Keskustelu:Suomi/Arkisto 3

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Turkin kieli

Miksi kohdassa "Väestö kielen mukaan" on Turkin kieli kahteen kertaan, sijoilla 13 ja 14? Se on kai virhe, mutta kumpi lukumäärä on oikein? --Seppo Linnaluoto 11. toukokuuta 2008 kello 09.45 (UTC)

IP:n 88.193.208.219 muokkaukset

Voisitko hieman selittää artikkeliin tekemiäsi muokkauksia? --ilaiho (kitinää) 25. kesäkuuta 2008 kello 09.12 (UTC)

Oliko niiden lähteenä Pirkkalan moniste tai jokin taistolaisten propagandajulkaisu? -KLS 25. kesäkuuta 2008 kello 09.14 (UTC)

Porvoon valtiopäivät

Lähteenä käytettyillä eduskunnan sivulla virheellisesti väitetään, että Aleksanteri I "määräsi" Suomen säädyt kokontumaan Porvoon valtiopäiville. Tämä on historiallinen mahdottomuus, koska Aleksanterilla ei ollut mitään laillista valtaa määrätä tällaista. Suomi oli meihitettyä aluetta, ja miehitysjoukot saattoivat määrätä monista asioista. Valtiopäiville kokoontuminen oli kuitenkin maanpetos, johon edes valloitetun maan asukkaita ei voinut määrätä. Valtiopäivät kokoontuivatkin Aleksanterin kutsusta. Päiville osallistuminen oli siten vapaaehtoista. Osallistumalla valtiopaiville ja vannomalla siellä uskollisuuttaan Keisarille Suomen säädyt julistivat riippumattomuutensa Ruotsista. -- Petri Krohn 4. elokuuta 2008 kello 09.53 (UTC)

Lisäys: Kuohatti kirjoitti muokkausyhteenvedossaan: Se, että säädyt olisivat kokoontuessan pettäneet Ruotsin valtion, on varsin yhdentekevää. Päin vastoin, tämä Ruotsin valtion pettämien oli Suomen (siis tämän artikkelin aiheen) synnyssä kaikkein ratkaisevin tapahtuma. -- Petri Krohn 4. elokuuta 2008 kello 09.59 (UTC)

Oletko varma, että valloittaja kiinnitti huomiota tuollaisiin legalistisiin söpöyksiin? Väitteelle tarvittaisiin lähde, tai muuten se on (Henkilökohtainen hyökkäys poistettu. -- PKr)) omaa tutkimusta.--195.237.90.72 4. elokuuta 2008 kello 09.55 (UTC) Edit Tarkemmin mietittynä valtiopäiväkutsu on kyllä tutumpi käsite kuin "valtiopäivien määrääminen kokoontumaan". Petri Krohn saattaa sittenkin olla oikeassa, mutta asiasta olisi hyvä saada lähteellinen tieto.--195.237.90.72 4. elokuuta 2008 kello 09.57 (UTC) Lisäedit Petri Krohn poisti kommentistani muka henkilökohtaisena hyökkäyksenä väitteeni, jossa moitin häntä toistuvasta omasta tutkimuksesta. Seison kuitenkin tämän väitteen takana, ja jos se halutaan riitauttaa, niin sitten julkisen keskustelun kautta.--195.237.90.72 4. elokuuta 2008 kello 10.08 (UTC)

Ehkä kuitenkin asiantuntemus on lähteen tekijällä ollut parempi kuin "Krohnilla". Valtiopäivät eivät nimittäin voineet kokoontua ilman keisarin määräystä, ja se taas osallistuiko yksittäinen jäsen, ei vaikuta mihinkään mitään. Luulen että ilomielin jokainen osallistui, kun käsky kävi. Nykyinen perustuslaki voi puhua "kutsusta", mutta ehkäpä silloisessa puhuttiin määräämisestä tai käskemisestä, koska kerran lähteen kirjoittaja on niin kirjoittanut. Toisaalta sanavalinta ei ole olennainen vaan se oliko keisarin sana velvoittava. --Ulrika 4. elokuuta 2008 kello 10.01 (UTC)

Tieteen dynaamisuus

Muun muassa Suomen suuriruhtinaskunnan historiaa käsitellessämme olisi hyvä muistaa, että historiatiedekin on dynaaminen prosessi, alati muutoksessa. Ei ole olemassa jo kauan sitten selvitettyä yhtä "totuutta" tai vuonna 2008 tutkittua lopullista "totuutta". Herrojen Meinander, Jussila, Klinge jne. jälkeen toivottavasti tulevat uudet tutkijapolvet, jotka kyseenalaistavat heidät, kuten em. herratkin ovat aikanaan heitä opettaneet auktoriteetit kyseenalaistaneet. Max Weberin mukaan: "Jokainen tieteen uusi saavutus pyytää tulla kritisoiduksi, ohitetuksi ja osoitetuksi vanhentuneeksi". Wikipediassa lienee viisasta esittää tutkimuksen viimeisimmät käsitykset..... --Suruliina 10. elokuuta 2008 kello 19.01 (EEST)

Matematiikan ja historian vertaaminen vähän ontuu (vrt. alla), koska matematiikka on tarkka ja looginen tiede. Toki se kuten kaikki muukin tiede on aikaansa sidottua, mutta siinä suhteessa historiantutk. on heikommalla pohjalla. Historiantutkimuksen tuloksiin ja erityisesti niiden tulkintoihin vaikuttavat monet aina omaan aikaansa sidotut tekijät; politiikka, sisä- ja ulkopol,. yhteiskunnallinen tilanne jne, jne. Tästä meillä on runsaasti näyttöjä mm. 1800-1900-lukujen maailman tapahtumista ja niiden tulkinnoista. Matematiikka on tässä suhteessa vapaampaa tiedettä. Historiantutk. "oikeat" tulokset ovat suhteellisia. Historiantutk. pystyy vastaamaan melko tarkasti "milloin tapahtui"-kysymyksiin, mutta "mitä tapahtui" ovat vähän vaikeampi paikka, ja aivan erityisesti "miksi tapahtui"-kysymykset ovat pitkien tulkintariitojen aiheita. Ja koulukuntiakin riittää.... --Suruliina 14. elokuuta 2008 kello 18.39 (EEST)

Suomen suuriruhtinaskunta

Nykyinen versio esittää kiistattomana totuutena, että Suomi olisi ollut jonkinlainen valtiokokonaisuus jo ennen Venäjään liittämistä. Asiasta on toisenlaisia näkemyksiä (esim. Jussila), jotka pitäisi nyt vähintään tuoda esiin. --ML 10. elokuuta 2008 kello 20.35 (EEST)

Tässä versiossa tuodaan esiin ne tutkimustulokset, jotka Jussila sivuuttaa ja jotka edelleen ovat yleisesti hyväksytyn historiakäsityksen pohjana. Jussilan yritys muuttaa tuota historiakäsitystä ei ole onnistunut ja historiassa niin kuin urheilussakin tulokset ovat voimassa kunnes ne ylitetään tai osoitetaan vääriksi. Toistaiseksi näin ei ole ollut. Oikeat tulokset eivät tieteessä vanhene sen enempää matematiikassa kuin historiassakaan. Kukaan ei ole väittänyt, että Suomen suuriruhtinaskunta olisi ollut valtio Ruotsin sisällä, vaan että sellainen kokonaisuus oli olemassa ja se yleisesti miellettiin olemassaolevaksi ja että suomalaiset kielestä riippumatta samaistuivat siihen. Se, että se oli pikemminkin toiminnan kohde kuin toimija, on kaikille selviö. Ruotsin vallan aikana on tunnetusti hyvin vähän ajankohtia, jolloin suomalaisten tekemiset olisivat olleet yksin suomalaisten päätettävissä, siitä kaikki varmasti ovat yksimielisiä. Kysymys on vain siitä miten asia muotoillaan. --Muinaistutkija 11. elokuuta klo 23.20.

