Keskustelu:Suomenhevonen

Artikkeli Suomenhevonen on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
16.9.–18.10.2011	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
28.1.–11.2.2012	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
11.–25.2.2012	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Mitä Lähteet-otsikon alla olevista linkeistä on oikeasti käytetty lähteinä? Ei varmaan kuvagallerioita ainakaan... --Hanna V 18. tammikuuta 2007 kello 09.48 (UTC)

Samaa olen ihmetellyt itsekin. Aiemmin suurin osa noista sivuista oli otsikon "Aiheesta muualla" alla, sitten joku muutti ne "lähteiksi". Jos olisi aikaa ja energiaa, ryhtyisin sumplimaan tämänkin artikkelin varsinaisia lähteitä... -Niora 18. tammikuuta 2007 kello 10.01 (UTC)

Yritin setviä nyt noita linkkejä ja merkitsin ref-tageilla kohdat, joihin lähteet löytyivät. Osasta tekstiä lähteet jäivät puuttumaan. Kappaleen lopussa olevat lähdemerkinnät koskevat siis vain ko. kappaletta. Esim. peltotöiden ja pienhevosen välisestä pätkästä puuttuu lähde. Suurin osa lähdeluettelossa olleista sivuista ei liittynyt artikkelin tietoihin. Nyt olisi hyvä, jos jostain vielä löytyisi lähteet noihin loppuihinkin teksteihin, niin saataisiin lähdemerkinnät kattamaan koko artikkelia. :) --Hanna V 20. tammikuuta 2007 kello 11.37 (UTC)

Noista hevoskohtaisista linkeistä Sukupostiin vielä... Otin ne äsken pois, koska linkkien lisäämistä keskelle tekstiä ei suositella: linkit ulkoisiin www-sivuihin ovat tärkeä osa artikkelia, mutta ulkoisiin linkkeihin ei kannata viitata keskellä artikkelia. [1]. Ne tekevät artikkelin sekavaksi ja sekoittuvat lähdeviitteiden kanssa.--Hanna V 20. tammikuuta 2007 kello 13.36 (UTC)

Mjoo. Voisihan Sukuposti-linkit tietysti laittaa ihan ref-tageillakin, tosin välillä on kyseenalaista voiko Sukuposti-sivua katsoa lähteeksi, pikemminkin se on linkki "lisätietoja kaipaaville". Minusta ne kuitenkin antavat lukijalle hyvän lisätiedon lähteen. --Niora 20. tammikuuta 2007 kello 14.50 (UTC)

Laitoin nyt ne Sukuposti-linkit sitten kuitenkin viitteiksi, kyllä niistä ainakin useimmissa tapauksissa myös löytyy noita artikkelissa annettuja tietoja. Ups, itse asiassa taisin lisätä myös pari uutta viitettä mutta merkkasin muutoksen kuitenkin pieneksi. --Niora 20. tammikuuta 2007 kello 17.17 (UTC)

Historiasta

Mikä on suomalais-ugrilainen 14000 vuotta vanha kieli? Suomalais-ugrilainen kantakieli on vain 6000 vuotta vanha.

Niinhän sitä on kansakoulusta asti väitetty ja niinhän sitä sanotaan raamatun mukaan, että maailmakin luotiin vasta 6000 vuotta sitten. Näin minäkin alkujaan kuvittelin ja luulin, kunnes löysin toisenlaisen totuuden. Historiaan perehtymisen voit aloittaa vaikka täältä: http://pakana.150m.com/eurooppa.htm Siinä sivussa mainitaan myös, mistä kärrytkin on lähtöösin, tosin olen lukenut muutaman muunkin mielenkiintoisen ja jopa mahdollisen teorian veneestä, jonka alle laitettiin pyörät ja eteen juhta vetämään. Pidän jalaksilla liikkuvaa kulkupeliä kuitenkin vielä vanhempana keksintönä. --MLahti 17. helmikuuta 2007 kello 03.59 (UTC)

En ole väittänyt, että puhumaan on ruvettu vasta 6000 vuotta sitten. Puhuin suomalais-ugrilaisesta kantakielestä. Sitä ennen on toki ollut muita kieliä. Ja luotan kyllä enemmän siihen, mitä yliopistossa opettavat kuin kaikkiin epämääräisiin sivustoihin, joita netti on pullollaan. --Hanna V 17. helmikuuta 2007 kello 08.28 (UTC)

