa, fylogeneettista systematiikkaa käsitteleville sivuille. "Lahko" "Pelycosauria" on ei-luonnollinen (parafyleettinen) luokitus, eikä sitä tieteellisenä nimenä enään käytetä. Se on samassa mielessä väärin kuin esim. selkärangaton (Invertebrata) tai kala (Pisces). Jos pelykosauri-nimeä käytetään uudemmissa tieteellisissä teksteissä se on epävirallinen "pelycosaur" eikä enään Pelycosauria.--Asikal1 (keskustelu) 28. marraskuuta 2013 kello 21.31 (EET)

Therapsida ja "Pelycosauria" eivät ole millään muotoa yhteneviä ryhmiä vaan terapsidit ovat yksi synapsidien kladeista (monofyleettisistä/luonnollisista) ryhmistä, johon myös nisäkkäät kuuluvat. Synapsidit (Synapsida) ei myöskään tietääkseni ole useimpien lähteiden mukaan "luokka" vaan yleisimmin se on vain ei arvotettu kladi.--Asikal1 (keskustelu) 28. marraskuuta 2013 kello 21.31 (EET)

En ollut lukenut kaikkea ihan tarkasti, anteeksi. Muutokset olivat muuten kuin synapsidien "luokkaa" ja "pelykosaureja" koskien oikeita. --Asikal1 (keskustelu) 29. marraskuuta 2013 kello 11.18 (EET)

Siis onko "pelykosauri" olemassa edes tiedemiesslangissa vai onko käytössä vain latinan "Pelycosauria" ja englanninkielinen "pelycosaur"? yst. --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2013 kello 20.05 (EET)

"Pelycosauria" nimitys on fylog. syst. myötä menettänyt kättötarkoituksensa. Jos sen yrittäisikin muuntaa fylogeneettiseksi määritelmäksi, niin silloin se olisi aivan sama kuin Synapsida. "Pelycosauria" (Cope, 1878) on tälle "ryhmälle" alumperin annettu tieteellinen nimi, joten sen käyttö ei varmaankaan olisi suotavaa. Olen löytänyt ainoastaan yhden uudemman artikkelin [2] (2006), jossa käytettiin vanhoja ei-fylog. syst. nimityksiä, mutta sitäkin uudemmissa "Pelycosauria" on tieteellisenä nimenä jo hylätty. esim. [3] (2007), [4] (2010) ja [5] (2012). Suomenkielisistä nimityksistä en ole täysin perillä, sillä en ole törmännyt suomenkielisiin materiaaleihin, joissa varhaisista synapsideista olisi kirjoitettu kattavasti.--Asikal1 (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 09.25 (EET)

Kun luin uudestaan kirjaa Esihistoriallinen eläinmaailma, huomasin että siellä käytettiin nimitystä "pelykosauri", mutta kirja perustuu vanhempaan taksonomiaan, eikä se ole tieteellinen artikkeli.--Asikal1 (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 10.01 (EET)

Ehkä tämä vanhentunut nimitys on silti tieteenhistoriallisesti järkevää tässäkin artikkelissa selittää. ---Höyhens (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 19.08 (EET)

Se on artikkelin alussa.--Asikal1 (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 22.18 (EET)

Toinen kysymys. Onko toi ryhmä oikea nimitys vai pitäisikö se korvata sanalla kladi? --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2013 kello 20.09 (EET)

No "kladi" (en: clade) on se virallinen nimitys taksonomisille tasoille fylogeneettisessa syst., sillä siinä taksoneita (eliöryhmiä) ei arvoteta (esim. "luokka", "heimo"), mutta olen käyttänyt myös ryhmä sanaa ettei aina olisi sama sana tekstissä.--Asikal1 (keskustelu) 29. marraskuuta 2013 kello 23.51 (EET)

Kannattaisi varmaan käyttää tekstissä samaa sanaa joka kohdassa yhdenmukaisuuden vuoksi, vaikka saman sanan toisto voi tuntua tylsältä. --Hartz (keskustelu) 30. marraskuuta 2013 kello 19.42 (EET)

Olen nyttemmin tehnyt näin.--Asikal1 (keskustelu) 2. joulukuuta 2013 kello 13.14 (EET)

Taksonomiamalline

Uudistin mallineen, sillä Synapsida, ei useinkaan ole arvotettu luokaksi. Vaihdoin siihen kohtaan sanan kladi. Lisäksi Pristerognathusin nimi oli kirjoitettu väärin. Pristerognathuskuvan kuvauksessa nimi lukee oikein, mutta kuvan nimessä väärin "Pristeroognathus". Korjasin myös sen. Lisäksi uudistin kuvatekstin.--Asikal1 (keskustelu) 1. joulukuuta 2013 kello 19.40 (EET)

Tutkimuksen historia

Tämä kohta ei ole vielä ihan valmis, mutta mielestäni se on melko hyvä olla artikkelissa. Aion työskennellä sen parissa lähiaikoina, mutta totta kai muutkin voivat sitä siinä välillä täydennellä.--Asikal1 (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 01.13 (EET)

Tottakai artikkeleja on hyvä ja hauskakin parannella, jatka vain. En itse tunne tämän alan tutkimuksen historiaa laisinkaan, mutta jos haluat esimerkiksi näitä Wikipedian parempia statuksia tälle, neuvoisin laittamaan näitä lähdeviitteitä niille kohdin tekstiä missä on viitattava asia. Lähinnä kappaleiden loppuun. Muuten niitä on lähes mahdoton muiden katsella. Tekniikan kyllä jo osaatkin. --Höyhens (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 02.08 (EET)