Sinä se et vaan ymmärrä, että Wikipedia ei ota kantaa tieteellisiin kiistoihin, vaan kertoo molemnmat näkökulmat. Suomen suuriruhtinaskunnan käsitteen yksityiskohtainen käsittely ei kuulu tähän yleisartikkeliin, vaan johonkin toiseen yhteyteem.--130.234.68.215 12. elokuuta 2008 kello 16.02 (EEST)

Asia siirretty artikkeliin Suomen suuriruhtinaskunta. Kiistely jatkukoon siellä.--130.234.68.215 12. elokuuta 2008 kello 16.09 (EEST)

Nykyinen muotoilu on asiallinen ja olen siihen tyytyväinen. On menetelty tämän asian suhteen mielestäni aivan oikein ja siihen juuri pyrinkin. Ehkä tässä yhteydessä voi myös ottaa puheeksi sen missä määrin Wikipediassa voi käyttää lähteenä ei-tieteellistä kirjallisuutta. Puhun nyt Klingen pamfleteista, joista puuttuu lähdeapparaatti. Tieteen perusominaisuus on siinä, että väitteet ovat verifioitavissa eli ne voi varmentaa. Klingen mielipidekirjat eivät täytä tätä ehtoa eikä myöskään Jussilan tuotanto siinä missä hän viittaa Klingen esseisiin. Olin aikoinaan kymmenkunta vuotta sihteerinä lautakunnassa, joka valitsi vuoden parhaan historiateoksen. Esim. Jussilan "Venäläinen Suomi" tuli kerran valituksi sangen yksimielisesti ja sihteeri kannatti lämpimästi valintaa. Sen sijaan lautakunnan puheenjohtaja Jutikkala otti kerran käteensä paikalle hankkimani teoksen "Muinaisuutemme merivallat, kuvitettu laitos" ja totesi siitä vekkuliin tapaansa. "Tässä kannessa on varmaan painovirhe, eikö tässä pitäisi lukea kuviteltu laitos?" Jutikkalalla sattui olemaan arkeologiasta korkein akateeminen arvosana kun taas Klingeltä arkeologian akateemista koulutusta ei ainakaan tuohon aikaan ollut. Kuitenkin Klingen runsas tuotanto on saanut innokkaat "opetuslapset" runsaasti viittaamaan noihin pamfletteihin ja sillä tavalla luomaan kuvaa, että ne vastaisivat tieteen viimeisiä käsityksiä mitä erilaisimmista Suomen historian vaiheista. Mielestäni tässä suhteessa rimaa on korotettava. --Muinaistutkija 12.8.2008 klo 22.29.

Pelkään, että rimaa on mahdoton korottaa niin kauan kuin Wikipediassa vallitsee neutraliteettiperiaate. Klinge ja Jussila ovat HY:n professorismiehiä, ja siksi heidän kirjoituksiaan on pidettävä Wikipedian tarkistettavuussääntöjen mukaisina "arvovaltaisina" ja "luotettavina" lähteinä. Wikipediahan ei varsinaisesti selvitä totuutta, vaan kertoo siitä, minkälaisia kantoja arvovaltaisissa lähteissä esiintyy eri asioista. Moni saattaa kyseenalaistaa Klingen asiantuntemuksen ja hänen esseekirjoitustensa laadun, mutta Wikipedian resurssit ja asiantuntemus eivät siihen riitä. Siksi noudatetaan ehdotonta neutraliteettia. Jos Klingen kirjoituksia on kritisoitu, voidaan tästä toki lähteisiin viittaamalla mainita että se-ja-se on Klingen kanssa eri mieltä.--130.234.68.215 13. elokuuta 2008 kello 17.39 (EEST)

Wikipediassa lienee myös hyvin korostettuna näkökulma "ei omia mielipiteitä", ja sen takia on tärkeää tuoda esiin lähdeviitteissä onko kyseessä tosiaankin mielipide vaiko fakta. Ns. keittiön kautta sisäänkuljetettu mielipide voi äkkiä muuttua tekstissä faktaksi. Jos esim. Jussila viittaa jossakin väitteessään Klingen mielipiteeseen ja tekee sen vieläpä epätarkasti tai virheellisesti, eikä asia tule selväksi Wikipedian ko. artikkelissa, asiat mutkistuvat lukijan kannalta. KGB hoiti disinformaatiotaan aikanaan julkaisemalla jonkun emävalheistaan jossakin kontrolloimassaan länsimaisessa pilipalilehdessä ja sen jälkeen siteerasi tätä väitettyä "tietoa" näyttävästi esim. Pravdassa kertoen "länsimaisen lehdistön tietoihin viitaten" haluamansa valheen totuutena. Tämänkaltaiset yritykset pitäisi pystyä paljastamaan ja eliminoimaan Wikipediasta. --Muinaistutkija 12.8.2008 klo 22.15.

Oikeastaan kyse on siitä, että Wikipedia kertoo vain luotettavissa lähteissä julkaistuja arvovaltaisten tahojen mielipiteitä. Wikipedia ei siis kerro faktoja, koska Wikipedia-yhteisö ei väitä tietävänsä mikä on totuus. "Ei omia mielipiteitä" viittaa Wikipedian toimittajien mielipiteisiin. Niitä ei saa tuoda esille millään lailla. Kieltämättä on välillä turhauttavaa, kun esimerkiksi Klingen merivalta-kirjasta ei voi suoraan sanoa mitä ajattelee ("soopaa, humpuukia ja vakavan tutkimuksen irvikuva"). Mutta sillä lailla Wikipedia toimii, eikä se oikeastaan muuten voisi toimiakaan. Onneksi heikkolaatuisten tutkimusten saamaan julkaistuun kritiikkiin on aina mahdollista viitata (merivalta-kirjan tapauksessa esim. Heikki Kirkisen ja Väinö Kaukosen kommentteihin).--130.234.68.212 14. elokuuta 2008 kello 15.08 (EEST) PS. Jos olet Martti Linna, kuten jossain yhteydessä annoit ymmärtää, sinun lienee syytä tarkistaa että artikkelissa Suomen muinaiset kuninkaat kuvataan käsityksiäsi asianmukaisessa valossa.

Totuus? Luotettavissa (tiet.) lähteissä ei voi julkaista arvovaltaisten tahojen mielipiteitä vaan ainoastaan faktoja!. Niistä sitten rakennetaan mm. sekä kirjamuotoiset tietosanakirjat että nämä nettitietosanakirjailuun pyrkivät kokoelmat. --88.115.73.197 14. elokuuta 2008 kello 20.12 (EEST)

Historiallinen tulkinta on vain oppineen ja arvovaltaisen tahon mielipide. Wikipediassa on sallittua käyttää lähteinä muitakin kuin tieteellisiä julkaisuja, kunhan nämä ovat jollain lailla vakuuttavia.--91.156.99.2 14. elokuuta 2008 kello 20.15 (EEST)

Jollain lailla vakuuttava on hyllyvä suo. -Risto Ryti oli Suomen tasavallan presidentti jatkosodan alussa- on FAKTA ei oppinut mielipide. --88.115.73.197 14. elokuuta 2008 kello 21.00 (EEST)

Olen ymmärtänyt Wikipedian tehtäväksi tiedonvälittämisen ja englanninkielisessä versiossa se toimii jo varsin hyvin, tässä suomalaisessa on vielä kovin paljon kehittämisen varaa. Professorinimitys tai vaikkapa akateemikon arvo ei tee kenestäkään "kaikkien alojen asiantuntijaa" ja uskomus siihen, että "Herra antaa viran, Herra antaa järjen" on aikansa elänyt, kuten Blomstedt-vainaalla oli tapana vitsailla puhuessaan joistakin kollegoistaan. Jutikkala pysyi yleensä nöyränä ja saattoi aloittaa hyvinkin oppineen esitelmän sanoilla "puhun nyt tästä asiasta sillä lähes täydellisellä asiantuntemuksella, minkä mahdollistaa ainoastaan lähes täydellinen tietämättömyys kyseisestä asiasta." Jos tänne tungetaan jonkun mielipiteitä asiasta, jossa hän on todellakin vailla tietoa ja koulutusta, siis vain luulojensa varassa, on jokaisen rehellisen ja valppaan wikipedistin ensimmäisenä velvollisuutena osoittaa puppu pupuksi olipa väitteen takana kuka hyvänsä. Liiallinen auktoriteettien kumartaminen on tieteen loppu. Keitähän mahtoivat olla Oxfordin ja Cambridgen kasvi- ja eläintieteen professorit kun maisteri Darwin julkaisi kirjansa? Ettepä taida muistaa. En nyt tarkoita sitä että kuka tahansa Tom, Dick ja Harry voisi tänne vapaasti kirjoittaa juttusiaan, mutta järjen käyttö on mielestäni sallittu. Sen takia asianmukaisten lähdeviitteiden vaatimus artikkeleissa on välttämätön ja mitä lähempänä primäärilähteitä liikutaan sen turvallisemmalla pohjalla ollaan. Mitä Mikko Hämeen juttuihin tulee niin ei pidä hermostua. Kun ihminen joutuu tekemisiin uuden ja yllättävän asian kanssa, ylilyöntejä tapahtuu eikä niitä pidä ottaa liian vakavasti. Jos jotakuta kiinnostaa Fornjot-taruston arvoituksen ratkaisu, niin se on ollut luettavissa jo vuosia Vesilahden nettisivuilla. WWW.Vesilahti.fi/Kirmukarmu/Kalevanpojat tahi jotakin sinnepäin. Kyseisen mytologian vastineet arkeologisessa esineistössämme löytyvät myös noilta sivuilta, eli jos esim. Väinämöisen naama 600-luvun ihmisen kuvaavamana kiinnostaa, niin sieltä pitäisi löytyä. En vastaa siellä olevista muista teksteistä kuin niistä missä on nimeni. --Muinaistutkija 15.8.2008 klo 00.05.

