Keskustelu:Wrangelinsaari

Artikkeli Wrangelinsaari on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
16.–21.11.2016	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
28.11.–27.12.2016	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
27.12.2016–10.1.2017	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Huomautus venäläisen tekijänimen translitteroinnista

Sergey Gorshkov on kirjan tiedoissa translitteroitu englannin käytännön mukaan, vaikka kirjassa on muuten noudatettu suomalaisen translitteroinnin käytäntöjä. --Abc10 (keskustelu) 14. marraskuuta 2016 kello 09.51 (EET)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Kiinnostuin artikkelista lähinnä historian osalta, kun käteen sattui aihetta käsittelevä kirja. Oma panokseni on siis lähinnä historiaosuuden laajentaminen ja kielenhuolto. Poistin joitakin lähteettömiä osia ja lisäsin lähteen kallioperään. Tosin ymmärrykseni siitä on olematon, mutta en.wikissä käytetty lähde löytyi digi-versiona netistä. Jos kelpaa tällaisena, niin hyvä, mutta mitään parannuksia en voi luvata, koska aihepiiri on vieras. En pety vaikkei kelpaisikaan, jos ongelmia löytyy. --Abc10 (keskustelu) 16. marraskuuta 2016 kello 14.04 (EET)

Vastasin keskustelusivullanikin jo. Mutta lisätään maininta tännekin. Tuolla on muutamien IP-käyttäjien tekemiä muutoksia, jotka pitää tarkistaa ennen lupavuuttaa. Vaikuttaa hieman Korjaamo2012-projektin alle kuuluvilta lisäyksiltä. Voin yrittää tsekkailla noita tänään. --PtG (keskustelu) 16. marraskuuta 2016 kello 16.42 (EET)

Mainiota. Kun Venäjäänkin liittyvät lähteet tahtovat Wikipediassa olla Amerikka-painotteisia, niin käyttämäni lähde tasapuolisti saaren historiaa. --Abc10 (keskustelu) 16. marraskuuta 2016 kello 17.13 (EET)

Pari pikkujuttua osui silmään: Sijainti ja pinnanmuodot -osion alussa ilmoitetaan saarelle hieman isompi pinta-ala kuin johdannossa (ja niiden erotus on suurempi kuin jäljempänä mainittu järvien yhteispinta-ala). Lause "Sisämaan jokivarsilla paju Salix lanata ssp. richardsonii kasvaa jopa 60–70 metriä korkeaksi" ei kuulosta oikein uskottavalta, olisikohan mittayksikkö väärä? Historia-osiossa annetaan ymmärtää, että John Franklinin retkikunta olisi lähtenyt vuonna 1845 etsimään juuri Wrangelinsaarta. Ensisijaisestihan Franklinin retkikunta etsi luoteisväylää eli reittiä Atlantilta Tyynellemerelle. --Risukarhi (keskustelu) 16. marraskuuta 2016 kello 18.13 (EET)

Franklin oli hyvä huomio. Korjasin sitä. Tarkistan vielä jossain vaiheessa tekstini lähteen kanssa. Kuvittelisin että pajun korkeus on senttimetrejä, koska kasvusto on kirjan mukaan hyvin matalaa. Katson löytyykö sille mainintaa. --Abc10 (keskustelu) 16. marraskuuta 2016 kello 18.40 (EET)

Tuo pajukohta on IP-käyttäjän lisäämää tekstiä. Ne täytyy käydä tarkasti läpi. --PtG (keskustelu) 16. marraskuuta 2016 kello 19.00 (EET)

Pajulle löytyi lähde että on cm, mutta taisit karsia yksityiskohtia. --Abc10 (keskustelu) 16. marraskuuta 2016 kello 21.26 (EET)

Hopkinsissa (Yurtsevissa) puhutaan metrinkorkuisista. Poistin tuon yhden pitkän kappaleen, jossa oli käytetty lähteenä pääasiallisesti tätä venäjänkielistä sivua, jota en pysty tarkistamaan. Sitten yhdistelin vähän päällekkäisiä tietoja. --PtG (keskustelu) 16. marraskuuta 2016 kello 21.40 (EET)

Näin sen kohdan, mutta sivulla 243 on 40-60 cm. Eri kirjoittajilla eri mitat, mutta suurin piirtein kuitenkin samoissa lukemissa, ettei sentään metrejä. --Abc10 (keskustelu) 16. marraskuuta 2016 kello 21.49 (EET)

Sivulla 243 viitataan Alaskan ja Yukonin pajuihin. Mutta tosiaan suuruusluokka alkaa olla nyt varmaan oikeissa lukemissa. --PtG (keskustelu) 16. marraskuuta 2016 kello 21.54 (EET)

Kyllä, mutta sitä IP on ilmeisesti käyttänyt lähteenä. Seutu on suunnilleen yhtä karua. --Abc10 (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 07.39 (EET)

Miksi muuten tuo Leonid Gromov on legendaarinen? --PtG (keskustelu) 16. marraskuuta 2016 kello 22.58 (EET)