Selvähän se, tein nuo edelliset muokkaukset aika myöhään niin en ehtinyt ihan kaikkea tehdä.--Asikal1 (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 11.37 (EET)

Noniin, nyt olen tehnyt siihen jonkinmoisen selostuksen tutkimuksen historiasta. Onko se mielestänne sopivanlainen?--Asikal1 (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 13.56 (EET)

Oikein hyvältä näyttää. Jos haluat muiden käyttäjien kommentteja artikkelin parantamiseen ja työstää artikkelia eteenpäin saatujen kommenttien perusteella, niin kannattaa tehdä vertaisarviointipyyntö. Tuossa voidaan tehdä kielenhuoltoa ja puuttua tekstin kohtien ymmärrettävyyteen/merkityksien selkeyteen. Tämän jälkeen artikkelia voitaisiin yrittää hyväksi artikkeliksi. --Hartz (keskustelu) 6. helmikuuta 2014 kello 12.43 (EET)

Hyvä ajatus tuo arviointipyyntö. Olen itse myös sitä mieltä ettei tutkimuksen historia-osiossa ole käsitelty vielä ihan kaikkea, mitä siinä mielestäni voisi olla. En vain ole ehtinyt etsiä ja lukea kaikkia materiaaleja. Ja artikkelin kohtien selkeys on tietysti tärkeä asia.--Asikal1 (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 12.34 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Olisi hyvä saada arviointia artikkelin selkeydestä, puutoksista ja muusta vastaavasta. Olisiko tällä kenties mahdollisuus tulla hyväksi artikkeliksi? Mitä puuttuu ja mikä jää epäselväksi, onko tekstin asiasisältö järjestelty selkeästi? --Asikal1 (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 12.45 (EET)

Suosittelen kaikkia lukemaan lupaava artikkeli -keskustelun artikkelin keskustelusivulta. Vilkaisin artikkelia päällisin puolin, niin mieleeni tuli, että artikkelissa on ehkäpä yliviitteistetty joitain kohtia. Luulen, että vähempi viitteiden määrä riittäisi? Tähän varmasti muut osaavat tarttua minua paremmin. Lisäksi voisi pohtia sellaista, että voitaisiinko artikkelin johdannossa (ne ekat neljä kappaletta ennen ensimmäistä otsikkoa), luopua viitteistämisestä kokonaan ja kirjoittaa johdannon asiat tavallaan toiseen kertaan viitteillä varustettuna sinne ihan leipätekstiin? Ehkä eri lähteiden sisältöjä voitaisiin sitten käsitellä laajemmin, eikä tulisikaan 5-7 viitettä peräkkäin. --Hartz (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 12.52 (EET)

Itse kirjoitan johdannon muun artikkelin pohjalta yhteenvedoksi. Näin siihen ei mielestäni tarvi merkitä lähteitä, kun kaikki tiedot ovat kuitenkin lähteistetty myöhemmin. Tämähän on hieman häilyvä tyyliohje, sillä joidenkin käyttäjien mielestä johdantoonkin olisi kiva saada viitteet. Mutta kun sen kirjoittaa sen jälkeen valmiiksi, kun muu artikkeli on valmis, niin tällaiseen yhteenvetoon ei tarvitse lähteitä. Mutta kokonaisuudessa artikkeli vaikuttaa todella kattavalta. Miksei jopa suositelluksi? Lukaisen sen tarkemmin myöhemmin läpi ja yritän antaa parannusehdotuksia. --PtG (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 14.11 (EET)

Kommentti tähänkin väliin: Mä teen samoin. Ensin artikkeli, sitten johdanto. Eikä yhdessäkään mun suositellussa tai muussakaan ole johdannossa viitteitä, koska mä uskon johdannon mahdollisimman helppoon lähestyttävyyteen. Samat asiat on sitten leipätekstissä (johdannossahan ei ole mitään, mitä ei olisi muualla tekstissä) viitten kanssa. EDIT: Tästä artikkelista vielä sen verran, että kappaleiden järjestystä voisi miettiä. Nyt piirteet-kappale on tosi tynkä, voisko sitä laajentaa tai yhdistää jonnekin. Myö tutkimus tulee mun mielestä hassusti piirteiden ja evoluution väliin, se sopisi minusta parhaiten loppuun. Ensin biologia, sitten kaikki "metajuttu" --albval(keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 18.22 (EEST)

Erittäin hienoa että tämän suunnan aihepiireistä kehitetään artikkeleita näin pitkälle!--Urjanhai (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 14.49 (EET)

Ihan tällainen maallikon näkökulma: Artikkelissa terapsidit määritellään heti alussa "kladiksi", mutta sikäli kun nyt muuta artikkelia oikein ymmärsin, niin kyseessä on samalla myös lahko. Olisiko mahdollista käyttää artikkelin ensimmäisessä lauseessa määritelmää "terapsidit ovat lahko", jotta maallikkolukijakin ymmärtäisi, mistä on kyse, kun aloittaa artikkelin lukemisen. Kladeista voisi sitten puhua vaikka seuraavassa lauseessa. Vai meneekö se jotenkin epätieteelliseksi? Todettakoon muuten, että sivistyssanakirjassani on vain yksi merkitys sanalle kladi: "epäitsenäinen kirjanpitokirja, esim. kirja tai vihko, johon tehdään aikajärjestyksessä kirjauksia". Tulee alasaksan sanasta "Kladde" eli tahra. Lähdeviitteiden käytöstä johdannossa olen samaa mieltä kuin PtG tuossa yllä. --Risukarhi (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 16.49 (EET)