Kyllä nyt edes linkki pitäisi osata laittaa...--Ulrika 15. elokuuta 2008 kello 03.25 (EEST)

Kiitos. Minulla on kyllä toisenlaiset tulkinnat Vesilahden ja Euran miekkojen kahvoihin kuvatuista hahmoista (julkaisen ne aikanaan), mutta ei siitä sen enempää. Wikipedia ei ole tiedesivusto, joten Wikipedialla ei ole mitään tekemistä tieteen lopun kanssa. Wikipedian tehtävänä on kertoa positiiviseen ja puolueettomaan sävyyn myös kummallisista näkemyksistä silloin kuin niiden esittäjää voidaan yhteisön yleisellä arvostelukyvyllä pitää merkittävänä. Professorien esittämien näkemysten kriittinen ja puolueeton arviointi (sikäli kuin se on edes mahdollista) yksinkertaisesti ylittää Wikipedia-yhteisön kyvyt. Kukaan yksittäinen wikipedisti, olkoon kuinka asiantunteva hyvänsä, ei voi omaksua itselleen roolia sensorina, joka päättää mitkä näkemykset ovat kyllin perusteltuja ja vahvasti todistettuja ollakseen vakavasti otettavia, saati "tosia". Akateemiset kiistat käydään akateemisilla foorumeilla, ei täällä. Neutraali ja kantaa ottamaton esitystapa on Wikipedian tärkein toimintaperiaate.--130.234.68.215 15. elokuuta 2008 kello 11.00 (EEST)

Naapuri

Viro on Suomen naapurimaa, sanoo Kielitoimiston sanakirja, ja täsmällisemmin siteerattuna: "Eteläinen naapurimme Viro". "Naapuri" on joustava sana, siksi on käytössä myös "rajanaapuri", "seinänaapuri", jopa "lähinaapuri", joilla voidaan tarvittaessa täsmentää. --Ulrika 22. elokuuta 2008 kello 13.02 (EEST)

""Naapuri" on joustava sana." Toisin sanoen epätäsmällinen sana, jota ei pidä käyttää tietosanakirjassa. --ML 22. elokuuta 2008 kello 13.15 (EEST)

Veteen piirrettyähän tämä, mutta yleensä mertentakaisia maita, vaikka olisikin yhteinen tai läheinen aluevesiraja, ei ole ollut tapana nimittää "naapureiksi". Viro saattaa olla poikkeus, koska on meitä lähellä kielellisesti ja maantieteellisesti, jolloin ymmärrän kyllä, jos sitä halutaan sellaiseksi nimittää. "Eteläinen merentakainen lähinaapurimme" ei kuullosta mitenkään oudolta, jos nyt aivan välttämättä haluaa sellaisen lauseen sinne laittaa. Ei ole kaukana totuudesta, mutta jos verrataan välimerenmaihin, miltä kuulostaisi vaikka "Italian lähinaapuri Malta"? --Khaosaming 22. elokuuta 2008 kello 14.07 (EEST)

Ja Saksan rajanaapurit Norja, ja Iso-Britannia... Hauskaa, että maantiedon luotettavaksi lähteeksi esitetään mm. Kielitoimiston sanakirjaa. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 22. elokuuta 2008 kello 14.16 (EEST)

Viro on Suomen naapurimaa. Ks. esim. Alenius: Veljeskansojen kahdet kasvot: naapurimaa-kuva. Virallista politiikkaa - epävirallista kanssakäymistä, toim. Roiko-Jokela tai netissä vaikkapa [1] [2] [3] [4] --Klassikkomies 22. elokuuta 2008 kello 14.53 (EEST)

Kielitoimiston sanakirjan esimerkit eivät ole itse keksittyjä vaan esimerkkejä elävästä elämästä. Sitä paitsi suurimmalle osalle suomalaisista Viro on paljon läheisempi naapuri kuin Norja, joka on rajanaapuri. Outoa että tästä tehdään ongelma, kun ainakin minulle ilmaisu on täysin tuttu ja arkipäivää. Ehkä ML asuu Torniossa tai Utsjoella tai ei peräti Suomessa ollenkaan, jolloin Viro voi tuntua kaukaiselta naapurilta. --Ulrika 22. elokuuta 2008 kello 15.12 (EEST)

Kerrankin olemme Ulrikan kanssa täsmälleen samaa mieltä. Virosta Suomen naapurimaana on tehty tieteellisiä tutkimuksia. Esim. historiatieteen puolella aktiivinen on ollut tuo edellä mainitsemani Viron ja Baltian historiaan perehtynyt Kari Alenius [5], joten tieto Virosta Suomen naapurimaana on artikkelissa aivan varmasti paikallaan. --Klassikkomies 22. elokuuta 2008 kello 15.26 (EEST)

En tiedä, onko viro naapurimaa (use the source, Luke), mutta en pidä siitä, että Kielitoimiston sanakirjaa käytetään tällaisessa lähteenä. Sehän sisältää lähinnä ja sen tarkoitus on sisältää oikeakielisia ja mielekkäitä lauseita mutta ei välttämättä tosia. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä sanakirja sanoo vaikka sanasta psykologia? Siellä saattaa hyvinkin lukea jotain sellaista kuin "psykologia on ihmisen toimintaa tutkiva tiede", mikä ei lainkaan pitäisi paikkansa. Samulili 22. elokuuta 2008 kello 22.27 (EEST)

Ei perhana, siellähän Wikipedian mukaan todellakin lukee "Psykologia on (ihmisen) toimintaa ja käyttäytymistä tutkiva tiede." Tästä saisi moni oikea psykologi hepulin - behaviorismi ei kuitenkaan ole ollut psykologiassa vallitseva katsantokanta ainakaan 50 vuoteen. Samulili 22. elokuuta 2008 kello 22.30 (EEST)

Mitähän tarkoitit kun sanoit "miltä kuulostaisi vaikka 'italian lähinaapuri Malta'?" Sehän on aivan peruskauraa: "Italy, Malta's nearest neighbour" [6] ja googlesta löytyy luotettavista lähteistä lisää [7]. --Ulrika 22. elokuuta 2008 kello 15.59 (EEST)

Sittenhän asia on kunnossa! Olen siitä ilahtunut, ja toivottavasti emme ajaudu tällä kertaa äänestykseen. Yritän vain esimerkkien kautta haarukoida kuinka kapea merenlahden tai salmen on oltava, jotta voidaan puhua rajanaapurista tai lähinaapurista. Ilmeisesti Libyakin olisi vielä tämän kantaman sisäpuolella: [8] "Italy, the former colonial power, is Libya's biggest trading partner and 25% of oil imports come from their north African neighbour." --Khaosaming 22. elokuuta 2008 kello 20.43 (EEST)

"Perustietoa Suomesta: # naapurimaat Venäjä, Ruotsi, Norja, Viro". -tKahkonen 22. elokuuta 2008 kello 16.12 (EEST)

"Naapurimaa" on parhaimmillaankin epätäsmällinen sana, jota on turha käyttää johdannossa; esimerkiksi "rajanaapuri" olisi täsmällinen, ja sitähän Viro ei ole. Toiseksi virke ei oikeastaan muutenkaan aluksi kerro mistään naapurimaista, vaan siitä, mihin Suomi rajautuu. Yht'äkkiä puun takaa tulee sitten infopläjäys neljännestä naapurimaasta, ja kaiken lisäksi kehnohkolla kieliasulla, pilkulla rinnastaen. --ML 22. elokuuta 2008 kello 22.20 (EEST)