Jokaisella on omat tietolähteensä, osa perustuu kielitieteeseen, osa argeologiaan ja nykyisin osa perimään. Varsinkin jälkimmäisen yleistyessä, vanhat opitut tavat ja historiankirjoitus joutuu uuteen valoon, kuka tuli mistä ja minne meni vai menikö? Kalevi Wiik on esittänyt mielenkiintoisen tutkimuksen suomenkielestä. Toisaalta Italialainen mielipide on kiinnoistava ja suosittelen ehdottomasti lukemaan sen: Angela Marcantonio: Onko uralilaista kieliperhettä edes olemassa http://www.kaltio.fi/index.php?323 . Jättämällä huomioimatta myös muut mielipiteet, totuus jää kovin yksipuoliseksi ja omat aivot on siksi, että niillä osataan tehdä päätelmiä.

Mitkä ovat viralliset nimet Uudenmaan ja Hämeen ratsuväkirykmentille ja Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmentille? Useilla nettisivuilla näkyy ainakin olevan Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentti. --Hanna V 16. helmikuuta 2007 kello 21.43 (UTC)

Rakuunarykmentti on nimenä nuorempaa perua ja välissä oli melkein satavuotta, ettei suomessa ollut minkäänlaista ratsastavaa joukko-osastoa. Esim.Uudemmaan ratsuväkirykmentti perustettiin Porvoossa ja siirrettiin Lappajärvelle Etelä-Pohjanmaalle poliisiosastoksi. Lähde: Perinnealbumi E-P 2 --MLahti 17. helmikuuta 2007 kello 03.59 (UTC)

Et vastannut siihen mitä kysyin. --Hanna V 17. helmikuuta 2007 kello 08.28 (UTC)

Uudenmaan ja Hämeenläänin rakuunarykmentti. Kuten varmaankin tiedät, Rakuunarykmentit astui Talvisodan aikana alas hevosten selästä ja hevosen tilalle tuli polkupyörä. Nimi säilyi vielä, muistaakseni 1990 luvulle asti ja tämän jälkeen ne ovat toimineet perinnekiltoina. Samoin puollustusministeri Elisabet Rhenin aikana, lakkautettiin Niinisalossa toiminut hevosvetoinen tykistö, senkin toiminta on pyritty turvaamaan perinnekillan muodossa.

Nykyisin: Hämeen Eskadroona/Ratsumieskilta ry ja Rakuunakilta ry.

Uudenmaan Eskadroona, Reserviratsastajat ry, Ratsumieskilta ry Helsingin Eskadroona Uusimaa, Ratsumieskilta ry / Hämeen Eskadroona ry, Pirkanmaa Ratsumieskilta ry / Joensuun Eskadroona, Pohjois-Karjala Ratsumieskilta ry / Kangasalan Eskadroona, Pirkanmaa Ratsumieskilta ry / Keski-Suomen Eskadroona, Keski-Suomi Ratsumieskilta ry / Kouvolan Eskadroona, Kymenlaakso Ratsumieskilta ry / Lahden Eskadroona,Päijät-Häme Ratsumieskilta ry / Lappeenrannan Eskadroona, Etelä-Karjala Ratsumieskilta ry / Lempäälän seudun Eskadroona, Pirkanmaa Hakkapeliittayhdistys ry / Uusimaa

Linkit voit etsiä itse.

Kun kerran aihe sinua kiinnostaa, voit aloittaa Sigtunan hävityksestä:

Sigtunan hävitys Nuijasota Linnaleirit Ruotsalaisten sodat Suomen sotaväki Suomen ratsuväen synty

--MLahti 17. helmikuuta 2007 kello 11.52 (UTC)

Tähän keskusteluun kuulumaton kappale siirretty sivulle Keskustelu:Luokki. --Hanna V 17. helmikuuta 2007 kello 12.30 (UTC)