Kladi on aivan oikea termi: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Biologia:kladi. --Hartz (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 16.58 (EET)

No, en sitä varsinaisesti epäillytkään; pointtini oli vaan, että sana on vähän tunnettua erikoistermistöä. Toivottavasti se tulee sivityssanakirjan uuteen painokseen. --Risukarhi (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 17.56 (EET)

Kun kladi on linkitetty, niin se voi olla jopa ymmärrettävämpi kuin lahko tms. Maallikkona en nyt ole ihan varma, mutta olisiko nyt niin, että kun "virallista" luokitusta (jolle esim. Wikipediassa lienee jokin sovittu lähde) muutetaan harvemmin, ja toisaalta käsitykset siitä mitkä ryhmät muodostavan evoluutiopuun kokonaisen haaran eli tuon kladin, saattavat muuttua tätä nopeammin, niin silloin tuo kladi on itse asiassa maallikolle ymmärrettävämpi käsite, koska se kuvaa käsitystä todellisuudesta suoraan, kun taas tuo tieteellinen luokittelu, jota muutetaan vain aika ajoin, kuvaa käsitystä todellisuudesta pikemminkin viiveellä, ja on enemmän vain tiedon praktisen järjestämisen apuväline, mutta on kuitenkin välttämätön, että tieto pystyisi järjestyksessä. (Vai menikö tämä nyt likikään oikein?) Useinhan ne ovat myös samoja, mutta monissa kohdin tieto myös muuttuu kun tutkimus nopeasti etenee. Sitä en tiedä, onko kladi nyt virallisin ilmaus tälle asialle. --Urjanhai (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 18.01 (EET)

Kyllä minä arvelisin, että keskivertolukijalle ymmärrettävämpi on sellainen käsite, jonka jokainen oppii peruskoulussa, kuin sellainen, josta vain hyvin harvat ovat kuulleet. Linkitys kladi johtaa lisäksi artikkeliin kladistiikka, jota saa selata hyvin pitkälle ennen kuin sieltä löytää selityksen sille mitä "kladi" tarkoittaa. Kannatan kyllä eksakteja määritelmiä, mutta jos sanan "lahko" käyttäminen ei ole tässä suoranaisesti väärin (onko?), niin sen käyttäminen nimenomaan määritelmälauseessa tekisi artikkelin paljon helpommin lähestyttäväksi niille 99 prosentille ihmisistä [arvio lienee alakanttiin] jotka eivät tunne sanaa "kladi". --Risukarhi (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 18.21 (EET)

Tässä saattaa olla yleistajuisuusongelma, joka voisi vaatia jotain säätöä, koska voi olla, että sana lienee suomen kielessä uudehko ainakin yleiskieltä ajatellen (joskaan en ole varma). Kuitenkin kun sanalle etsii määritelmän, se on ainakin lukion biologialla täysin ymmärrettävä (toisin kuin lahko, joka spesifi tieteellisen luokittelun erityiskäsite, jonka merkitys, muuten kuin että se on joku tieteellisen luokittelun taso, jää luultavasti lukion biologiasta mieleen paljon harvemmille), mutta koska se ei ole yleiskieleeen vakiintunut, niin pieni avaaminen jo määritelmässä voisi auttaa lukijaa.

Lisäksi tämänhetkisestä versiosta jää epäselväksi että jos "terapsidit on aikaisemmin luettu toiseksi synapsidien lahkoista", niin miksi ne luetaan nykyään? Terapsidien (vai minkä? ainoaksi (vai kuinka monenneksi?) lahkoksi? Eli aiemman lisäksi myös nykyinen pitäisi sanoa. Selostetaan kyllä, että toista synapsidien lahkoa ei käytetä enää taksonia, mutta mitään ei sanota siitä, käytetäänkö myös terapsideja taksonina ja mahdollisesti ehkä lahkona. Nyt tieto lahkosta on vain mallineessa, mutta se pitäisi sanoa myös tekstissä. Kun olen myös maallikko niin ainakaan ilman muita lähteitä en osaa nykyisestä muotoilusta sanoa miten tämä on, paitsi että kun se on mallineessa nimetty lahkoksi, niin kai se sitten on lahko. Ja riippuen siitä onko se lahkona voimassa vai ei (mallineesta päätellen olisi?) tulisi ehkä jotenkin jo johdannossa avata sitäkin, mitä tarkoittaa, että sama ryhmä (mahdollisesti?) voi olla sekä lahko että kladi.--Urjanhai (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 20.47 (EET)

