Keskustelu:Suomen väestö

"Suomessa väestö ikääntyy nopeammin kuin muualla Euroopassa johtuen maan alhaisesta syntyvyydestä ..." Ehkä syntyvyys on alhaisempi kuin monissa Aasian tai Afrikan maissa, mutta eikö Suomen syntyvyys ole korkeampi kuin monissa Euroopan maissa? Käsittääkseni ainakin Italiassa ja Espanjassa syntyvyys on matalammalla tasolla. Löytyykö lähdettä? --Cuprum 11. syyskuuta 2007 kello 16.19 (UTC)

Kyse lienee siitä, että Suomessa syntyvyys oli 1970-luvulla ennätysalhaalla. Tästä syystä ja maahanmuuton vähäisyyden takia väestö ikääntyy meillä nopeimmin koko Euroopassa, vaikka nuorimpien ikäluokkien suhteen monet muut maat ovat painuneet syntyvyydessä vielä Suomenkin alapuolelle.--130.234.5.137 17. marraskuuta 2008 kello 12.42 (EET)

Näinhän se onkin, ja taisin sitä paitsi sekoittaa syntyvyyden ja hedelmällisyyden. Muistaakseni hedelmällisyys (lasten määrä/synnytysiässä oleva nainen) on Suomessa monia teollisuusmaita korkeampi, mutta siitä huolimatta 2000-luvun alussa syntyneet ikäluokat ovat ennätyspieniä, koska synnytysiässä olevat ikäluokat ovat pieniä. --Cuprum 18. marraskuuta 2008 kello 11.57 (EET)

Tosiaan, meni nuo käsitteet sekaisin minultakin.--130.234.68.225 18. marraskuuta 2008 kello 15.16 (EET)

Maahanmuuttajat

Tässä osiossa oli väitteitä, jotka eivät noudattaneet lähteensä linjaa. Keskenään oli sekoitettu mm. rikosten määrä ja rikoksista syytettynä olevien määrä. Muokkaan ehkä asian takaisin alkuperäistä lähdettä kunnioittaen. Se kun on liian spesifiä informaatiota tähän artikkeeliin omasta mielestäni. 91.153.59.229 17. lokakuuta 2008 kello 18.53 (EEST)

Itte asiassa toi ei pidä paikkansa.

Muuttovoitto

"Muuttovoitto ulkomailta oli vuonna 2007 ensi kertaa suurempi, kuin luonnollinen väestönlisäys [4]. Ilman maahanmuuttajia Suomen väkiluku olisi laskenut[9]" Asiavirhe! tilastojen mukaan syntyvyys myös on ollut suurempi kuin kuolleisuus.

"Tohtorin tutkinto on 0,4 % Suomen väestöstä"

Olisiko yli 20.000 suomalaisella tohtorin tutkinto? --85.76.104.248 27. lokakuuta 2013 kello 11.00 (EET)

Erilaista dataa

http://www.migri.fi/download/43811_43667_maahanmuuton_tilastokatsaus2012_web.pdf Tässä tiedostossa on vähän erilaisia lukuja kansalaisuusryhmistä. Varmaan tämä Migri eli maahanmuuttovirasto tietää "parhaiten"? --Hartz (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 20.58 (EET)

Inspiraation lähteeksi

en:Demographics of Croatia ja en:Demographics of New Zealand on valittu hyviksi artikkeleiksi. Kattavuutta vosi peilata niihin. --Tappinen (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 11.47 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Wikipedia:Wikiprojekti Suomi 100 -artikkeleita taas. Tärkeä ja vaikea aihe joka olisi syytä saada kuntoon. Nähdäkseni sisältää perusasiat, lähteistetty ja ajan tasalla. --Tappinen (keskustelu) 17. lokakuuta 2015 kello 10.53 (EEST)

Tää on vaan heitto, mutta joskus puhutaan ns. vanhoista etnisistä vähemmistöistä, tataarit, juutalaiset, romanit jne. Onko tämä konsepti maininnan arvonen juttu artikkelissa? J.K Nakkila (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 15.16 (EEST)

