Keskustelu:Talonpoikaispurjehdus Helsingin pitäjässä 1500-luvulla

Pientaloyhdistyksen julkaisema kirja. Suuntaviivojen mukaan sellaiset eivät kai ole riittävän merkittäviä? --Jusb 24. maaliskuuta 2011 kello 11.06 (EET)

Kirja 1. painos on julkaistu Vantaalla 2007 ja uusi 2. painos 2009. Kirjaa on arvosteltu laajasti sanomalehdistössä, radiossa ja TV:ssä ja todettu erinomaisen laajaksi ja monimuotoiseksi Länsi-Vantaan kylän ja lähialueen kuvaukseksi. Kirja löytyy useassa pk-seudun kirjastossa. Kirjan ansiosta Museovirasto on antanut Silvolan kaivosten alueelle uusi suojelumääräys ja kaivoksen tutkinta kulttuurinähtävyytenä käynnistyi Kaupunginmuseon toimesta. Kirjoittaja on luennoinut aiheesta noin 30 tilaisuudessa (noin 700-1000 osallistujaa), jossa läsnäolijat ovat lähinnä vantaalaisia. Vantaa on muuttoaluetta, ja sekä vanhat vantaalaiset, mutta etenkin sisäänmuuttaneet arvostavat suuresti, että Helsingin pitäjän historiasta kirjoitetaan kaksikielisiä, värikkäitä ja uutta aineistoa sisältäviä teoksia. Kustantajan (pientaloyhdistyksen) julkaisutoiminta on valtava haaste huomioidenyhdistyksen rajalliset resurssit. yt Wikibear---- Kommentin jätti Wikibear (keskustelu – muokkaukset)

Epäilemättä kirjan julkaiseminen on hieno kulttuuriteko paikallisesti, mutta toistaiseksi suuntaa antava ohje on ollut "Kuuluisat kirjat ovat merkittäviä, muut kirjat luetellaan kirjailijan artikkelissa." Onko sinulla antaa linkkejä yllä mainittuihin arvosteluihin ja vaikutuksiin? --Jusb 24. maaliskuuta 2011 kello 12.23 (EET)

Kumpikaan näistä kirjoista ei ole tietosanakirjamerkittävä, eikä nähdäkseni myöskään Bengt Eriksson. Pois. --Esamatti1 24. maaliskuuta 2011 kello 16.26 (EET)

Helsingin Sanomista löytyy juttu kirjasta. Myös kirjoittajan toisesta kirjasta. –☆Makele-90 24. maaliskuuta 2011 kello 17.39 (EET)

Niin, kyllä ihan oikeastikin nykyään ilmestyy aivan varteenotettavia julkaisuja tällaisten tahojen julkaisemina, ottamatta nyt kantaa siihen, mihin kynnys pienilevikkisen kirjallisuuden kohdalla yleensä tulisi laittaa, tai kummalle puolelle kynnystä tämä sijoittuu. --Urjanhai 24. maaliskuuta 2011 kello 17.43 (EET)

Totta. Yhdistyksistä esimerkiksi lintuyhdistykset ovat julkaisseet useita erinomaisia kirjoja ja ne ovat saanet huomiota myös lintupiirien ulkopuolella. Puhutaan kuitenkin tuhansien, jopa kymmenien tuhansien painoksista. Moni noista kirjoista voisi hyvin olla suuren kustantamonkin julkaisemia. –☆Makele-90 25. maaliskuuta 2011 kello 23.16 (EET)

Nopealla Googlauksella myös juttu Kymeen Sanomissa. –☆Makele-90 24. maaliskuuta 2011 kello 17.50 (EET)

Mielestäni aihepiiriltään merkittävä, kyseiseltä ajanjaksolta ei suomalaisista ole merkittävää määrää suomenkielistä kirjallisuutta. Siis merkittävä aiheensa erikoisuuden vuoksi.--Phiitola 24. maaliskuuta 2011 kello 21.30 (EET)