---

Jos artikkeli käsittelee hevosrotua, jonka jalostaminen aloitettiin sata vuotta sitten, mitä mieltä on kertoa ummet ja lammet hevosen historiasta Suomessa? Tekisi mieli poistaa tuo historiaosio kokonaan, varsinkin kun se tuntuu olevan täynnä virheitäkin. --ML 16. helmikuuta 2007 kello 21.52 (UTC)

Siis olet sitä mieltä että suomalaisen hevosen eli nykyisin suomenhevosen historian pituus on vain satavuotta? Ei kantakirjan sulkeminen tarkoita sitä, että hevosrotu on juuri tuon ikäinen. Mietippä , jo kivikauden aikana suomessa oli hevonen kotieläimenä ja voit kyllä käydä katsomassa kansallismuseossa 3500 vuotta vanhoja, Vöyriltä löytyneitä nahkakuolaimia. Tuo jo osittaa, että joku liikkui täällä hevosella. Pronssikaudelta olevia kuolaimia olen nähnyt "Suomenhevonen" näyttelyssä v.1989. Löydöksiä niistä on tehty suomessa useita. Joku jossakin myös väitti, että hevonen olisi tullut suomeen vasta viikinki aikana, no roskaa koko viikinki satukin on, romanttisoituja roistoja ja ryöväreitä enemmänkin. Suomenhevosen historia on alkanut paljon aikaisemmin ennen nykyisen kantakirjahevosen muotoutumista. Poistin tuon historiaosuuden ja laitan sen uutena artikkelina toisaalle. Ehkäpä parempi niin jo selkeydenkin kannalta, että erotetaan nykyisyys ja menneisyys. Tämä "virheellinen" aineisto on tehty alunperin Suomenhevonen näyttelyyn ja tekijänä on ammaneussi Heikki Laakso työskennellessään v.1988-89 E-P Maakuntamuseossa. Hän on ilmeisemmin käyttänyt maakuntamuseon kirjastoa ja siellä mm. Läänineläinlääkäri Fabritiuksen, Kustaa Vilkunan ym. kirjoituksia. Lähteenä voin vain viitata Heikin kirjoittamaan aineistoon ja niihin, mitkä olen itse lisännyt pääasiassa E-P perinnealbumista. Muuten, tiesitkö että suomenhevonen on useimpiin lämmiverirotuihin verrattuna nopeampi. --MLahti 17. helmikuuta 2007 kello 03.59 (UTC)

Sikäli se kyllä liittyy, että ei rotu tyhjästä tule. En minäkään tosin ymmärrä, että pitääkö nuo kaikki hakkapeliittojen taistelut yms. selittää tässä artikkelissa. Ne lähteet olisivat myös ihan kivat. --Hanna V 16. helmikuuta 2007 kello 21.55 (UTC)

Aivan, hyvä hevosrotu ei ole tyhjästä tullut. Mutta kuten tuossa edellä jo mainitsin, erotetaan historia ja nykyisyys eri artikkeleihin. Hakkapeliitat on vähän sama asia kuin talvisota, erona vain se että suomalaisia kiikutettiin pitkin keski-eurooppaa ruotsalaisten sodissa. Mielenkiintoisinta siinä on se, että suomalaiset ratsastivat kun muualta koottu palkka-armeija oli jalkaväkeä. Myös Kuninkaan henkivartiostoon kuului ainoastaan suomalaisia ratsumiehiä (E-P perinnealbumi). --MLahti 17. helmikuuta 2007 kello 03.59 (UTC)

Jätin tämän pois koska se ei tuohon aineistoon kuulu, mutta jotain samaa siinä on suomalaisiin Hakkapeliittoihin verrattaessa:

"Kielisukulaisemme Unkarilaiset valtasivat Tonavan ja Tiszan välisen alangon vuonna 896 paikkeilla. Kun ratsastavia Unkarilaisia tuli länteen heitä oli valtavia määriä, he tekivät olot koko Euroopassa epävarmoiksi hävittäen laajoja alueita Pohjois-Ranskaa ja Espanjaa myöden. Unkarilaisten taistelutaktiikka perustui johtajatammaan jota seurasi varahevoset, eteneminen oli nopeaa koska hevosia voitiin vaihtaa. Tällä tavalla joukot vaikuttivat suuremmilta ja myös sotilaiden ravinnon saanti oli turvattu, he joivat tammojen maitoa. Unkarilaiset käyttivät miekan ja keihään lisäksi aseena jousta, jolla he ampuivat erittäin tarkasti nuolia laukkaavan hevosen selästä. Samanlaista taistelumenetelmää käytti myös Avaarit 300 vuotta aikaisemmin ja 1200-luvun mongoliratsastaja Tsingis-kaani. (lähde Suuri hevoskirja / Johannes E. Flade)" --MLahti 17. helmikuuta 2007 kello 03.59 (UTC)