Naapurimaa ei ole epätäsmällinen sana vaan vakiintunut käsite. Lausetta voi muotoilla, mutta merkittävää tietoa jolle löytyy lähteitä pilvin pimein ei pidä poistaa. Tieto Virosta Suomen naapurimaana kuuluu nimenomaan johdantoon. --Klassikkomies 24. elokuuta 2008 kello 08.35 (EEST)

No kerropa mitä tämä vakiintunut termi tarkoittaa? Niin kauan kuin käsitteen "naapurimaa" sisältö on epämääräinen, sen käyttö ei anna yhtään mitään tietoa. Erilaisissa yhteyksissä käytetty korukieli (naapurimaa = jotain positiviista ja mukavaa) on ihan oma tapauksensa. --ML 25. elokuuta 2008 kello 19.35 (EEST)

Asia käsitelty edellä annetuissa linkeissa ja ML:n keskustelusivulla ja tein Naapurimaa-sivusta uo:n Wiktionaryyn. --Klassikkomies 25. elokuuta 2008 kello 21.24 (EEST)

Onko äidinkielesi mahdollisesti jokin muu kuin suomi? Kielitoimiston sanakirja, jota et hyväksy mutta joka nyt on valitettavasti ainoa käytettävissä oleva ajantasainen suomen kielen sanakirja, sanoo näin: "rajantakainen maa, kansa t. valtio. Eteläinen naapurimme Viro. Suuri itäinen naapuri. Naapurimme ruotsalaiset." Toisella kotimaisella se on grannland, ja linkin takaa löytyy selitys. --Ulrika 25. elokuuta 2008 kello 21.28 (EEST)

Onko kyseessä sana rajanaapuri, naapuri vai naapurimaa? Oli kyseinen sana mikä tahansa, kyseisen sanan merkitykseen tuo käy lähteeksi. hyvä niin. Sitten pitää hommata vielä maantieteellinen lähde, (esim. ala-asteen oppikirjakin parempi kuin tähän mennessä esitetyt) jossa todetaan Viron olevan rajanaapuri, naapuri tai naapurimaa. Tähän ikävä kyllä historia/kielitiede/sosiologia yms. kirjallisuus ei riitä (edes hieman lähdekritiikkiä, kiitos)... Englanti ei kelpaa lähteen kieleksi tarkan vastaavan sanan puutteen takia (vaikka ajatuksiahan me käännämmekin)... Kannatan kuitenkin, että ML lopettaa häiriköimisen ja hommaa itse lähteet jotka osoittavat toiseen suuntaan... Lopettakaa kitinä ja palatkaa asiaan edes yhden kunnon lähteen kanssa. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 25. elokuuta 2008 kello 21.38 (EEST)

ML:llä alkaa ilmetä taisteluväsymystä, kun suomen sanat ovat hukassa. Ehkäpä syksy viilentää päätä ja ajatukset alkavat pyöriä suurempaa kehää - meillä itse kullakin. --Ulrika 25. elokuuta 2008 kello 21.43 (EEST)

Edellä olen linkittynyt tämän samaisen Kari Aleniuksen julkaisuluettelon ja Ulrika esittänyt kielitoimiston sanakirjan määritelmän termille naapurimaa. Myös lukuisia verkkolähteitä tiedolle on esitetty. Siitä vaan lueskelemaan Virosta Suomen naapurimaana. Viro on Suomen naapurimaa ja asiasta on aivan turha kitistä varsinkin kun tässä on esitetty lukuisia luotettavia lähteitä sille, että Viro todellakin on Suomen naapurimaa muttei ainuttakaan väitteelle ettei näin olisi. ML:n toiminta alkaa mennä jo trollailun puolelle. --Klassikkomies 25. elokuuta 2008 kello 21.52 (EEST)

Ei kiesus, mitä kafkailua... Pyysin naapurimaan täsmällistä merkitystä, ja siihen tarjottiin linkkiä sanakirjaan, jonka antama ainoa merkitys sanalle on valtio, jonka kanssa jollakin toisella valtiolla on yhteinen raja. Jos tämä on se merkitys, niin nyt sitten vain selvennätte, missä se Viron ja Suomen raja kulkee? Tunnetusti Suomenlahdella maiden aluevesirajat eivät ainakaan kohtaa. Tämä ei edes ole mitenkään vähäpätöinen detalji, vaan aluevesirajojen välissä oleva puolueeton alue liitetty jopa suureen geopoliittiseen ja ekologiseen kysymykseen Venäjän öljyputkesta. Nykyinen versio linkkeineen väittää suoraan, että Suomella ja Virolla olisi yhteinen raja, ollen mahdollisesti jopa huonompi kuin alkuperäinen, joka käytti vain epämääräistä sanaa. --ML 25. elokuuta 2008 kello 22.02 (EEST)

Esittäsitkö nyt lähteen sille ettei Viro ole Suomen naapurimaa? Edellä on esitetty lukuisia lähteitä sille, että Viro on Suomen naapurimaa ja Ulrika esitti pyynnöstäsi Kielitoimiston sanakirjan määritelmän sanalle "naapurimaa". Esittäisitkö siis nyt lähteen, joka kumoaa kaikkien edellä esitettyjen luotettavien lähteiden tiedot tai vaihtoehtoisesti lakkaisit trollaamasta? --Klassikkomies 25. elokuuta 2008 kello 22.07 (EEST)

Onneksi poliittisia ratkaisuja ei tehdä Wikipedia-artikkelien perusteella... Mutta siinäpä sinulla työmaata, että rupeat perkaamaan kaikki mielestäsi vähänkin epäselvät suomen sanat Wikipediasta, heh-heh. Kaikille muille tämä kyllä on selvä asia. Kun luet tarkasti, Kielitoimiston sanakirjassa sanotaan "rajantakainen maa", eikä siinä puhuta mitään yhteisestä rajasta.

Onkohan pikkkuveli kaapannut ML:n käyttäjätunnuksen? --Ulrika 25. elokuuta 2008 kello 22.12 (EEST)

Onkohan joku vauvaikäinen kaapannut ulrikan tunnuksen, kun jatkuvasti argumentoi noin puutteellisesti? ... Henkilökohtaisuuksiin meneminen ei ole hyvää käytöstä. J(c+n9G=pbW;K?wb+wmp 25. elokuuta 2008 kello 22.16 (EEST)

Toivottavasti ei mutta, mielenkiintoinen aihe silti. LÖytyi laista pykälä Suomen ja Viron välisestä aluevesisopimuksesta. Lisäksi löytyi maininta, että myös Tanskan ja Ruotsin välillä ns. kansainvälinen vesi. Joten onko sitten Tanska ja Ruotsi toisilleen naapurimaita? ML:n mukaan ei, muiden kyllä? http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1994/19940114 --Inzulac 25. elokuuta 2008 kello 22.21 (EEST)

Ei se ollut henkilökohtaisuus, se oli vain yritys selittää syytä siihen, ettet lue mitä kirjoitetaan. Olisin lisännyt tuon Kielitoimiston sanakirjan sananselityksen, mutta odottakoon nyt sitten vuorokaudella. Oletko, hyvä ML, lukenut mitä siinä selityksessä lukee? Siinä ei puhuta yhteisestä rajasta, vaan rajantakaisesta. Kuinka sitä enää voisi paremmin selittää? Minkälaista selitystä haet? --Ulrika 25. elokuuta 2008 kello 22.25 (EEST)

Käsittääkseni kaikki vieraat valtiot ovat rajantakaisia. Sehän se on rajojen idea. --Otrfan 26. elokuuta 2008 kello 07.42 (EEST)

Taas nostettu myrsky vesilasiin ja artikkeli suojattu väärään versioon ainakin huomisen ajan. Keskustellaan, keskustellaan ja keskustellaan ennen vääntämistä jooko? --Agony (403) 25. elokuuta 2008 kello 22.22 (EEST)

Factumin Suomi-artikkeli pärjää mainitsematta Viroa. Artikkelin alussa mainitaan ne maat, joihin Suomi rajoittuu sekä se että etelässä maa rajoittuu Suomenlahteen. --Thi 26. elokuuta 2008 kello 01.40 (EEST)

Samainen lähde kai myös kertoo, ettei Tanska ole Ruotsin naapurimaa? --Inzulac 26. elokuuta 2008 kello 06.40 (EEST)

En tiedä tuosta lähteestä, mutta kun näköjään ruotsalaiset laskevat naapurimaikseen Venäjän, Latvian ja Viron[9], niin kaipa Tanskakin mukaan kuuluu. --Otrfan 26. elokuuta 2008 kello 07.40 (EEST)