Artikkelin nykytila ei anna mitään osviittaa siitä, että kirja olisi merkittävä - sisällöltään tai asemaltaan. Lehtiartikkeleista voisi päätellä, että kirjan merkittävin erikoisuus on se, että se osoittaa harrastajatutkimuksenkin voivan olla laadukasta. Oikeuttaako tämä sitten kirjalle tänne omaa artikkelia? Mielestäni artikkelin voisi yhdistää - jo pelkän varsinaisen sisällön puuttumisenkin takia - kirjoittajasta kertovaan artikkeliin. --Care 24. maaliskuuta 2011 kello 22.22 (EET)

Silvolan kylästä, Vantaanjoen asutuksesta ja siihen liittyvästä talonpoikaispurjehduksesta kertova kirja on merkittävä alueen historian kuvaus. Tärkein lähde on tietenkin ko kirja, jonka saa mm pääkaupunkiseudun kirjastoista lainaksi. TaUMe 25. maaliskuuta 2011 kello 09.35 (EET)

Talonpoikaispurjehdus historiallisena ilmiönä sinänsä on kyllä merkittävä. Vaikuttihan se osaltaan Helsingin perustamiseenkin. Siitä täällä onkin artikkeli, joka toistaiseksi on kovin lyhyt, mutta sitä voisi hyvinkin olla syytä laajentaa, jolloin lähteenä voisi tietysti käyttää juuri tätä kirjaa. Siellä se mainitaankin Kirjallisuutta -osiossa. Mutta itse kirjaa käsittelevän artikkelin tarpeellisuus on vähintäänkin kyseenalainen; maininta talonpoikaispurjehdusta käsittelevän artikkelin lähde- tai kirjallisuusluettelossa sekä toisaalta kirjoittajaa käsittelevässä artikkelissa riittää. Tilanne on toinen, jos se kirja joskus vielä julkaistaan paljon suurempanakin painoksena ja kiinnittää laajempaa huomiota sen pientaloyhdistyksen toimialueen ulkopuolellakin. -KLS 25. maaliskuuta 2011 kello 09.58 (EET)

Sehän on jo kiinnittänyt: on esitelty sekä Helsingin että Kymen sanomissa. Ja niin kuin ylempänä esitin, pientaloyhdistys julkaisijana ei ole nykyään mikään tae kirjan merkityksettömyydestä. Eli nykyään kustantajan pienuus ei enää automaattisesti tarkoita, että tuotos olisi roskaa, ja ajattelu, että näin olisi, on vanhentunutta. Päin vastoinhan korkeatasoisia teoksia nykyään voi ilmestyä esimerkiksi juuri tämäntapaisten yhdistysten julkaisuina.--Urjanhai 25. maaliskuuta 2011 kello 10.11 (EET)

OK, sittenhän asia on toisin kuin luulin. -KLS 26. maaliskuuta 2011 kello 14.56 (EET)

Tuskin mitään turhanpäiväistä tietoteosta tosiaan esiteltäisiin Helsingin ja Kymen Sanomissa ym. vakavasti otettavissa lehdissä? Eihän kirjan julkaisija missään nimessä voi olla merkittävä tekijä, vaan itse kirja (kyseessä ei ole julkaisijan vaan kirjan esittely)? Tämä kirja tuo uutta ja syvennettyä, tutkittua tietoa talonpoikaispurjehduksesta ja on kiinnostava nimenomaan myös yleisellä tasolla historiallisena tutkimuksena, ei vain kotiseutumielessä. Kirja on ainutlaatuinen kokonaiskuva 1500-luvun tapahtumista pk-seudulla ja laajemmin Suomessa, Virossa ja Ruotsin valtakunnan syntymisestä Kustaa Vaasan aikana. Jos kirjan on nähnyt, vaikuttuu sen tasosta, niin tutkimustiedon, tekstin, kuvituksen ja taiton osalta. Tämä ei siis ole mikään vasemmalla kädellä hutaistu harrastelijan räpellys, vaan vakavasti otettava, tärkeä vuosien tutkimus- ja kirjoitustyön tuloksena syntynyt kirja. Se on siinäkin mielessä poikkeuksellinen teos, että sen parissa viihtyy, vaikkei erityisesti olisi ollut kiinnostunut merenkulusta tai 1500-luvusta/historiasta, koska se on niin hyvin kirjoitettu ja upeasti kuvitettu. Tärkeä ja laadukas historiateos monella tapaa. Jos kirjasta ja sen merkityksestä ei saa tarpeeksi hyvää kuvaa jonkun mielestä, pyytäkää kirjailijaa tarkentamaan teoksen kuvausta Wikipediassa, mutta älkää nyt ihmeessä poistako kirjan tietoja. Haije 25. maaliskuuta 2011 kello 10.49 (EET)