Jos vaan lähdettä löytyy... ennen kuin aloitin uudistusta siinä oli vuoden 2005 tiedot, lähteenä tutkielma vuodelta 1995, ja osa väestöryhmistä oli lisätty myöhemmin. Esim. artikkelissa Suomen venäläiset on ollut kaikenlaista vääntöä vuosien varrella. --Tappinen (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 19.18 (EEST)

Ja heti löytyi Duodecim. Onko muilla tästä mielipidettä ? --Tappinen (keskustelu) 18. lokakuuta 2015 kello 19.21 (EEST)

Uskontoa koskien olisi hyvä saada jotenkin järkevästi mainittua se, että Suomessa helluntaiherätykseen kuuluu noin 50 000 jäsentä, ja se on siten ortodoksien jälkeen ehkä merkittävin uskonnollinen vähemmistö ( http://www.helluntaiseurakunnat.fi/helluntaiheratys ). Artikkelissa mainitaan vain Suomen Helluntaikirkko, johon edelleen kuuluu vain vähemmistö helluntailaisista. Suurin osa helluntailaisista on siviilirekisterissä ja heidän seurakuntansa toimivat yhdistyspohjalta. Heidän poisjättämisensä olisi iso vääristymä Suomen uskonnollisessa kentässä.--Kirkhakkinen (keskustelu) 19. lokakuuta 2015 kello 01.20 (EEST)

Kiitos, lisäsin pienen kappaleen ylläolevan tekstin ja antamasi linkin avulla. --Tappinen (keskustelu) 19. lokakuuta 2015 kello 07.34 (EEST)

En antaisi artikkelille lisämainintaa lupaava, koska kohdassa jossa puhutaan vähemmistöistä ja kielistä ei mainita yhtä suurimmista etnisistä vähemmistöistä, eli karjalalankielisiä. –Kommentin jätti 213.243.170.145 (keskustelu)

Karjalankielisistä on aina välillä lisätty lähteettömiä mainintoja tekstiin, jopa muiden lähteiden eteen. Nyt tekstissä on haettu vöhemmistötietoja neljästä lähteestä, yksikään niistä ei mainitse karjalankielisiä. Ennen seuraavaa lisäystä pitäisi löytää luotettava riippumaton lähde joka kertoo karjalankielisen vähemmistön koosta (ja miten se on määritelty). --Tappinen (keskustelu) 24. lokakuuta 2015 kello 05.59 (EEST)

Tekstin sisäinen linkitys on vielä vähän huolimatonta. Muutama aiheeseen suoraan liittyvä tärkeä artikkeli on linkittämättä ja jotkin jopa mainitsematta (Suomen etniset ryhmät -mallineessa on liuta vähemmistöartikkeleita, ja se mallinekin varmaan kuuluisi tähän artikkeliin). Toisaalta esimerkiksi Suomi ja väestötiheys on wikitetty kahdesti. Entä määritelmälause "Suomen väestö eli väkiluku oli...". Minusta väestö ja väkiluku ovat eri käsitteitä. --Savir (keskustelu) 19. lokakuuta 2015 kello 14.29 (EEST)

Lisäsin arvioita kolmesta eri lähteestä eri etnisten vähemmistöjen lukumääristä, sekä Tilastokseskuksen selityksen miksei ole virallisia tilastoja (tuo kirjastopaperi oli tässä ennen). Pitäsiikö näistä tehdä taulukko, jotta voisi vertailla eri lähteitä. Venäläisitä ja vanhavenäläisistä voisi kirjoittaa vielä erikseen. Mikään näistä lähteistä ei mainitse karjalankielisiä.--Tappinen (keskustelu) 20. lokakuuta 2015 kello 20.39 (EEST)

Taulukot olisivat lukupainotteisissa osioissa usein selkeämpiä kuin kappaleteksti. Monesti ihmiset hakevat tietosanakirja-artikkelista jotain tiettyä tietoa, ja hyvästä taulukosta se löytyy parhaiten ja lukua on helppo vertaillakin muihin lukuihin. Nyt artikkelissa on minusta turhan pitkää selittelyä siitä, miksi vähemmistöjen kokoja ei voi sanoa tarkasti. Koko "Kieli ja etninen tausta" -osio on minusta sekava. Mutta kannatan lupaavaksi jo tällaisenaan. --Savir (keskustelu) 21. lokakuuta 2015 kello 21.59 (EEST)