Tämä lähinaapuri on varmaankin naapurin naapuri, joten Mongolia olisi Suomen lähinaapuri? Mielestäni Suomi ei ole Viron rajanaapuri, sillä silloinhan mm. Tanska, Norja ja Iso-Britannia olisivat Islannin rajanaapureita, tai vaihtoehtoisesti USA olisi Ranskan rajanaapuri? Sillä ei ole väliä, miten pieni jorpakko siinä välissä on, ja Suomenlahtikin on suurempi kuin Englannin Kanaali. --Juusomoro 26. elokuuta 2008 kello 07.52 (EEST)

Taitaa olla parasta muotoilla lause niin, ettei siinä edes käytetä sanaa naapurimaa, ei ainakaan linkitettynä. Niin on nyt näemmä tehtykin, joskin sanonta "lähin naapuri" yhä esiintyy. Totta on, että Suomen ja Viron aluevesirajatkaan eivät toisiaan missään kosketa, mutta maat ovat silti niin lähellä toisiaan, että ne yleensä mielletään ainakin "lähinaapureiksi" siinä missä Ruotsi ja Tanskakin. -KLS 27. elokuuta 2008 kello 11.37 (EEST)

Jos Helsingin ja Tallinnan välille rakennetaan tunneli niin tällöinhän Suomi ja Viro ovat naapureita vai voiko tunnelissa olla ei kenenkään maata? --Inzulac 27. elokuuta 2008 kello 11.39 (EEST)

Otetaanpas nyt vielä kertauksena: Viro on Suomen naapurimaa.[10][11] [12] [13][14][15] Kielitoimiston sanakirjan selitys sanalle naapurimaa: "rajantakainen maa, kansa t. valtio. Eteläinen naapurimme Viro. Suuri itäinen naapuri. Naapurimme ruotsalaiset." Kertoisitteko nyt miksi tämä lähteistetty tieto olisi poistettava artikkelista ja ennen kaikkea mikä on se lähde, joka kumoaa kaikki edellä esitettyjen paikkansapitävyyden? Voisitteko vihdoin esittää sen? --Klassikkomies 27. elokuuta 2008 kello 14.24 (EEST)

Alko hävettämään

Englanninkielisessä Wikipediassa Suomi-artikkelin keskustelusivulla on 74 eri osiota. Esimerkiksi Ruotsi-artikkelin keskustelusivulla on 6. Englannilla parisenkymmentä vaikka väkeä on itse maassa about 10 kertaa sen verran mitä Suomessa. Muita maita ei taida oikeastaan kiinnostaa, jaksavat luottaa siihen, että ihan hyvin siellä lukee. Mutta ei Suomessa näin. Ihme nyyppäilyä ja nysväröintiä. Mikä suomalaisia vaivaa? (Niin siis pyrin sen selvittämään tässä ja sitten lisäämään tuonne artikkeliin.) --Waude 22. syyskuuta 2008 kello 21.24 (EEST)

Et huomannut arkistoituja keskusteluja (archive), joihin on linkki keskustelusivun oikeassa laidassa. Ruotsiinkin liittyvää keskustelua on kyllä Suomea enemmän, ja Britanniasta on keskusteltu moninkertaisesti enemmän. --ML 22. syyskuuta 2008 kello 23.01 (EEST)

Väärin. Minä en koskaan erehdy. --Waude 24. syyskuuta 2008 kello 23.08 (EEST)

Namibian kansallishymni

Artikkelista pisti silmään tällainen tiedonjyvä: Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu, jonka on säveltänyt Fredrik Pacius. Sama sävel on käytössä myös Viron ja Namibian kansallislaulussa.

Ööh... niinkö tosiaan? Muilta wikipedian sivuilta en löytänyt tukea viimeiselle väitteelle. Namibian kansallishymniä käsittelevältä sivulta voitte käydä kuuntelemassa kappaleen itse. Kuulostaako tutulta? http://www.dngev.de/gesell/land/lexikon/h/hymne.mid

Korjasin kyseisen kohdan. Vai haluaako joku esittää vastaväitteitä? :D

Taisipa olla kyseessä jonkinlainen ajankohtais-Ahtisaari-teemainen hassuttelu elikkäs vandalismi. --88.112.14.16 14. lokakuuta 2008 kello 15.13 (EEST)

Valokuvaus Suomessa

Valokuvaus on tärkeä osa kulttuuria, mutta nykyisellään valokuvaus-Suomessa- osio vaikuttaa liian pitkältä suhteessa merkittävyyteensä. Artikkeleilla on suositeltu enimmäispituus, joten asiat täytyy kertoa hyvin tiiviisti. Tämä on tietysti myös makukysymys, valokuvauksen harrastaja voisi olla jyrkästi eri mieltä, mutta onko valokuvaus kuitenkin kuitenkaan niin tärkeää Suomen kannalta, että se ansaitsee tällaisen osuuden Suomi-artikkelista? Tuohirulla 17. marraskuuta 2008 kello 11.13 (EET)

Joo, kohtuuttoman seikkaperäinen se oli. Tiivistin sitä aika ronskisti. --Joonasl (kerro) 17. marraskuuta 2008 kello 11.21 (EET)

Jyväskylän asukasluku

Lisäsin tuon Jyväskylän asukasluvun tuollaisella normaalilla taitolla, että jos joku voisi tehdä tuon taiton tuollaisella mallinneella? Jyväskylässähän tehtiin kuntaliitos, ja tuon asukasluvun sain lisäämällä toisiinsa Jyväskylän, Jyväskylän mlk:n ja Korpilahden asukasluvut.--kultsiballo 1. tammikuuta 2009 kello 14.32 (EET)

Wikilinkkien määrä

Mielestäni wikilinkkejä artikkelin alussa on aivan liikaa. Ensimmäisessä kappaleessa on 56 sanaa ja 23 wikilinkkiä. Eli lähes joka toinen sana on linkki. --Termopetteri 12. kesäkuuta 2009 kello 11.50 (EEST)

Samaa mieltä. Poistin jonkin verran kaikkein turhimpia, enemmänkin voisi varmaan vielä karsia. --Ryhanen 12. kesäkuuta 2009 kello 12.09 (EEST)

Yritykset ja kulutus

"58 prosentilla suomalaisista on internet-yhteys kotona." Mahtaako tieto olla ajantasalla? Kommentin jätti 194.252.105.95 (keskustelu – muokkaukset) 23. elokuuta 2009 kello 02.25

Suojaus

Artikkeli on nyt suojattu kahdeksi vuorokaudeksi muokkaussodan takia. Jos keskustelusivulla kuitenkin syntyy konsensus siitä, miten kiistellyn asiasisällön suhteen menetellään, suojauksen voi poistaa jo aiemmin. –Ejs-80 22. syyskuuta 2009 kello 22.48 (EEST)

En käy ruoririitelemään, mutta minusta osittaissuojaus riittäisi, sillä kyseistä räikeän epäneutraalia kappaletta on artikkeliin viime aikoina tunkenut lähinnä kaksi ip:tä, mahdollisesti sama henkilö. Kappaleen on poistanut ainakin kolme pitkäaikaista wikipedistiä, lisäksi lukemalla lähdeartikkeli on selvää, että kappale esittää vain yhden useasta lähdeartikkelissa mainitusta näkemyksestä, ja vieläpä totuutena. Olisin itsekin kumonnut tuon vandalismina. -- Piisamson 22. syyskuuta 2009 kello 22.58 (EEST)

Mielestäni suojauksen voisi poistaa kokonaan ja 3RR:n perusteella antaa estoja. --Jisis (keskustelu) 22. syyskuuta 2009 kello 23.03 (EEST)

Minun puolestani näin voi menetellä. –Ejs-80 22. syyskuuta 2009 kello 23.06 (EEST)

Muuten, kuka tuo kolmas pitkäikäinen wikipedisti oli? Katselin nyt, että ML ja Makele-90 olivat kappaleen poistaneet, mutta kolmatta en syystä tai toisesta löytänyt. –Ejs-80 22. syyskuuta 2009 kello 23.40 (EEST)

Kappas, silmäni hyppivät riveillä. Tulkitsin Nirosen muokkauksen tähän kiistaan liittyväksi, mutta kyseessä olikin sotkun poisto. Pahoitteluni. Lisäys: Oikeiden tietojen valossa Jisiksen ehdotus oli huomattavasti parempi kuin omani. -- Piisamson 22. syyskuuta 2009 kello 23.45 (EEST)