Bengt Erikssonin kirjojen sisällöstä ja laadusta sekä merkittävyydestä Vantaan ja pk-seudun kotiseutuhistorian, meriarkeologian ja yleensä 1500-luvun kuvauksena on kirjoitettu lehtiarvosteluja monessa päivälehdessä, esim.: Borgåbladet 15.9.09: ""Bondesegling berörde också Borgå" (... BE har gjort enväldokumenterad och luftigt illustrerad tvåspråkig bok kring fenomenet...) HBL 18.6.09: "Bondesegling i Helsinge" (...BE har gjort en kulturgärning med boken..) Hangon Lehti-Hangötidningen 9.7.09:"Brödet måste hämtas bortom havet" (..BE har skrivit en mångsidig och spännande bok om den medeltida bondeseglationen i Nyland...) HS 22.6.09: "Vantaankoski oli keskiajalla kauppalaivureiden keskus" (...BE teki kirjan Vantaan talonpoikaispurjehtijoista...) HS 3.6.07: "Voisiko Silvolan kaivoksesta tulla uusi matkailuhoukutin Vantaalle?" (...Silvola-historiikin kirjoittaja Bengt Eriksson toivoo lisätutkimusta...) Kymeen Sanomat 25.11.2009: "Suomenlahden yli vaaroja uhmaten" (...Eläköön harrastajatutkimus! Samaan aikaan kun keskustellaan akateemisen tutkimuksen.. yksityishenkilöt osoittavat että mielenkiintoista historiantutkimuksesta voidaan tehdä yliopistojen ja tutkimuslaitosten ulkopuolellakin. BE on tutkinut aikaa ja ponnistuksia säästämättä. Kirjoittajan intohimo aiheeseen ylittää akateemisen kerronnan lajityypit..) Tanotorvi nro 5/09:"Kun Helsingin pitäjän talonpojat purjehtivat laittomasti Tallinnaan" (..Suosittelen että sen jälkeen kun olet lukenut tämän eepoksen, vaellat Vantaanjoelle, seuraat sen kosken kuohuja, kuuntelet lintujen laulua ja sitten suljet silmäsi. Mielikuvituksesi yhdistettynä naapuritalonpoikien elämän purjehdukseen vie sinut virralle, jolta palaat henkisesti entistä rikkaampana...) Tanotorvi 13.6.07: "Kesän todellinen tietoisku -Vantaanjoen vihreä tasku" (..kirja kuuluu vähintäänkin kaikkien niiden ihmisten kirjahyllyyn jotka ovat kiinnostuneet Kaarelan, Helsingin pitäjän ja Vantaan historiasta. BE on tehnyt suurtyön materaalia kerätessään. Upea kirja! Ansitsisi vaikkapa TietoFinlandian 2007. Suosittelen lämpimästi...) Vasabladet 28.7.09: Digert verk om skutor från flera sekel" (..bokens titel är något anspråkslös, men förtar inte att boken är välskriven, tvärtom! Det som imponerar mest är att han inte bara förlitar sig på andra forskares material, utan han har också sysslat med grundforskning..) Västra Nyland 28.6.09:"Mellannyländska bondesegel på Finska Viken" (Bondeseglingen vid Finlands kuster har undersökts...av flera finlandsvenska forskare. Till dem sällar sig även i en nyutkommen bok BE, som har lagt ner mycken möda på den tvåspråkiga boken...med bl.a. en skildring av en fiktiv resa som Göran Bonde gjorde på hösten 1517...) Östra Nyland 14.2.10:"Fängslande föredrag på allmogebåtmöte" (...BE berättade och visade bilder om bondeseglationen på 1500-talet ...och berättade om sina egna seglingar enligt dåtida mönster (färdbeskrivningar etc.)...) Österbottens Tidning 14.11.09: "Intressant om seglingar och skutor"(..Bokens titel verkar anspråkslös, men när man tar del av innehållet blir man positivt överraskad,speciellt om man är intresserad av sjöfart och skeppsbyggnad, får man mycket till livs. BE har besökt tiotal sjöfartsmuseer och träffat marinarkeologer och historiker i alla nordiska länder och i Estland..) www.vantaa.fi: Vantaa - Tutustumiskohteita Vantaalla 16.5.2010-31.12.2010 (Vantaanjoki-valokuvanäyttelyn kuvat liittyvät Bengt Erikssonin kirjoittamiin kirjoihin Silvola—Sillböle 1500–2000 Vantaanjoen vihreä tasku sekä ...)