Lisää vielä, että kannattaa aina miettiä, minkälaista lukijakuntaa mikäkin artikkeli kiinnostaa. Erikoistuneista tieteenaloista ei välttämättä ole mahdollista kirjoittaa siten, että kaikki ymmärtäisivät, mutta se ei ole välttämätä tarpeenkaan (tulee mieleen taannoin vertaisarvioinnissa ollut matematiikka-artikkeli). Sukupuuttoon kuolleet (niin sanotusti jännittävät) eläimet kiinnostavat luultavasti monia eläintieteestä mitään ymmärtämättömiä (harva on kuullut terapsideistakaan, mutta toisaalta nisäkäslisko ohjaa tähän artikkeliin), joten tässä voisi ehkä pyrkiä vähän suuremmalla syyllä kansantajuisuuteen – mutta ei tietenkään faktojen ja asiallisuuden kustannuksella. --Risukarhi (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 18.28 (EET)

Tähän tulin myös jo oikeastaan yllä. Ja maallikkona herää myös kysymys, johon toivottavasti Wikipedian biologia-aihepiiriin perehtyneet osaavat vastata. Eli jos on niin (onko?) että tieteellinen luokittelu ja fylogeneettinen systematiikka luokittelisivat lajeja erilaisiin puihin (vai miten se on?) niin voiko silloin otsikon tieteellinen luokittelu alla mallineessa lukea kladi, jos kladistiikka kerran luokittelee eri tavalla? Vai voivatko kladit myös olla siellä seassa? Ja kun osiossa Terapsidien luokitus on sekaisin heimoja ym. ja kladeja niin tarkoittaako se nyt että että osa kladeista on samalla eri tason taksoneita (vai oliko se nyt niin että taksoni = tieteellisen luokituksen taso? ilmeisesti oli?) ja osa ei? Ja ovatko myös taksonit esim. tuossa kaaviossa aina myös kladeja vaiko ei? Tätä ei nyt oikein onnistuta maallikolle avaamaan. Eli kun käsitteiden taksoni ja kladi suhde on artikkelin ymmärtämiselle tärkeä, niin se tulisi artikkelissa myös jotenkin ehkä avata, että aiheesta kiinnostunut maalliikolukijakin ymmärtäisi sisällön.--Urjanhai (keskustelu) 7. helmikuuta 2014 kello 20.47 (EET)

Kladistiikka on tieteellistä luokittelua, se on vain erityylistä kuin Linnén alkuperäinen luokittelu. Linnén aikanahan ei tiedetty lajien ja populaatioiden muuttuvan ajan myötä. Kladistiikassa pyritään ottamaan huomioon eliöisen todelliset sukulaisuussuhteet mahdollisimman hyvin, ja tästä syystä kladeihin sisältyvätkin kaikki yhteisen kantamuodon jälkeläiset.--Asikal1 (keskustelu) 8. helmikuuta 2014 kello 14.50 (EET)

Linnén taksonomiassa käytetään sellaisia nimityksiä kuten kesimerkiksi "lahko" ja "heimo", jotka ovat täysin keinotekoisia sillä esim monilla "heimoiksi" luokitelluilla taksoneilla geneettinen vaihtelu, evoluutiohistorian pituus ja muu vastaava ovat täysin erilaiset. Se on usein vain ollut jonkin luonnontieteilijän päätös mitä vaikka "lahkoksi" kutsuu, ja näitä on myös jouduttu monissa suhteissa muuttelemaan ja lisäämään tasoja uuden tiedon myötä. Kladistiikassa tätä ongelmaa ei ole.--Asikal1 (keskustelu) 8. helmikuuta 2014 kello 14.50 (EET)

Lisäksi. Taksoni on sama asia kuin mikä tahansa tieteellisen luokittelun taso. Kladistiikassa kaikki taksonit ovat kladeja, ja Linnén nimitykset kuten "heimo", "lahko" ovat myös samalla kladeja, mikäli kyseistä taksonia ei ole todettu kokonaan keinotekoiseksi kuten esim. "Vermes" jota linne käytti kaikille muille eläimille kuin niveljalkaiset ja selkärankaiset. Eli siis jos taksoni on kladi se voi olla myös heimo tai lahko tai luokka tai mikä vain. Linnén jälkeen hänen taksonomiaansa paranneltiin paremmin vastaamaan luontoa sellaisena kuin se on. Silti on pitkään käytetty vielä nimityksiä, jotka pohjautuvat vain jaettuihin primitiiviominaisuuksiin ja tiettyjen ominaisuuksien puuttumiseen.--Asikal1 (keskustelu) 8. helmikuuta 2014 kello 14.50 (EET)

Esimerkkinä voisi käyttää matelijoita. Ne on käsitetty vaihtolämpöisiksi vesikalvollisiksi tai vesikalvollisiksi joilta puuttuu turkki tai höyhenet (siis vesikalvolliset ovat maaselkärankaisia joilla alkionkehitystä suojaa vesikalvo). Tämä on kuitenkin keinotekoista, sillä esimerkiksi krokotiilieläimet ja linnut ovat läheisempää sukua toisilleen kuin krokotiilit ovat esim. liskoille. Niitä yhdistävät arkosaureihin tietyt ominaisuudet kuten esimerkiksi tietyt kallon ja luuston ominaisuudet sekä geneettinen samanlaisuus. Matelijat on alun perin luokiteltu niiltä puuttuvien ominaisuuksien mukaan eikä sen mitä niillä on. Tämän vuoksi myös nisäkkäitä edeltäneet terapsidit oli luokiteltu matelijoihin vaikka niillä ei ole matelijoiden kanssa mitään tekemistä toisin kuin linnuilla jotka todellisuudessa ovat tasalämpöisiä matelijoita, tarkemmin dinosauruksia. Toivottavasti en ole ollut liian epäselvä.--Asikal1 (keskustelu) 8. helmikuuta 2014 kello 14.50 (EET)