Hyvä kun et lisännyt, koska sen yhdistäminen olisi ollut yksi esimerkki omasta tutkimuksesta. Annettaisiin ymmärtää kuin kansan käyttämä hevonen liittyisi jotenkin tämän puhumaan kieleen. Hakkapeliitatkin olivat oikeastaan köyhälistöä ja sotaan tahtomattaan vedettyä tykinruokaa. Kuva sotasankareista joita pelättiin ympäri Euroopan, on myöhemmän kansallismielisen romantisoinnin tuote. Moinen ei kuitenkaan oikein kuuluisi tietosanakirjaan. Tuollaiset perinnealbumit eivät välttämättä ole hyviä lähteitä tänne juuri romantisoivan perusotteensa (ja mahdollisen muunkin epäluotettavuutensa) vuoksi. --ML 17. helmikuuta 2007 kello 12.14 (UTC)

Tutkittua tietoa tuo on, on se sitten tietosanakirjassa tai perinnealbumissa. Historian kirjoitus vain muuttuu kulloisenkin tarkkailijan katsontakannan mukaan. Tästähän on viitteitä niinkin läheltä kuin edellisen eduskuntavaalien ajalta ja siitä seurannut jälkipuinti mainitakseni. Hakkapeliitat kuuluu olennaisena osana suomalaisten historiaa ja siitä on myös kerrottava jälkipolvillekin. Suomalaisten osuutta tietysti jälkikäteen paljolti romantisoidaan ja väritetään, kuten myös muiden kansallisuuksien, joten sen suhteen ei varmaankaan ole eroavaisuuksia. Siinä olet oikeassa, mutta tietoa ei saa silti pimittää, vaan tuoda julki se mitä tiedetän kulloisenakin hetkellä asiasta. Ratsuväki, taktiikka ja aseistus sivulla on kattava tietopaketti aiheesta kunhan malttaa lukea sen.

Muuten, en tiennyt että käytät lyhennettä "ML", olen pahoillani että aiheutin hämminkiä käyttämällä alussa samaa lyhennettä. --MLahti 17. helmikuuta 2007 kello 14.31 (UTC)

Jyrä tulee

Tässä vuoden verran olen kehitellyt artikkelia en-pediassa, nyt on homma siinä vaiheessa että kehtaan jo kääntää suomeksi, eli suurempia muutoksia ei enää ole siellä tiedossa. Perustin en-version tämän artikkelin vuoden 2010 syksyn tms. versioon, ja lähteistetyt tiedot ovat tallella missä milloinkin relevanttia.

Aion nyt lähinnä jyrätä koko tämän artikkelin ja esim. korvata kaikki lähdelistan kohdat en-version lähdelistalla. Ilmoitan tästä täällä, ettei luulla minun tärähtäneen. Artikkeli ja keskustelu on kyttäyslistallani, keskustelua voi siis huoletta jatkaa täällä mieluummin kuin käyttäjäkeskustelussani. Pitke 14. syyskuuta 2011 kello 14.10 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Käänsin nyt englanniksi kirjoittamani artikkelin. Tarkoitus olisi mennä suositelluksi.