Mielestäni ao. kirjat ovat hakuteoksia omilla aihealueillaan ja sikäli itsenäisiä tietolähteitä aiheista kiinnostuneille. Ansaitsevat omat sivunsa ja linkki kirjailijasta ja takaisin edesauttaa selailua. Kirjojen kuvaukset ovat luonnoksessa sisältöönsä nähden turhan suppeat ja "lähialue-asukas-suuntautuneet" ja kannattanee korjata. wikibear----

Kommentin jätti Wikibear (keskustelu – muokkaukset) 25. maaliskuuta 2011 kello 11.41

Artikkelin nykyistä sisältöä tosiaan olisi hyvä laajentaa sekä kirjan sisällöllä että muilla tiedoilla. Aiheesta muualla -osioon sopisivat silloin linkit tai viittaukset esittelyihin tai arvosteluihin. Enemmän kuin "kehuja" olisi kuitenkin silloin ehkä lainattava "objektiivisia" fakta-arvioita, koska Wikipediassa tietosanakirjana sisällön pitää koostua neutraaleista faktoista pikemmin kuin "kehuista".--Urjanhai 25. maaliskuuta 2011 kello 12.19 (EET)

Esim. tähän tai tähän tapaan.--Urjanhai 25. maaliskuuta 2011 kello 12.22 (EET)

Kirjaa on käsitelty aiemmin mainittujen julkaisujen lisäksi ainakin Vasabladetissa, 17/182, Vantaan Sanomissa, Västra Nylandissa. Kyllä säilyttäisin. Vantaa ei kuitenkaan ole mikään tuppukylä, vaan aihe on olennainen osa valtakunnan pääkaupungin kehityshistoriaa. Voittaa minkä tahansa omakustannelevyartikkelin mennen tullen. Ulrika 25. maaliskuuta 2011 kello 12.42 (EET)

Artikkelin sisältö-osio on tyyliltään takakansitekstien luokkaa. Mahtaakohan olla copy-paste? --Care 26. maaliskuuta 2011 kello 13.28 (EET)

On julkaistu ainakin Tanotorvi-lehdessä, eli copyvio. Ilmeisesti takakansitekstiä alkujaan. Mitenkähän Silvola-Sillböle 1500-2000 artikkelin sisältö? --Otrfan 26. maaliskuuta 2011 kello 13.34 (EET)

En nyt ehdi kirjoittamaan tarkempia perusteluja (kts. aiheesta muualla linkit), mutta vastustan poistoa. –☆Makele-90 27. maaliskuuta 2011 kello 23.03 (EEST)