Ehkä tämä auttoi noin keskimäärin. Meitähän on täällä on monen sortin maallikkoja, itselläni on esim. jonkin verran tämän suunnan opintoja, joten itse kladistiikan ajatus on kristallinkirkas, mutta nimeämissystematikka on käytännön nippelijuttua, jota en hallitse, jollekin taas (vai voiko enää nykyäään?) koko evolutiivisen polveutumisen ajatus voi olla vieras ainakin jos tekstin juonta pitäisi seurata sitä vasten. Suurin kynnys ainakin kaltaiselleni lukijalle voi olla juuri se, mikä on näiden Linneltä periytyvien nimeämissysteemien suhde todelliseen polveutumiseen (josta tieto koko ajan muuttuu), eli muutetaanko näitä linneltä periytyviä taksoneita aina kun tieto polveutumisesta muuttuu vai jätetäänkö muuttamatta. Tiedän esim. hyvin (kun olen kirjoista lukenut) että virtahevot ovat läheisempää sukua valaille kuin muille sorkkaeläimille, jolloin siis valaat ovat oikeasti sorkkaeläimiä (tai cetartiodactyla), mutta onko silti nimi "sorkkaeläimet" (artiodactyla) edelleen virallisesti käytössä, vaikka se onkin samanlainen ryhmä kuin matelijat ilman lintuja? --Urjanhai (keskustelu) 9. helmikuuta 2014 kello 09.16 (EET)

Linnén taksonomia on muistaakseni osunut monissa suhteissa melko lähelle oikeaa selkärankaisten kohdalla, tai jos ei nyt Linné itse niin kuitenkin ennen kladistiikan perustamista taksonomiset ryhmät olivat jo melko lailla nykyisenkaltaiset. Sorkkaeläimet sellaisena kuin se on alun perin määritetty ei ole aivan oikein, mutta käsittääkseni sorkkaeläinten ja valaiden luokitus eri lahkoiksi on vielä käytössä. Tämä valaiden ja virtahepojen lähisukulaisuus on kuitenkin vielä melko uutta tietoa, sillä vielä melko äskettäin valaiden uskottiin olevan läheisempää sukua Mesonychialle kuin sorkkaeläimille. Voi olla että asiaa halutaan aluksi tutkia vielä tarkemmin enne kuin suuria muutoksia tehdään luokitteluun. Lintujen ja matelijoiden sekä synapsidien ja nisäkkäiden evolutiiviset yhteydet on kuitenkin tiedetty jo pitkään.--Asikal1 (keskustelu) 9. helmikuuta 2014 kello 19.44 (EET)

Niin joo, ja nimitystä matelijat käytetään vielä melko yleisesti ilman lintuja, mutta esimerkiksi jo nykyisissä Campbell Biology -oppikirjan painoksissa sanaa ”reptile” (englanninkielinen kirja) käytetään myös linnuista. Ne jotka haluavat pitää matelija-nimityksen epävirallisena terminä mielestä Sauropsida on oikea nimitys kladille. Muiden mielestä Reptilia on parempi, sillä se on myös vanhempi nimi.--Asikal1 (keskustelu) 9. helmikuuta 2014 kello 19.55 (EET)

Tiedä tuleeko tämä nyt oikeaan väliin, mutta jonkun sortin biologina lyhyesti komppaan Urjanhaita. Kladi on varmaan oikea termi, mutta yleiskielelle ja tavallisille lukijoille täysin vieras. Mä korvaisin sen epämääräisemmillä sanoilla kuten vaikka ryhmä (tai vaikka taksoni) aina kuin mahdolista. Vähentää ehkä tieteellistä täsmällistyyttä, mutta parantaa luettavuutta ja ymmärtävyyttä. Nyt jo johdanto mielestäni on vaikeasti lähestyttävä ja viljelee termiä turhan reilusti. --albval(keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 18.18 (EEST)

Kun nyt osuit tänne, niin sanopa painava sanasi kun artikkeleissa on sekä sukupuisssa että että leipätekstin kaavioissa kladeja ja taksoneita sekaisin, että kuuluuko näin olla vai tulisiko niiden olla taksobokseissa kumpienkin omina kohtinaan (ainakin de-wikissä taisi olla) ja tekstissä kumpiienkin omina kaavioinaan? Ja mikä ylipäänsä on, jos meille maallikoille pitäisi yksinkertaistamatta selostaa, kladin ja taksonin ero? Itse olen siitä omituinen maallikko, että luulen ymmärtäväni kladin käsitteen paremmin kuin taksonin, koska eikös se kladi nyt loppujen lopuksi ole sama asia, kuin mitä darvin jo piirteli muistikirjaansa, mutta taksonit ovat jotain sopimuksenvaraisia kirjauksia, joiden logiikasta lukiopohjalla ei ota selvää kirveelläkään, että jos kerta kaikki tietää että valaat on sorkkaeläimiä, niin kumminkin pitää pidättyä sanomasta että valaat on sorkkaeläimiä, kunnes siitä tulee jonkun instanssin virallinen päätös (vai ymmärsinkö nyt lähellekään oikein, minulle maallikkona se vaikeus ei tosiaan ole kladeissa vaan näissä taksoneissa).--Urjanhai (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 18.51 (EEST)