Laitoin siihen nyt kielitaulukon ja lisäsin väliotsikoita. Kappaleet menivät hyvin omiin osioihinsa, mutta jotkin osiot jäivät hiukan lyhyiksi eli niitä voi täydentää tai yhdistellä. Artikkelista puuttuu ehkä vielä jotain perustietoa, esimerkiksi se, missä saamelaisia ja romaneja asuu. Väestönkasvutaulukko kaipaa muotoilua: desimaalipilkut sekä plusmerkit kasvun eteen. --Savir (keskustelu) 21. lokakuuta 2015 kello 22.17 (EEST)

Ansaitsee mielestäni statuksen. --Lakritsa (keskustelu) 21. lokakuuta 2015 kello 21.49 (EEST)

Varmasti ansaitsee. Artikkelin eteen on paiskittu lujasti töitä ja kokonaisuus alkaa näyttää lupaavalta, monin paikoin jopa hyvältä. Kannatan --Kari-kujanpää (keskustelu) 22. lokakuuta 2015 kello 06.44 (EEST)

Valtion väestötiedot -malline voisi sijoittaa tuohon. Muuten kelpaa. --PtG (keskustelu) 22. lokakuuta 2015 kello 19.05 (EEST)

Kopioin tuon nyt suoraan artikelista Suomi. --Tappinen (keskustelu) 23. lokakuuta 2015 kello 22.34 (EEST)

Konsensus mielestäni alkaa löytyä. Merkitään. --PtG (keskustelu) 25. lokakuuta 2015 kello 10.38 (EET)

Mediaani-ikä

Lähteen perusteella tuo mediaani-iäksi ilmoitettu 42,9 vuotta näyttäisi olevan keski-ikä eikä mediaani. --Munsalan kansallispuku (keskustelu) 24. lokakuuta 2019 kello 10.22 (EEST)

Ei tuossa paljon ole eroa mediaaniin mutta eri käsite kuitenkin. --Munsalan kansallispuku (keskustelu) 24. lokakuuta 2019 kello 10.38 (EEST)

Suomen asukkaat -käsite

Heti alussa puhutaan Suomen asukkaista ja rinnastetaan luku Suomen väestöön.

Koitin selvittää Suomen kansalaisten määrää, mutta en saanut siihen yksiselitteistä vastausta tilastokeskuksesta tai väestörekiteristä. Tässä yhteydessä heräsi epäillys, että koko väestö asuisi Suomessa.

Suomen väestö, jonka määrän tilastokeskus ilmoittaa tilastoissaan oli 31.12.2023 5 603 851 henkeä, joista suomalalsia (Suomen kansalaisia) on 5 230 878 (lähde: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/sq/d1646787-bfdd-4097-89c1-8fc61aa7cbb7). Näihin lukuihin sivun alussa viitataan.

Sisäministeriön sivulla kerrotaan, että noin 300 tuhatta Suomen kansalaista asuu ulkomailla (lähde:https://intermin.fi/maahanmuutto/ulkosuomalaiset).

DVV:n etusivulla kerrotaan Suomen väkiluku, joka on myös noin 5,6 miljoonaa. DVV:n tiedottajan mukaan: "Väestötietojärjestelmä sisältää tiedot kaikista Suomen kansalaisista ja Suomessa asuvista ulkomaalaisista.". Siis nuo ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset ovat tuossa luvussa ja mitä ilmeisemmin myös tilastokeskuksen Väestön määrässä.

Tämän perusteella tuntuu väärältä käyttää tuosta luvusta termiä "Suomen asukkaat", koska noin 300 tuhatta ei asu Suomessa, heillä on ainoastaan kotipaikka Suomessa.

Kuulisin mielelläni, jos jollain on tästä toisenlainen käsitys. Itse luulin vielä kuukausi sitten, että tuo 5,6 miljoonaa kertoo Suomen asukasluvun. Petskus (keskustelu) 21. marraskuuta 2024 kello 22.30 (EET)