ISAF-kappaleen neutraalius

Tarkentaisitko nimittämääsi "epäneutraalia" käsitettä? Mikä kappaleessa ei ole todenmukaista? Kommentin jätti 89.27.30.71 (keskustelu – muokkaukset)

Tietääkseni virallisen ulkopoliittisen johdon mukaan Suomi osallistuu rauhanturvaoperaatioon, ei sotatoimiin. Jälkimmäistä ovat esittäneet jotkin dissidentit, joiden näkemykset eivät minusta toistaiseksi ole historiallisesti merkittäviä. Tästä artikkelista tulisi todella pitkä, jos jokaisesta asiasta esiteltäisiin kyseisen ajankohdan oppositiopoliitikkojen tulkinnat tilanteesta. -- Piisamson 22. syyskuuta 2009 kello 23.19 (EEST)

Suomen nykyinen virallinen ulkopoliittinen johto on mitä todennäköisimmin viraton hyvin pian, joten sen sanaan ei liene paljon luottamista. Kyse ei ole oppositiopoliitikkojen tulkinnasta, vaan siitä, että Yhdysvallat kutsuu samaista ISAF-sotilasoperaatiota Afganistanin sodaksi ja Suomi on virallisesti osallisena tukemassa samassa operaatiossa. Tämä on fakta. Afganistanin sisällissodassa ei ole kyse rauhanturvaamisesta myös fyysisesti, koska toiveita rauhasta ei yhteiskunnattomassa tilassa voi olla.(Ural 24. syyskuuta 2009 kello 20.12 (EEST))

Onko muuten kyseisen asian maininta edes tarpeeksi tärkeää, kun nyt Suomen historia kappaleen vuodesta 1995 eteenpäin on esitelty vain seitsemällä rivillä? Esimerkiksi talous (irtisanomiset ja tuotannon siirtäminen) mainitaan vain muutamalla sanalla, vaikka se ansaitsi enemmän. Ja ei tämä rauhanturvaoperaatio ole mikään ainutlaatuinen, onhan niitä tälläkin hetkellä useita käynnissä. Kyseinen juttu on muuten lisätty tännekin Luettelo Suomen historian sodista. --Makele-90 23. syyskuuta 2009 kello 01.29 (EEST)

Jos vallalla oleva käsitys olisi, että Suomi on Afganistanissa sodassa, aihe ansaitsisi lauseen tai kaksi. Nyt kyse on lähinnä soraäänistä; joka tapauksessa operaatioon osallistumisen vaikutus tavallisen suomalaisen elämään on toistaiseksi ollut vähäinen, kuten muidenkin yksittäisten rauhanturvaoperaatioiden. -- Piisamson 23. syyskuuta 2009 kello 06.26 (EEST)

Viimeisessä historia-osion kappaleessa ei ole paljon tekstiä, mutta sitä voi sinne lisätä, myös teollisuusongelmista, kuten edellä toivottiin. (Ural 24. syyskuuta 2009 kello 20.15 (EEST))

Population of Finland

Hi, I'm searching for proper and actual data about population of Finland (I need it for Polish Wikipedia), I've found these 2 sources:

• Population by area 31.12.2008 and increase of population (Väkiluku alueittain sekä väestömäärän muutos 31.12.2008)
• Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain, statistics of 31.12.2008 are here

but there is a difference between these statistics, f.ex. for whole country in first source i see 5 326 314 but from secon is 5 327 397 Why is there difference? from which source i should get info about population of Finland, maakunnat, seutukunnat etc. ? CzarnyZajaczek 1. tammikuuta 2010 kello 14.04 (EET)

Pyöristäpä vähän lukuja, vaikka lähimpään sataantuhanteen, niin tuokin ongelma katoaa. (Mongoli 6. helmikuuta 2010 kello 15.44 (EET))

The latter seems to be "the register situation". It differs from the real population because there is a delay before the information is updated to registers. (From the last chapter in [16], in Finnish) --ML 6. helmikuuta 2010 kello 16.18 (EET)

mistä nimi 'Suomi'?

Ehkä vähän myöhäinen "herätys", mutta melko vähän käsitellään sanan Suomi ja Sápmi (pohjoissaamea, tarkoittaa saamelaisten asuttamaa aluetta) samankaltaisuutta - tuskin sattumalta ovat lähes sama sana, kaiken lisäksi tarkoittaen samanlaista "ilmiötä" eli aluetta Skandinaviassa.

Ettei vain tämä Suomi -termin pyörittely oikein asiantuntijain voimin olisi pelkkä puujalkavitsi? ettäkö muka tavan ihminen ei tajuaisi että Suomi on aivan suora käännös tästä Sápmi -sanasta.

Entä kumpihan näistä lienee vanhempi termi? Ottaen huomioon että saamelaiset olivat Skandinavian alueen alkuperäiskansaa ja 'suomalaiset' taisivat tulla 'Suomen' alueelle siirtolaisina (bloggari Heikki Ekmanin mukaan), niin taitaapa pohjoissaame olla kerta kaikkiaan vanhempi kieli?? Tarkoitan siis sitä, että jos joku keksisi väittää että saamelainen perustermi Sápmi olisi lainasana (- siis sitä ennen eivät saamelaiset nimittäneet asuinaluettaan millään nimellä??).

Lienee syytä korjata artikkelia? --86.50.34.133 6. maaliskuuta 2010 kello 08.41 (EET)

Kyllä tässä mennään aivan lähteitten mukaan; aihetta käsitellään tekstissä, ja viitteenä näkyy olevan Kaisa Häkkisen Suomen kielen etymologinen sanakirja vuodelta 2004, joka on varsin tuore lähde, ja balttilaisen zeme-sanan ja sanojen Häme ja Saame suhteesta on sama käsitys esitetty aiemminkin (mm. jo Jouko Vahtola väitöskirjassaan muistaakseni referoi tätä). Suomi-sanan suhde näihin sen sijaan on monimutkaisempi, ja pitäisi kai tarkistaa viitatuista lähteistä, mitä siellä niistä tarkkaan ottaen viimeisimmän käsityksen mukaan sanotaan, mutta hyvää tahtoa olettaen kuvittelisin, että teksti kenties hyvinkin on lähteiden mukainen, joskin käsittelyä toki voisi syventää tai jopa tarvittaessa laajentaa omaksi artikkelikseen. Joskin toisaalta, kun kielitieteessä kehitys on nopeaa, niin käsitykset asioista voivat myös nopeastikin muuttua, niin kuin näyttäisi viime vuosina käyneen esimerkiksi suomen ja saamen kielten suhdetta koskevien tietojen osalta. Mutta oma muistikuvani kyllä on tekstin mukainen, eli että sekä nimet Häme että Saame (ja kenties myös Suomi) perustuisivat viitattujen lähteiden käsityksen mukaan todellakin balttilaiseen "maata" tarkoittavaan sanaan "zeme". Mutta en tosiaan muista onko vuoden 2004 jälkeen tullut tästä jotain uusia arvioita. Mutta koska meillä on yksi Häkkinen täällä Wikipediassakin, niin täytyy kysyä, josko hän osaisi kertoa tarkemmin.--Urjanhai 6. maaliskuuta 2010 kello 10.23 (EET)

Jos on parempia lähteitä kuin artikkelissa nyt niin mikä ettei korjataan tai täydennetään. Sanojen samankaltaisuuden perusteella voi kehitellä vaikka mitä huuhaata, joten on syytä käyttää vain yleisesti hyväksyttäjä lähteitä eikä alkaa kirjaamaan omia johtopäätöksiä totuuna vaikka ne järkeviltä kuulostavatkin.