Pakko sanoa, etten minäkään ole näiden asiantuntija. Mutta siis mutkat suoriksi vetäen kladi = nykyaikainen taksoni. Näin siksi, että nykyään pyritään siihen, että taksonit kattaisivat aina yhden kladin, mutta aina näin ei ole ollut. Nämä eri taksonomiset tasot, suvut, heimot ja muut on pelkästään sopimuksenvaraisia, ja niiden käyttö pikkaisen sattumanvaraista (mistä kohtaa evoluutiopuuta mikäkin taksonominen taso jaetaan). Ero tulee siinä, että kun evoluutiopuu voidaan periaatteessa jakaa joka haarasta (eri kladeiksi) niin taksonomisia tasoja (tai siis niiden nimiä, heimoja yms) ei riitä joka jakoon. Se mikä on sitten hyväksytty puu ja mikä on ns virallinen totuus ei riipu määritelmästä vaan ehkä pikemminkin määritteliästä ja kaikki virallinen on tietty myös jähmeää. Enkkuwikissäkin on tästä jotain täällä --albval(keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 19.02 (EEST)

No niin, tuo oikeastaan avasi jo oleellisimman. Kun tuo nyt selkisi, niin ei pitäisi olla mitään ongelmaa, paitsi tietysti suomenkielisen terminologian vakiintumattomuus, mutta kyllä tuo nyt ainakin biologilta onnistuu varmaan sijoittaa artikkeleihin ilman vaikeita sanojakin, meillä muilla sitten voi olla heikompaa.--Urjanhai (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 19.18 (EEST)

Pakko kun pakko. Lahko on edistykselisen tieteilijän Linnén luoma osin keinotekoinenkin käsite, joskin varsin käyttökelpoinen. Kladi taas tarkoittaa sitä, että kaikki kladiin kuuluvat ovat samasta lähtökohdasta. DNA-tutkimus on tuonut tähän paljon valaistusta enkä halua astua biologien varpaille, paitsi muka siinä, että joskus tämäkään ei ihan pidä paikkaansa. Lajien yhdistymisestä ja yhdyselämästä on sienitieteessä sitä sun tätä ymmärrettävää muttei sälyteta tätä tähän artikkeliin. --Höyhens (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 00.23 (EEST)

┌────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────┘

Mielestäni kuvasitte asiaa mielestäni hyvin, mutta yli 100–250 milj. v. vanhojen terapsidien kanssa ei oikein voida DNA:ta tutkia, mutta morfologiset tutkimukset ovat kyllä täysin mahdollisia. Kuitenkin, kuten sanoitte, DNA:n erojen selvittäminen on ollut suureksi avuksi nykyisten ja ”äskettäin” hävinneiden eliöiden sukulaisuussuhteita tutkittaessa. Muuten onko artikkelista mahdollista saada hyvää lähitulevaisuudessa? Eli onko tässä vielä suurehkoja puutteita vai ei?--Asikal1 (keskustelu) 15. huhtikuuta 2014 kello 21.36 (EEST)

Kun aihe on vieras, kommentoin vain viitteitä: yhdistetyissä viitteissä pitäisi viitteen ns. nimi olla lyhyt ja ytimekäs joko sanan parin mittainen tai jokin koodi, jolla sen osaa yhdistää itse viitteeseen. Lisäksi viitteissä on käytetty hulvattomasti versaalia. Viitteet on ilmeisesti kopioitu sellaisenaan en.wikipediasta muokkaamatta niitä suomalaisen käytännön mukaan (esim. pp). Onko viitteet tarkistettu vai vain kopioitu? Yritin aloittaa korjausta, mutta viiteapparaatti on niin sotkuinen, että luovutin suosiolla etten sotke systeemmiä. Mielenkiintoinen aihe sinänsä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 7. helmikuuta 2014 kello 17.45 (EET)

En ole kopioinut viitteitä suoraan englannin kielisestä Wikistä, mutta en ole muokannut Wikipediaa vielä niin pitkään että olisin välttämättä tehnyt kaiken oikein.--Asikal1 (keskustelu) 8. helmikuuta 2014 kello 14.50 (EET)

Aha, joo. No vähitellen ne opit sitten varmaan tulee, kun on oppivainen mieli :) --Käyttäjä:Kielimiliisi 8. helmikuuta 2014 kello 17.38 (EET)

Mikä muuten on tärkein asia mitä viitteille pitäisi tehdä? Olen lukenut lähdetekstit ja viitannut ne tekstiin.--Asikal1 (keskustelu) 9. helmikuuta 2014 kello 19.55 (EET)

Mitä viitteille pitäisi tehdä selkeyttämiseksi? Jos ne on merkitty liian huonosti, niin miten minä voisin niitä parantaa.--Asikal1 (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 17.25 (EET)

Sinällään viitteissä ei ole ulkoisesti kyllä yhtään mitään vikaa. Tiedot annettu oikein. Wikipediassa on vain yleensä suositeltu käytettäväksi viitteitä varten luotuja mallineita, jotta viitteistä saisi yhtenäiset, esimerkiksi Malline:Lehtiviite. Viitemallineet löytyvät muokkaustilan alapuolelta mallineet-valikosta. Toisekseen viisi-kuusi lähdeviitettä yhden väitteen perässä on ehkä turhan paljon. Haittaa varsinkin verkossa luettavuutta. --PtG (keskustelu) 21. helmikuuta 2014 kello 22.44 (EET)