Sen enempää legendaarisuutta ei lähteessäni perustella kuin että hän oli siellä ensin kolmella kaudella kenttätyössä ja kokosi yksin laajan aineiston geologista kartaa varten, minkä jälkeen hänet nimitettiin saaren varajohtajaksi. Hän kävi saarella vielä 1980-luvulla. Hänellä on en.wikissä kaima. Venäjäntaitoinen voisi tutkailla ru.wikipediaa, onko hänestä siellä artikkeli: tässä on kaksi mahdollista. --Abc10 (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 07.36 (EET)

Ru-wikissä on artikkeli vain Leonid Nikolajevitš Gromovista, joka on vuonna 1963 syntynyt näyttelijä. Tämä tutkija olisi ilmeisesti Leonid Vasiljevitš Gromov, mutta hänestä ei ole artikkelia. Yritin etsiä artikkelia myös tuosta Punainen lokakuu (Krasnyi Oktjabr) -laivasta, mutta se löytyi ainoastaan japaninkielisestä Wikipediasta. Onko laivojen nimiä muuten yleensä tapana suomentaa? --Risukarhi (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 14.16 (EET)

Käsittääkseni laivojen nimiä ei ole tapana suomentaa, mutta lähteessä niin on tehty, ja se ehkä helpottaa lukijaa. Laiva on muuten alun perin ollut jäänsärkijä Nadjožnyi, johon asennettiin tykit ja joka kastettiin uudelleen Punaiseksi lokakuuksi tai siis mitä se nyt sitten onkin venäjäksi. Löytyisiköhän sillä nimellä? Ja tekstissä käytetään nimenomaan sanaa "jäänsärkijä". Olettaisin että sillä halutaan luoda ajankuvaa. --Abc10 (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 14.34 (EET)

Tein joitakin tarkennuksia lähteen mukaan. Tarinaa riittäisi ja myös sivupolkuja, mutta olkoon tässä. Olisi mukava saada kommentteja, kelpaako vai jätetäänkö kehittymään vielä. --Abc10 (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 11.39 (EET)

Lupaavaksi tämä menee jo mielestäni helposti. --PtG (keskustelu) 20. marraskuuta 2016 kello 22.47 (EET)

Kelpaa. --Tappinen (keskustelu) 20. marraskuuta 2016 kello 23.04 (EET)

Kannatan lupaavaksi! --Vnnen (keskustelu) 21. marraskuuta 2016 kello 11.03 (EET)

Kannatan. --Esamatti1 (keskustelu) 21. marraskuuta 2016 kello 16.05 (EET)

Kannatusta taitaa olla riittävästi. Merkitsen lupaavaksi. --Abc10 (keskustelu) 21. marraskuuta 2016 kello 16.17 (EET)

Jatkokehittelyä

Kun jäin tähän hämmmästyttävään maankolkkaan koukkuun, ajattelin että sitä voisi jatkaa hyväksi. Teen pikku hiljaa punaisia linkkejä sinisiksi, viisi on juuri nyt tehtynä. Jos joku on erityisen kiinnostunut kallioperän ja kasvillisuuden sinistämisestä, luovutan työn mielelläni halukkaalle. Muihinkaan en varaa yksinoikeutta. --Abc10 (keskustelu) 23. marraskuuta 2016 kello 16.46 (EET)

Tuonne voisi kirjoittaa oman osionsa nykyisestä ihmistoiminnasta, eli suojelualueen hallinnasta, tutkimustyöstä ja turismista. Voin katsoa jossain vaiheessa tuota. --PtG (keskustelu) 23. marraskuuta 2016 kello 20.31 (EET)

Totta, se onkin hyvä ajatus. --Abc10 (keskustelu) 23. marraskuuta 2016 kello 21.50 (EET)

Kysymys vielä, että onko maantiedeartikkeleissa historia ollut tapana olla artikkelin lopussa? Eri aiheiden kiinnostavuus on tietysti makuasia, mutta minulla historia menee ykköseksi, ja kasvien kohdalla taas kiinnostus on vähäisempää, kun juuri ja juuri erotan leinikin voikukasta, vaikka niitä aikanaan keräsinkin useana vuonna ja opettelin tieteelliset nimet, joista muistan Ranunculus acerin, eikä sekään näköjään enää pidä paikkaansa. --Abc10 (keskustelu) 24. marraskuuta 2016 kello 08.37 (EET)

On ollut tapana olla maantiede- ja luonto-osion jälkeen. Eli tässä tapauksessa viimeisenä. Kiinnostavuus on toki makuasia, eikä sen mukaan oikein voida vetää osiorajoja. Mutta siis omasta mielestäni alueen käsittelyn kannalta on oleellista ensin määritellä, mistä puhutaan (eli mikä on tämä saari ja missä se sijaitsee, aihe on kuitenkin maantieteellinen eikä historiallinen) ennen kuin ruvetaan kertomaan alueen historiasta. --PtG (keskustelu) 24. marraskuuta 2016 kello 11.23 (EET)

Pitäisköhän koittaa ihan SA-tasolle asti? Alkaa olla kohta jo sopivan laaja, ja punaisetkin vähentyvät kovaa vauhtia. --PtG (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 12.30 (EET)