Tunnettuja ongelmia:

• kieliasun sujuvuus -- voisitteko armaat tehdä tätä? Itse olen jo kotisokea.
• muutamat viitteet tökkivät vielä -- fiksaan
• koodiin on voinut jäädä huteja -- katselen näitäkin. Pitke 16. syyskuuta 2011 kello 16.42 (EEST)

Muuta keskusteltavaa:

• onko teksti maallikolle tarpeeksi helppoa ymmärtää? Onko wikilinkkejä hevossanastoon tarpeeksi?
• pitäisikö historiaosuus suosiolla kopioida artikkeliin Suomenhevosen historia ja jättää tähän artikkeliin sen pohjalta kirjoitettu tiivistelmä? Aloitan tästä tahollaan poistokeskustelun. Pitke 16. syyskuuta 2011 kello 18.42 (EEST)

Varhaishistoria-osuudessa on vanhentuneita ja selvästi virheellisiä tietoja (esim. noin varhaisia hevosenkenkälöytöjä ei takuulla ole, kyseessä on jonkin sortin väärinkäsitys).--91.155.200.2 16. syyskuuta 2011 kello 19.00 (EEST)

Hevosenkenkäväitteen lähde on vuodelta 1995, en lähtisi kumoamaan väitettä ilman uudempaa, luotettavaa lähdettä. Suuri osa koko varhaishistoriaosuuden tekstistä koostuu teorioista, joiden mainitaan olevan vanhentuneita. Mitä muita kuin hevosenkenkäkohtaa tarkoitat vanhentuneilla tiedoilla? Pitke 16. syyskuuta 2011 kello 19.28 (EEST)

Minua vähintään epäilyttää viitteen 71 tieto, joka kytkee mukaan kielitieteen, hevosen tuntemisen ja ajanlaskun. Vertailevalla kielitieteellä kun voidaan korkeintaan todistella, että sana hevonen on tunnettu tietyssä (hypoteettisessa) kantakielessä. Kantakieltä ei voi yksiselitteisesti yhdistää tiettyyn ajankohtaan eikä sanaa voi yhdistää sen nykyiseen tarkoitteeseen. Muutenkaan vanhentuneita teorioita ei kannata esittää ainakaan kovin laajasti. Tutkimushistoria kuuluu ennemmin tieteellisiin tutkimuksiin tai opinnäytetöihin kuin tietosanakirja-artikkeliin.--Tanár 16. syyskuuta 2011 kello 23.36 (EEST)

Hyviä huomioita. Osuus on muutenkin koko artikkelin pisin ja raskain. En-versiossa on jo aika tarkkaan kaiveltu nuo sanamuodot yms. ettei juuri esim noista kielitiedeasioista annettaisi ymmärtää liikaa. Vilkaisen osiota kohta höylän kanssa. Pitke 17. syyskuuta 2011 kello 12.19 (EEST)

Tiivistin nyt alkua ja poistin kokonaan höpöteorian przewalskinhevosista tai tarpaanista polveutumiseta. Pitke 17. syyskuuta 2011 kello 14.02 (EEST)

Varmuudella vääriä tietoja ovat ainakin varhaisimman kuolainlöydön ajoitus (ei missään tapauksessa ole noin varhainen) ja tieto rautakautisista hevosenkengistä. Lähteenä käytetty hevoskirja tuskin on tuoreudestaan huolimatta luotettava lähde esihistorian osalta.--194.111.71.136 17. syyskuuta 2011 kello 14.47 (EEST)

Muokkasin kuolainväitettä. Nettisivua on päivitetty 1995 jälkeen, ja se antaa myöhäisemmän ajoituksen hevosvehkeille kuin Saastamoinen (jonka lähteet tietenkin ovat voineet olla vaikka 80-luvulta tms): keskirautakausi. Pitke 17. syyskuuta 2011 kello 15.48 (EEST)

Hevosenkengistä. Kenen keskiaika? Suomessahan loikattiin rautakaudelta keskiaikaan siinä vaiheessa kun sivistysmaita alkoi innostaa käännytystyö kylmässä Pohjolassa ja kirjoitustaito saapui tänne (osapuilleen 1300-luvulla); Europassa keskiaika alkoi parhaimmillaan jo 400-luvulla. Tällainen lähde tukee en-wikissä tietoa "Ensimmäinen naulattu rautainen hevosenkenkä... Euroopassa noin 400-luvulta jaa., kun hevosenkenkä nauloineen löydettiin frankkikuninkaan... haudasta." Kansainvaellukset taas alkoivat osapuilleen tuohon aikaan. Pitke 19. syyskuuta 2011 kello 16.07 (EEST)