Loppukevennyksenä: tiesitkö jo että Egyptin sivistys oli Suomesta lähtöisin ja sana pyramidi esimerkiksi muodostuu suomenkielen sanoista "pyhät raamit"? ("lähde"). --Harriv 6. maaliskuuta 2010 kello 13.39 (EET)

Suomalaisten ja saamelaisten molempien "ugrilaisuushan" on muuten myös viime aikaisessa tutkimuksessa tullut modifioiduksi sikäli, että on esitetty hypoteeseja siitä, että ei kovinkaan kauan sitten läntisen venäjän suomensukuisten kansojen asuma-alueilla, samoin kuin Suomessa ja Lapissa on puhuttu sittemmin hävinneitä paleoeurooppalaisia kieliä, jotka eivät ole olleet sukua nykyisin tunnetuille kielille, ja sitten eri aikoina näiden kielten puhujat ensin Venäjän ja sitten Suomen nykyisellä alueella olisivat vaihtaneet kielensä suomalaisugrilaisiksi. Ja Suomessa vielä tosiaan niin, että ensin kieli olisi vaihtunut saamelaiseksi (koska koko suomen ja karjalan kielten puhuma-alueelta löytyy paljon saamelaisia lainasanoja) ja sitten vasta myöhemmin itämerensuomalaiseksi, samalla kun myös nykyiset saamelaiset olisivat varsin hiljattain vaihtaneet tuntemattoman paleoeurooppalaisen kielensä saamen kieleksi. Muistona tästä ovat toisaalta muissa uralilaisissa kielissä esiintymättömät substraattisanat saamen kielessä, ja vastaavasti muissa uralilaisissa kielissä esiintymättömät sanat (esim. yleiset suomenkieliset maastonmuotojen nimet), joita ei esiinny muissa uralilaisissa kielissä), ja vielä länsi-venäjän uralilaisissakin kielissä esiintyvät äännemuutokset, joita niitäkään ei voi selittää muulla kuin tuntemattomalla substraattikielellä. - Ja näin siis juuri (jo Jouko Vahtolan mukaankin) selittyisi se, että hämäläisillä ja saamelaisilla on sama etnonyymi (ja nykyiset hämäläiset tosiaan olisivat saaneet sen aiemmin hämeessä asuneiden samaa etnonyymiä käyttäneiden asukkaiden mukaan, joilta nimitys myös olisi siirtynyt nykyisille saamelaisille samalla kuin kielikin). Eli vaikka täällä on asuttu tuhansia vuosia ja luultavasti olemme ensimmäisten asukkaiden jälkeläisiä, niin kieli on ehtinyt eteläisessä Suomessa vaihtua ehkä pariin kertaan ja Lapissakin ainakin kerran. (Lisätietoa löytyy jos googlaa netistä Ante Aikion, Janne Saarikiven, Petri Kallion ja Jaakko Häkkisen julkaisuja, kuten esimerkiksi Saarikiven ja ja Aikion väitöskirjat, jotka ovat molemmat netissä.) --Urjanhai 6. maaliskuuta 2010 kello 14.21 (EET)EDIT: myös artikkelissa Uralilaiset kielet on tästä jonkin verran asiaa.--Urjanhai 8. maaliskuuta 2010 kello 12.55 (EET)

Tavan ihminen saattaa ajatella, että Suomi ja Sápmi ovat lähellä toisiaan, mutta kielentutkijalle ne ovat kyllä aika kaukana toisistaan, koska tällaisia vastaavuuksia ei suomen ja saamen välillä yleensä ole. Yhteisissä vanhoissa sanoissa saamen á:ta vastaa yleensä suomen ä, ja suomen uo:ta saamen uo. Siksi kielentutkijat, jotka ovat yrittäneet yhdistää nämä kaksi nimitystä, ovat joutuneet olettamaan melkoista pompottelua: nimitys olisi pitänyt lainata useita kertoja edestakaisin baltin, germaanin ja jopa saamen kanssa ennen kuin siitä olisi tullut Suomi. Sen sijaan yksinkertaisempi ja uskottavampi on Petri Kallion vuonna 1998 esittämä selitys, jonka mukaan Suomi palautuu esigermaanin (käytännössä vielä luoteisindoeurooppaa, tai joka tapauksessa kielentaso ennen kentumisaatiota) 'ihmistä' merkitsevään sanaan. Pomputteluja ei tarvita, ja monien etnonyymien takana todella on 'ihmistä' merkitsevä sana. Tämän linkin toiseksi viimeinen viesti esittää asian tiivistetysti: [17] Ehkä siitä saisi jonkinlaisen muotoilun artikkelisivullekin. --Jaakko Häkkinen 6. maaliskuuta 2010 kello 19.44 (EET)

Viittomakieli

Hei, eikö viittomakieli ole yksi virallisista kielistä? 82.128.182.163 23. maaliskuuta 2010 kello 08.21 (EET)

Ei ole. Sille on toki perustuslaissa annettu erityisasema. Suomen perustuslain 17 § kuuluu seuraavasti:

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla. --BrDead 23. maaliskuuta 2010 kello 08.36 (EET)

Viittomakieli on virallinen vähemmistökieli, kuten saamenkieli ja romanikieli.  –Kommentin jätti 93.106.71.224 (keskustelu – muokkaukset)

Suomen väestöntiheys

Eräs käyttäjä yrittää muuttaa arvot suhteessa maapinta-alaan (poislukien sisävesistöt), mutta käsittääkseni tuossa mallineessa kuuluu olla väestöntiheys suhteessa pinta-alaan, johon lukeutuu myös sisävesistöt. Tai sitten pitäisi esittää molemmat arvot? Katsoin että esim. englanninkielisessä ja saksankielisessä wikipediassa on arvot suhteessa maapinta-alaan mukaanlukien sisävesistöt, niinkuin se on ollut suomenkielisessäkin, mutta esimerkiksi ranskankielisessä wikipediassa on selvästi arvo pelkästään suhteessa maapinta-alaan poislukien sisävesistöt (17,25 hab./km2).--IA 4. huhtikuuta 2010 kello 23.34 (EEST)

Mistä lähtien ihmiset ovat asuneet vedessä :D ???! Väestöntiheys 17,61 hab./km2 Aragzseli 1. toukokuuta 2010 kello 21.14 (EEST)

On paljon muitakin alueita, joissa ihmiset eivät yleensä asu (esim. suot, moottoritiet) ja toisaalta ihmiset voivat asua vedessäkin (asuntolaivat, veden päälle tehdyt rakennukset), joten on loppujen lopuksi ihan määrittelykysymys, mihin pinta-alaan väestöntiheys suhteutetaan. Jos yleinen käytäntö on laskea mukaan sisävedet niin mennään sen mukaan. --Jmk 24. elokuuta 2010 kello 15.07 (EEST)

kysymys

pitäisikö kuva: Fi real gdp growth.svg päivittää? --88.113.50.128 20. huhtikuuta 2010 kello 19.50 (EEST)

Heti kun on uudempaa dataa tarjolla. Kuva on tehty 14.4, eli 6 päivää sitten. --Harriv 20. huhtikuuta 2010 kello 20.01 (EEST)

Vanhentunutta tietoa

Suomen pääministeri ei ole Matti Vanhanen, kuten Wikipedia antaa ymmärtää. Tänään keskiviikkona alkoi pääministeri Mari Kiviniemen hallituskausi!  –Kommentin jätti 93.106.71.224 (keskustelu – muokkaukset)

Suomen pinta-ala

Pinta-alassa on aika lailla merivettä mukana. Yleensä Suomen pinta-alana pidetään maa-alan ja sisävesialan summaa, eli 338.424 km^2. 194.136.12.35 24. elokuuta 2010 kello 14.52 (EEST)

Niin minunkin mielestäni. Merialueet olivat tupsahtaneet mukaan heinäkuun lopussa, poistin ne nyt. Yritin keskustella merkintäkäytännöstä Valtion tiedot -mallineen keskustelusivulla mutta keskustelua ei jostain syystä syntynyt. --Jmk 24. elokuuta 2010 kello 14.59 (EEST)

Tämän linkin mukaan Suomen pinta-ala kutistui http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/02/suomi_kutistui_17_neliokilometria_2389963.html?origin=rss. Muutenkin linkin antama pinta-ala poikkeaa huomattavasti tämän artikkelin tiedoisssa. R.Jussi 25. helmikuuta 2011 kello 17.10 (EET)

Miten niin "poikkeaa huomattavasti"? Uutisessa annetaan kokonaispinta-alaksi (ml. maa, sisävedet ja meri) 390 903 km², tässä artikkelissa 338 430,53 + 34 538,07 = 390920,6 km², näiden erotus = 17,6 km². Ja 17 km² piti eroa tullakin koordinaattijärjestelmän muutoksesta. Nähdäkseni artikkelissa mainittu pinta-ala on täysin linjassa uutisen kanssa. --Jmk 9. toukokuuta 2011 kello 11.30 (EEST)

Suojattavaksi

Artikkeli tulisi suojata pysyvästi, koska sitä vandalisoidaan lähes päivittäin. --Compance 24. syyskuuta 2010 kello 12.42 (EEST)

Viitsisikö joku ystävällisesti ensin vilkaista artikkelin muokkaushistoriaa ja sitten kertoa sen syyn, miksi artikkelia ei voida suojata? --Compance 8. lokakuuta 2010 kello 12.56 (EEST)