Onko useampaa lähdettä mahdollista laittaa samaan viitteeseen, vai onko se edes järkevää?--Asikal1 (keskustelu) 3. maaliskuuta 2014 kello 20.58 (EET)

Käytin verkko ja lehtiviite mallineita jo osaan lähteistä. Onko se tehty oikein?--Asikal1 (keskustelu) 3. maaliskuuta 2014 kello 22.03 (EET)

Tuossa johdannossa olisi mielestäni hyvä laittaa joitain vuosimääriä noille aikakausille, niin hahmottaisi paremmin mihin esihistorian vaiheeseen nämä elukat liittyvät, kun ei noiden kausien kronologiaa kukaan pysty muistamaan. --Nelisormimangusti (keskustelu) 20. maaliskuuta 2014 kello 13.01 (EET)

Artikkelin taksolaatikossa on suurinpiirteinen aikamäärä, 269–0 Milj. v. sit. Tämä on kaikille terapsideille eli siis myös nisäkkäille. Viimeiset terapsidit jotka eivät olleet nisäkkäitä hävisivät varhaisliitukaudella noin. 125–110 Milj. v. sit. Tarvitseeko 269–0 Milj. v. sit. teksti kirjoittaa myös tekstiosaan kun se on jo taksolaatikossa?--Asikal1 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2014 kello 21.06 (EEST)

"Terapsidit korvasivat muut synapsidit keskisen permikauden aikana. Niiden valtakausi kesti keskiselle triaskaudelle asti. Sen jälkeen tuli Archosauromorpha-matelijoiden kuten krokotiilien ja dinosaurusten vuoro vallita suurimpina maaeläiminä. Terapsidit nousivat nisäkkäinä uudelleen hallitsevaan asemaan kenotsooisella maailmankaudella." Tuo oli varmaankin se hankalin kohta näin asiasta kiinnostuneen maallikon näkökulmasta. Jos alkaa lukemaan tekstiä taksolaatikkoa katsomatta, tulee vastaan aika monta kautta jotka eivät heti hahmotu tuossa miljoonien vuosien aikataulussa. Vaikka toivottavaa olisikin, ei esim. triaskauden ajallinen sijoittuminen ole keskivertolukijalla hallussa. --Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 02.29 (EEST)

Kävisikö niin, että kirjoitan: ”Terapsidit korvasivat muut synapsidit keskisen permikauden aikana noin 269 miljoonaa vuotta sitten. Sen jälkeen (noin 245–216 milj. v. sitten) alkoi Archosauromorpha-matelijoiden kuten krokotiilien varhaisten sukulaisten ja dinosaurusten vuoro vallita suurimpina maaeläiminä. Terapsidit nousivat nisäkkäinä uudelleen hallitsevaan asemaan kenotsooisella maailmankaudella noin 65 milj. v. sitten.” Lihavoin ehdottamani muutokset tekstiin.--Asikal1 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 11.33 (EEST)

Vot. --Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 11.40 (EEST)

Tuosta kuvasta tulee minulle mieleen enemmän joku mangasarjakuva kuin joku oikea joskus elänyt eläin. Löytyisiköhän jostain parempaa?--Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 12.09 (EEST)

Mistä kuvasta? Se on taiteilijan näkemys eläimestä, jos tarkoitatte jotain artikkelissa näkyvistä kuvista. Mutta ehdottakaa vain toista kuvaa tilalle, jos kuva on mielestänne huonosti kuvaava. Tosin joissain dinosauruksista kertovissa artikkeleissa on kuvia, jotka ovat uusimpien tietojen valossa virheellisiä. Tosin se ei anna tekosyytä käyttää terapsidiartikkeleissa huonoja kuvia. En kuitenkaan ole tietoinen, että nämä kuvat olisivat kovin virheellisiä.--Asikal1 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 12.14 (EEST)

Tarkoitatteko kuvaa (Pristeroognathus DB.jpg linkki Commonsiin (englanniksi)) Pristerognathus-terapsidista? Mikäli asia on näin, niin Commonsissa olisi myös toinen piirros tästä eläimestä (Pristerognathus.jpg linkki (englanniksi)). Se ei ehkä kuitenkaan ihan sovi tähän tarkoitukseen. Commonsista kuitenkin löytyy piirroksia myös monista muista terapsideista mikäli kuvan vaihto on tarpeellista.--Asikal1 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 12.27 (EEST)

Juuri tuota kuvaa tarkoitin. En omaa mitään tietoa tieteellisestä tarkkuudesta tai sen puutteesta, mutta juuri tuo taiteilijan valitsema tyyli vierastuttaa. Voi olla muutakin mieltä. --Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 12.35 (EEST)

Mitäs mieltä olette näistä kuvista?--Asikal1 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 13.11 (EEST) [6], [7], [8], [9], [10], [11], [12], [13], [14], [15] ja [16]?--Asikal1 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 13.11 (EEST)

Suurin osa noista on saman taiteilijan tekemiä, mutta kyllä se sarjakuvamaisuus on ehkä eniten silmäänpistävää juuri tuossa pristerognathuksen kuvassa. En osaa sen enempää ottaa kantaa. Siitä tuo tuli vaan mieleen, että kun ensimmäisen kerran avasin artikkelin niin hetken luulin sen käsittelevän jotain fantasiahommaa. --Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 14.03 (EEST)