Suomessa hevosenkengistä ei tuntemani hevosvarusteita tutkineen arkeologin mukaan ole mitään todisteita ennen täkäläistä keskiaikaa, siis lähinnä ennen 1200- ja 1300-lukua. (Mannermaalla asia on tietenkin toisin, mutta se ei liittyne suomenhevosen historiaan). Nyt en saa tyyppiin yhteyttä, enkä muista lähdettä ulkoa. Jatketaan etsintöjä.--Kaikenlaisia 20. syyskuuta 2011 kello 10.24 (EEST)

Tekstihän ei väitä, että ne kengät olisi Suomesta löytyneet. Tämä käy yksiin lähteen kanssa, joka ei tarkentanut löytöpaikkaa edes mannertasolla, ja saattoi siis viitata esim. muutamiin ylimyshautoihin tuolloin varhaiskeskiajalla lie missä Saksassa yms. En-wikissä oli pienoinen keskustelu aiheesta Montanabw:n kanssa. Kohdan voisi harhaanjohtavana poistaa suosiolla. Rautakautisista hevosista ainakin on näyttöä, jos ei aivan kiven- niin raudankovaa. Käyn. Pitke 20. syyskuuta 2011 kello 11.08 (EEST)

Muistilista

Alla käytännön vaatimukset

• Pituus: Käsittelee aiheen sopivan tiiviisti eikä ole ylipitkä.

• Kattavuus:

• Käsittelee aiheen syvällisesti ja kattavasti. Mitään keskeistä ei puutu.
• Ei käsittele liian laajalti aiheita, jotka sopisivat paremmin erillisiksi artikkeleiksi.

• Mm. ruununorijärjestelmä, (tuleva) raviruheilu Suomessa ja (tuleva) hevosen sotilaskäyttö Suomessa (tms.) on silpaistu aiemmista versioista pois. Jäljellä ei pitäisi olla juuri mitään, mikä ei elimellisesti liittyisi joori suomenhevoseen rotuna ja sen kehitykseen. Pitke 19. syyskuuta 2011 kello 12.54 (EEST)

• Aiheeseen keskeisesti liittyvät linkit johtavat vähintään tynkätason artikkeleihin.

• Tietosisältö:

• Objektiivinen ja neutraali

• Artikkeli kehitettiin en-versiossa, jossa ollaan tämän suhteen varsin tarkkoja. Asian pitäisi olla ok. Pitke 19. syyskuuta 2011 kello 12.54 (EEST)

• Esittelee kaikki merkittävät näkökannat aiheeseen
• Faktuaalisesti tarkka

• Kieli ja luettavuus:

• Kieli on korkeatasoista.

• Käännösartikkelissa ei ole vierasperäisiä rakenteita.

• Artikkeli on maallikolle lukukelpoinen siinä määrin kuin täsmällisyyttä menettämättä voidaan saavuttaa.
• Keskeinen termistö on linkietty vastaaviin Wikipedia- tai Wikisanakirja-artikkeleihin.

• Tarkistettavuus:

• Artikkelin perustuu useisiin luotettaviin lähteisiin.

• Tämän pitäisi olla ok. Lähteitä on ne mitkä netistä ja kirjastoista löytyy. Luotettavuudesta on ylempänä ollut puhetta liittyen lähinnä esihistoriaan liittyviin väitteisiin. Pitke 19. syyskuuta 2011 kello 12.54 (EEST)
• Verkkoviitteiden olemassaolo on tarkistettu hiljattain. Ei kuolleita linkkejä.

• Artikkeli on kauttaaltaan viitteistetty.
• Ei lähdepyyntöjä.

• Kosmeettiset seikat:

• Artikkelin ulkoasu on yhtenevä ja tasapainoinen.
• Artikkeli on linkitetty asianmukaisesti.
• Punaisia linkkejä ei esiinny liikaa.

• Joitakin on, tosin moni viittaa rotuun (jonka artikkeli helppo luoda; siirryn tuohon puuhaan) tai henkilöön (jonka linkki voitaneen toistaiseksi poistaa). Pitke 19. syyskuuta 2011 kello 12.54 (EEST)

• Jäljellä 22 erilaista. Pitke 30. syyskuuta 2011 kello 21.56 (EEST)

• Kuvitus:

• Artikkelissa on aiheeseen sopiva kuvitus.