Vandalisoitu vähemmän kuin Ruotsi-artikkelia. Ei oikein täytä äärimmäisen tapauksen kriteerejä. --Lax 8. lokakuuta 2010 kello 15.44 (EEST)

Kansallislaulu epävirallinen

Mitenniin Maammelaulu on epävirallinen? saiskohan lähteitä tähän...  –Kommentin jätti 89.166.100.173 (keskustelu – muokkaukset)

Suomen viralliset tunnukset ovat lippu ja vaakuna, jos muistan oikein. Yritän löytää lähteen jostain. --Höyhens 8. marraskuuta 2010 kello 21.35 (EET)

Taiteilijat

Kun artikkelissa Suomi mainitaan esimerkkejä suomalaisista taiteilijoista niin Gallenin ja Edelfeltin rinnalle on tarjottu Tuomas von Boehmia, joka ilman muuta on tärkeä ja merkittävä taiteilija, mutta ei taida silti kuulua puolen tusinan merkittävimmän joukkoon, minkä takia olen kumonnut lisäyksen kahdesti. Jos kumoamiseni vieläkin kumotaan, niin joku muukin voi varmaan arvioida tätä.--Urjanhai 16. tammikuuta 2011 kello 21.25 (EET)

Eipä taida tyyppi tosiaan kuulua kuuluisimpien suomalaistaiteilijoiden joukkoon, eli poistosi on oikea. Paras ratkaisu toki olisi, jos tällä hetkellä lähteettömänä roikkuvalle listalle löytyisi jokin luotettava lähde. --albval(keskustelu) 16. tammikuuta 2011 kello 21.31 (EET)

Totta, nyt voi olla, että joku luettelisi tuossa hiukan eri nimet kuin joku muu. Jostain suomalaista kulttuuria esittelevästä portaalista (joskus sellainen taisi olla ulkoministeriöllä) jokin tuollainen lista voisi hyvin löytyäkin.--Urjanhai 16. tammikuuta 2011 kello 21.36 (EET)

Samaa mieltä Urjanhain kanssa. Vaikka esimerkiksi Gallenin ja Edelfeltin tietäminen Suomen tärkeimpiin taiteilijoihin on yleissivistystä, niin tuollaisille listauksille olisi silti hyvä löytyä luotettavat lähteet. –☆Makele-90 17. tammikuuta 2011 kello 23.38 (EET)

Vaimotta jääminen

Lisäsin lähdepyynnön ja poistin henrylaasasmaisen väitteen, että naisten enemmyyden takia niin ja niin moni mies uhkaa jäädä ilman vaimoa. Tällainen pienen piirin edustama agenda ei mielestäni sovi neutraaliin tietosanakirjaan. Kun nyt muokkaukseni kumottiin, niin kumosin kumouksen, mutta mutta muokkaussodan välttämiseksi kysyn nyt täällä keskustelun puolella, kumpaa versiota pidetään parempana.--Urjanhai 25. tammikuuta 2011 kello 21.41 (EET)

Ihan selvää faktaa tuo. Ei sen kummenpaa!Siinä on teille lähde, tekijänä Tilastokeskus: http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html --Fisher5000

Ei missään nimessä lisätä omia laskelmia vaimotta jäämisestä. (Jos jossain merkittävässä lähteessä tuollaisia laskelmia olisi, tilanne voisi olla toinen, mutta kun ei.) --Ryhanen 25. tammikuuta 2011 kello 21.53 (EET)

En ihmettelisi, jos Henry Laasasen teoksesta Naisten seksuaalinen valta tuollainen laskelma löytyisi, mutta tulisiko se käsitellä ko. artikkelissa vai artikkelissa Suomi lienee oma kysymyksensä.--Urjanhai 25. tammikuuta 2011 kello 22.05 (EET)

Koko kohdan voi poistaa, koska sille ei ole merkattu lähdettä. –☆Makele-90 25. tammikuuta 2011 kello 21.59 (EET)

Laskelmat "vaimotta jäämisestä" sisältävät sitäpaitsi olettamuksen, että jokaisen suomalaisen miehen päämääränä olisi avioitua suomalaisen naisen kanssa ja vice versa, mikä on paitsi lähteetöntä omaa tutkimusta myös täyttä puppua. --Kaldur 25. tammikuuta 2011 kello 22.02 (EET)

Laskelma on suoraan tilastokeskuksen sivuilta. Numerot eivät valehtele, joten turha tähän on mitään arvolatausta sotkea. Numerot kertovat vaan raan faktan, että Suomessa ei naisia riitä kaikille miehille. Ihan noista luvuista voitte tuon itsekin tarkistaa ja päästä aivan samaan prosenttilukuun. Eli 3,5 %:lle alle 55 vuotiaista ei vaan yksinkertaisesti löydy vaimoa kotimaasta. Lähde on nyt merkitty. Tekstini ei myöskään sisällä mitään normatiivista "puppua", kuten joku tuossa yläpuolella väittää. Alla vielä laskelma skeptikoille. Luvut ovat tosiaan suoraan tilastokeskuksen sivuilta. http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html

Ikä Miehet Naiset 20–24 165988 158484 25–29 177022 167612 30–34 173572 164398 35–39 158921 151847 40–44 182143 176611 45–49 191110 187231 50–54 189311 188726 Miehiä yhteensä: 1238067 Naisia yhteensä: 1194909 Miehiä enemmän: 43158

Miehiä, joille ei matemaattisesti tarkastellen löydy vaimoa: 43158 / 1238067 x 100 % = 3,5 % --Fisher5000 25. tammikuutta 2011 kello 23:13 (EET)

Haluan vain lähteen sille, että kaikki suomalaiset miehet ylipäätään haluavat suomalaisen vaimon. Jos jotain ei halua, niin ei silloin voi sanoa että "jää ilman". --Kaldur 26. tammikuuta 2011 kello 16.12 (EET)

Ja minä sille, että haluavat vaimon nimenomaan omasta ikäryhmästään. Kahdeksankymppisiä leskirouvia luulisi löytyvän noille 20–54 vuotiaille, jos se naimisiinmeno suomalaisen naisen kanssa on joku välttämättömyys. --Otrfan 26. tammikuuta 2011 kello 16.20 (EET)

Ja sitä paitsi sekä miehistä että naisistahan merkittävä määrä (suurempi kuin 43 000) ei ole edes naimisissa tai avoliitossakaan vaan asuu yksin. Netistä kyllä löytyy tälle asialle omistautunut alakulttuuri (ks. esim. http://ihmissuhteet.blogspot.com/ ), mutta sen näkemyksiä sopii paremmin käsitellä esim. yllä mainitun Henry Laasasen kirjan yhteydessä kuin artikkelissa Suomi. --Urjanhai 27. tammikuuta 2011 kello 16.55 (EET)

Ja jos 20–54 vuotias nainen jää leskeksi ja avioituu uudestaan, niin kahdelle miehelle on löytynyt vaimo. Sama juttu avioerojen kohdalla, sillä en oikein tiedä voiko eronneesta sanoa ettei ole löytänyt puolisoa itselleen ja jos voi niin miten pian eron jälkeen. Ja osa ihmisistä on homoseksuelleja. Itse ajattelin eläkkeelle jäädessäni etsiä itselleni 20-vuotiaan emännän, joten hän ei ole vielä syntynytkään, eikä näy missään tilastoissa. Aivan älytön laskelma kaikkiaankin. --Otrfan 27. tammikuuta 2011 kello 17.07 (EET)

Pois tuollainen turha olettamus. Typeryyttä koko väite. Iivarius 26. tammikuuta 2011 kello 16.25 (EET)

Kun otsikko on "Ikä- ja sukupuolijakauma" niin voisi selostaa myös ikäjakauman niistä samoista lähteistä. Se on oikeastaan paljon mielenkiintoisempi tieto. Nykyisellään kappale on tasapainoton.--Urjanhai 27. tammikuuta 2011 kello 16.24 (EET)

Perustavaa laatua oleva toteamus Suomen kansanvallasta

Näin perustuslaki:

Suomen perustuslaki 11.6.1999/731

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

1 luku Valtiojärjestyksen perusteet 1 § Valtiosääntö Suomi on täysivaltainen tasavalta.

Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi.

2 § Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

3 § Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.

Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
– Kommentin jätti 80.95.134.122 (keskustelu) 25. toukokuuta 2011 kello 02.28 (EEST)‎‎