Jaa, olisiko sitten kuva jostain esillä olevasta luurangon kopiosta tai alkuperäisestä fossiilista parempi, taiko piirros jonka olisi tehnyt joku muu taiteilija?--Asikal1 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 20.40 (EEST)

Tarkoitukseni oli kommentoida artikkelia kehittävässä hengessä kun tämä arviointi on kerran käynnissä. Ei ollut tarkoitus aiheuttaa turhautumista ja tekijänoikeudellisten kuvien etsiminen ei varmasti ole helppoa. Luultavasti vika on nyt katsojan silmässä. Sille en voi mitään. Jos fossiilin kuva löytyy niin sehän on toki mukavaa. --Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 20.55 (EEST)

Ei, ei, ette suinkaan aiheuttanut suurempaa turhautumista! Itseasiassa kommenttinne on hyvä artikkelin kehittämisen suhteen ja lisäksi Commonsissa on paljon kuvia terapsidien luurangoista. Yksi itse Luonnontieteellisessä museossa ottamani kuva on jo käytössä alempana artikkelissa. Kuitenkin monissa suomenkielisen Wikipedian artikkeleissa muinaiseliöistä käytetään taiteilijan näkemyksiä kuvina, tosin jokin luuranko, jota ei ole lisätty alemmas artikkeliin olisi varmaankin parempi kuin piirros.--Asikal1 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 21.33 (EEST)

Hei muuten tässä olisi toisen taiteilijan tekemä piirros[17], ja tässä olisi esimerkkejä luurangoista [18] ja [19].--Asikal1 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 21.58 (EEST)

Hyvä, että tulkitsin kommenttinne sävyn väärin. En tiedä onko asiasta muodostunut mitään käytäntöä, mutta näkyyhän noita luurankojen kuviakin useissa muinaiseläinartikkeleissa. Tieteelliseltä kannalta nuo taiteilijoiden näkemykset ovat ongelmallisia, kun ne ovat monesti varsin nopeiden ja suurienkin muutosten kohteena, kun löydöt lisääntyvät ja vanhoja tutkitaan kehittyneemmillä menetelmillä. Toisaalta luurankokin saattaa olla koottu harhaanjohtavaan asentoon, että ei sekään ihan yksiselitteistä ole. Mutta kyllä, kannatan luurankoa..... Jaa, tuli päällekkäinen muokkaus. Katson kohta tuon linkin. --Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 22.01 (EEST)

Tuosta ensimmäisestä luurangosta näkyy minusta hyvin tuo "nisäkäsmäisyys". --Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 22.09 (EEST)

Tarkoittanette siis Sauroctonusta, mutta tässä olisi lisäksi myös toinen kuva toisena näyttämäni Tetragoniasin luurangosta mutta eri kuvakulmasta.[20] Näkyvätkö eläimen piirteet siinä selvemmin? Lisäksi Sauroctonusiin liittyen olen samaa mieltä sen ja muiden Gorgonopsian jäsenten nisäkäsmäisyyden suhteen. Ja anteeksi myös päällekkäisestä muokkauksesta.--Asikal1 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 22.21 (EEST)

Joo, selvempi kuvakulma on tuossa jälkimmäisessä tetragoniaksessa. Turha niitä päällekkäisiä on anteeksi pyytää, väkisinhän sellaista tapahtuu. --Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 22.51 (EEST)

┌────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────┘ Selvä, ja oletteko sitä mieltä, että kannattaisiko tuohon taksolaatikkoon vaihtaa mieluummin Sauroctonus vai Tetragonias, vaiko sittenkin jokin muu?--Asikal1 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 23.13 (EEST)

Molemmat hyviä, mutta minusta Sauroctonus.--Nelisormimangusti (keskustelu) 2. huhtikuuta 2014 kello 23.35 (EEST)

Selvä, kiitoksia. Katsotaanpas sitten miten se sopisi.--Asikal1 (keskustelu) 3. huhtikuuta 2014 kello 08.36 (EEST)

Koetin parannella kieliasua. Kannattaa tarkastaa, ettei asiasisältö kärsinyt.--Nelisormimangusti (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 00.28 (EEST)

Ihan hyvin se näytti menneen. Kuitenkin Tetraceratopsia käsittelevässä kohdassa ajattelin, että lause ei ollut ehkä ihan oikein, joten muokkasin sitä. Voitte sanoa oman mielipiteenne muokkauksesta Evoluutio-osion alussa, siis lauseessa Tetraceratopsiin liittyen. Kuten esim. onko se tarpeeksi selkeä. Lisäksi vaihdoin moniin viitteisiin viitemallineen.--Asikal1 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2014 kello 11.04 (EEST)

Täyttääkö artikkeli vieläkään hyvän kriteerejä, tai täyttääkö se niitä edes melkein? Pitäisikö tehdä vielä jotain erityistä? Olisi hyvä ettei tämä arviointi jäisi roikkumaan ilmaan enää pitkäksi aikaa.--Asikal1 (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 15.40 (EEST)

Juu, vie vaan äänestykseen. J.K Nakkila (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 19.30 (EEST)

Selvä sitten.--Asikal1 (keskustelu) 28. huhtikuuta 2014 kello 20.43 (EEST)