• Mielestäni artikkelissa on perusteltu määrä aihetta kuvittavia kuvia. Pitke 19. syyskuuta 2011 kello 12.54 (EEST)

• Kuvia ei ole liikaa ja ne on aseteltu sopivasti.

Muita huomioita

Artikkelissa on aika paljon huomioita muokkaustilassa, kuten tekstejä "viite kattaa vain tähän asti". Viitteet voisi tuollaiseen kohtiin etsiä. Olen ottanut muutaman osion "johdannon" pois, sillä sellaisia ei ole tapana lisäillä. Pitkään artikkeliin ei tarvi ylimääristä toistoa. Kaikki tarvittava pitäisi edelleen löytyä tekstistä. --PtG 19. syyskuuta 2011 kello 16.33 (EEST)

Suomenhevonen on eloisa, luotettava, valpas ja helppo käsitellä<--toistoa--> -- toistoa? Miten? Pitke 19. syyskuuta 2011 kello 17.35 (EEST)

Saako kannatusta se, että kohta vertailevasta kielitieteestä (historiaosuuden alussa) poistettaisiin? Kyse on parhaimmillaankin spekulaatiosta, ja "tunteminen" ei ole sama kuin "käyttäminen". Tunnettiinhan sana "jalopeurakin" Suomessa varmaan vuosisatoja ennen kuin yleissivistys alkoi sisältää varsinaista tietoa moisesta kiljukaulasta. Pitke 20. syyskuuta 2011 kello 11.50 (EEST)

Kielitiedeasiassa on nähdäkseni kaksi eri osakysymystä: a) mihin kielentasoon hevonen-sanan esimuoto voidaan rekonstruoida ja b) mikä on kielentason ajoitus ja maantieteellinen levintä (ts. puhuttiinko sitä Suomessa?). Ensin mainitusta voi olla yksimielisyys, mutta jälkimmäisestä tuskin on tällä hetkellä. Sinänsä Pohjois-Euroopassa hevosen tunteminen on todennäköisempää kuin leijonan, eikä kielitiede ole sen spekulatiivisempi kuin muutkaan esihistoriaa tutkivat tieteet.--Kaikenlaisia 20. syyskuuta 2011 kello 12.25 (EEST)

Niinno, lähinnä sitä tarkoitin että artikkelissa oleva kohta, joka käsittää käytännössä kaiken lähteen antaman tiedon, on hyvin epämääräinen, eikä ilmoita esim. kielen tasoa, johon sana olisi jäljitetty, tai sanan muotoa, eikä kyseistä kieltä puhuneen kansan levinneisyyttä jne. Tarvitaanko suositeltuun artikkeliin kohtaa, jonka tietotaso on jopa alhaisempi kuin "ennen suomalaista rauta-aikaa suomen jossakin kantamuodossa on esiintynyt jokin hevoseen viittaava sana jossain varhaisessa muodossaan"? Pitke 20. syyskuuta 2011 kello 16.39 (EEST)

Tuskin tarvitaan.--Kaikenlaisia 21. syyskuuta 2011 kello 08.40 (EEST)

Ei tarvita. "Jalopeura" on muuten tullut suomeen raamatunkäännöksessä.--Tanár 22. syyskuuta 2011 kello 19.35 (EEST)

Kertoisitteko osallistuneet, miltä kannalta olette arvioineet? Esim. tsekkasitteko vain jonkin tietyn osion, tsekkasitteko kieliasun vai viitteistyksen? Pitke 30. syyskuuta 2011 kello 08.28 (EEST) Ja tietenkin oliko asiat kunnossa vai ei ja jos ei, niin miksi ei ja mitä pitää tehdä. Pitke 30. syyskuuta 2011 kello 08.29 (EEST)

Öh, en ymmärrä aiheesta mitään mutta käsitänkö minä oikein että olet aloittanut artikkelin englanniksi ja kääntänyt sen suomeksi? --Höyhens 2. lokakuuta 2011 kello 23.41 (EEST)