Sitten kai pitäisi viedä vertaisarviointiin. Mutta jos jaksat ottaa sen projektin, niin kyllä sitten. --Abc10 (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 12.40 (EET)

Voin hoitaa asiaan liittyvän byrokratian. Eli laitan vertaisarviointiin myöhemmin tänään. --PtG (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 14.02 (EET)

Käynnistin vertaisarvioinnin. --PtG (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 20.17 (EET)

Mainiota, täytyy seurata. --Abc10 (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 20.22 (EET)

Epäselvä kohta

"Vuoden 1997 sopimuksen mukaan Wrangelinsaaren Tšukotkan vastuulla on suojelualueen juoksevat vastuut..." Onko ymmärryksessäni vikaa, voi onko tekstissä jokin ongelma? --Abc10 (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 22.19 (EET)

Siellä oli Wrangelinsaari toistunut turhaa. --PtG (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 23.29 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tätä on viime päivinä laajennettu ansiokkaasti muutaman käyttäjän voimin. Artikkeli on jo nyt tasapainoinen esitys aiheestaan. Vielä voisi lisäillä lauseen jos toisenkin, ja keskeisiä punaisia linkkejä on vielä jonkin verran. Mitä pitäisi kertoa paremmin tai mistä pitäisi kertoa lisää, jotta päästäisiin SA-tasolle. PS. hieman vastaava, joskin ei ehkä niin merkittävä saari on Bouvet’nsaari. --PtG (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 20.16 (EET)

Artikkelista saa sellaisen mielikuvan, että saarta ei voi käyttää arktisten luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tätä on vaikea uskoa todeksi. –Lähin asutuskeskus manterella olisi hyvä mainita; onko se tämä Mys Šmidta, joka kaiketi pitäisi edes sinistää? Mutta aika hyvältä näyttää. --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 11.42 (EET)

Se on sitten oikea mielikuva. --PtG (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 12.29 (EET)

Huomasin että suojelu on nyt hajallaan useassa osassa, ja yhdessä kohdassa mainitaan laajuudeksi 2 000 neliökilometriä. Todellisuudesssahan koko saari + Geraldinsaari ympäröivine vesialueineen ovat suojeltuja. UNEPin sivu tuntuu olevan pois toiminnasta, joten sieltä ei voi tarkista mitä tuo 2 000 km2 tarkoittaa, onko se esimerkiksi ollut ensimmäinen vaihe. --Abc10 (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 15.45 (EET)

Hmm, tuokin kohta ilmeisesti olisi pitänyt huomioida, kun kävin artikkelia läpi lupaava-arvioinnissa. Mulla on toi Unepin pdf koneella, mutta ei siinä ainakin nopeasti katsottuna mainittu tuota 2000 neliökilometriä. --PtG (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 16.14 (EET)

Artikkelin täytyy olla uskomattoman hyvä, kun kehittämisehdotuksia ei ole tullut. Tai ehkä ruutia säästellään SA-äänestykseen. Abc10 (keskustelu) 21. joulukuuta 2016 kello 22.15 (EET)

Vertaisarviointi on ikävä kyllä usein hieman tuuripeliä, kun kommentteja tulee niin vaihtelevasti. Ja sitten äänestyksessä tulee pitkä lista korjauksia. Mutta olen sitä mieltä, että tämä alkaa olla pian äänestyskunnossa. --PtG (keskustelu) 21. joulukuuta 2016 kello 22.56 (EET)

En usko että tähän kukaan enää keksii mainittavia korjauksia, sen verran kattavalta artikkeli vaikuttaa. Vertailin Bouvet'nsaari-artikkeliin ja siitä tuli mieleen, että voisiko ympäröivästä merialueesta vielä mainita jotain. Onko kalastusta? --Tanár 21. joulukuuta 2016 kello 23.19 (EET)

Merialue saarten (Wrangelinsaari ja Geraldinsaari) ympärillä kuuluu aika laajalti suojelun piiriin, mutta lisäämässäni lähteessä oletetaan että siellä harjoitetaan kalastusta jonkin verran. Fishery tarkoittanee tässä kalastusta eikä kalanviljelyä. Lisäsin myös merialueen laajennuksesta, jonka olin jo aiemin huomannut, mutta unohtanut lisätä. --Abc10 (keskustelu) 22. joulukuuta 2016 kello 11.19 (EET)

Valkovenäläiset paikannimet

Valkovenäjän kielitaidon puutteessa pakko kysyä kartasta: в. lienee saari ja г. vuori, mutta miten tuosta м.stä saa selvää? Niemi alkaa kaiketi п:llä, samoin satama. --Höyhens (keskustelu) 11. tammikuuta 2017 kello 11.20 (EET)

Aijjoo, se onkin tämä be:Мыс. Mitähän tämä on suomeksi? Kap vai? --Höyhens (keskustelu) 11. tammikuuta 2017 kello 11.24 (EET)

Eiku joo, me ollaankin linkitetty niemi sinne missä muilla kielillä on niemimaa. Tarttis tehrä jotain. --Höyhens (keskustelu) 11. tammikuuta 2017 kello 11.29 (EET)