Tiivistettynä: kirjoitin sen englanniksi, version ollessa tarpeeksi valmis käänsin sen suomeksi. Sen jälkeen olen päivittänyt muutoksia molempiin versioihin yhtä aikaa. Pitke 2. lokakuuta 2011 kello 23.49 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi 2

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Fiksailin kuolleet linkit äskettäin, nyt olisi tarkoitus yltää suositellun tasolle. Punaisia linkkejä on vielä muutamia. Pitke 26. tammikuuta 2012 kello 15.18 (EET) Kaipaisin kommentteja siitä, mitkä pitäisi sinistää ja mitkä voivat jäädä punaisiksi tai vaikka linkittömiksi. Pitke 26. tammikuuta 2012 kello 15.26 (EET)

Punaisista linkeistä tuli mieleen, onko Ypäjän hevosoppilaitos sama kuin Ypäjän Hevosopisto? -- Shinnin 26. tammikuuta 2012 kello 15.32 (EET)

Sehän se on. Pitke 26. tammikuuta 2012 kello 15.57 (EET)

Artikkeli on valmiiksi varsin hyvässä kuosissa ollakseen vasta tullut vertaisarvioitavaksi. Itselläni pisti silmään oikeastaan vain se, että johdantoa ei juuri ole viitteistetty. Eihän tuo mikään ongelma varsinaisesti ole, kun nuo asiat on myöhemmin tekstissä lähteistetty, lähinnä muotoseikka. Väriosioon yhden lähdepyynnön lisäsin (en ainakaan heti löytänyt vahvistusta osion aiempien viitteiden takaa). Kielellisesti jo nyt varsin hyvin huoliteltu. Joidenkin sanojen ja asioiden toistoa oli kuitenkin esim. tässä kappaleessa:

"Suomessa suomenhevosella katsotaan olevan arvoa kulttuuriin vahvasti liittyvänä kansallisrotuna, jolla on suomenhevosyhdistyksien tuki. Toisaalta rodun kansainvälistämistä hankaloittavat sen alhainen hevosmäärä ja vähäinen maine ulkomailla.[101] Rodun parhaiksi puoliksi katsotaan sen hyvä terveys ja käyttöominaisuudet, monipuolisuus ja uutuusarvo Suomen ulkopuolella.[101] Rodun monipuolisuus ja yleishevostyyppisyys on toisaalta haastava markkinoitava, koska yleishevonen tyyppinä on Pohjoismaiden ulkopuolella käytännössä tuntematon ja sovinnaisten hevostyyppien ulkopuolella, eikä sillä ole erityistä käyttötarkoitusta, jossa sillä olisi selvä etulyöntiasema muita rotuja vastaan. Toisaalta monipuolisuus on myös etu: erikoistuneempien rotujen käyttö voi olla rajoittuneempaa.[100][101]"

Summa summarum, tästä se lähtee hyviltä pohjilta! --Vici 1. helmikuuta 2012 kello 00.05 (EET)

Johdannon viitteistämisestä on kahta koulukuntaa. Omasta mielestäni sitä ei tarvi viitteistää, eikä missään ole annettu asiasta päätöstä. --PtG 1. helmikuuta 2012 kello 00.08 (EET)

Niin muistelinkin. Itse taas edustan sitä päinvastaista koulukuntaa. No, eipä tämä asia olekaan tarkoitettu tässä kohtaa edes puitavaksi. Pysytellään artikkelin nykyisessä mallissa johdannon osalta. --Vici 1. helmikuuta 2012 kello 18.20 (EET)

No onhan alkuperäisversio käynyt en-wikin kovan Good Article -seulan läpi ja tämä suomalainenkin oli vertaisarviossa lokakuussa... Hoidin tuon värilähdejutun, katson nyt mainittuja toistokohtia. Pitke 1. helmikuuta 2012 kello 18.57 (EET)

Juu, nuo "vähäinen maine" ja "käytännössä tuntematon" viiottaavat toinen itse rotuun ja toinen yleishevostyypin käsitteeseen, joten jätän sen olemaan. Pitke 1. helmikuuta 2012 kello 18.59 (EET)

Enpä tähän oikein muuta keksi lisää, aika kiva artikkeli jo nyt. Kelpaa minulle. --Vici 9. helmikuuta 2012 kello 17.51 (EET)