Keskustelu:Suomen presidentinvaali 2012

Ehdin jo kirjoittaa artikkelin rikkonaisuudesta, mutta näyttäisi siltä että wikipedia itsessään tässä vähän rikkinäinen on. Jostain syystä näytti minulle vanhentuneen sivun, josta puuttuivat pitkältä ajalta muutokset (minkä johdosta muokkaa-napitkin kai johtivat aivan vääriin sektioihin)...

Perussuomalaisten Timo Soinista mainitaan että gallupin mukaan äänestäjät todennäköisestä äänestävät SDP:n tai Kokoomuksen ehdokasta. Lähde puuttuu eikä virallisia galluppeja ole julkaistu joten tieto on täysin tarpeeton ja poistettava. Kommentin jätti 62.248.138.14 (keskustelu – muokkaukset)

Malline

Jos ehdokkaat ovat jo 100% varmat, miksi niitä ei voisi mallineessa julkistaa? Toki tiedän, että ns. virallinen sinetti puuttuu, mutta suurin osa ehdokkaistahan on jo lopullisesti päätetty kuitenkin, eivät ne tästä enää muutu. --Kaldur 14. syyskuuta 2011 kello 23.14 (EEST)

Koskaan ei pidä olla liian varma. Viimeisen sanan ehdokasasettelussa sanoo jokaisessa puolueessa puoluekokous, joten eiköhän kunnioiteta suomalaista puoluedemokratiaa. Sitä paitsi vaaliviranomaiset vahvistavat virallisen ehdokaslistan vasta joulukuussa, eli periaatteessa naamagalleria pitäisi laittaa tänne vasta silloin ja tuo Haavistokin on oikeastaan ennenaikainen. Periaatteessa "varmat" tapaukset voisivat muuttua siinä tapauksessa, että joku yllättäen kuolisi tai joutuisi peruuttamaan ehdokkuutensa jonkin massiivisen skandaalin takia. Ei se ole mahdotonta. --Risukarhi 23. syyskuuta 2011 kello 14.45 (EEST)

Tämä on kyllä selvästi hävitty taistelu. Joku käy aina lisäämässä ne kuvat uudelleen siihen mallineeseen, kun tiedotusvälineet ovat jo julistaneet tietyt henkilöt puolueidensa ehdokkaiksi. --Risukarhi 24. syyskuuta 2011 kello 13.09 (EEST)

Ehdokkaat ovat 100% varmat, kun ne on ilmoitettu laissa säädetyllä tavalla, ei Iltalehden-internetsivuilla.

«Vaalilaki» 2.10.1998/714

135 § (21.5.2010/431)

Tiedonanto ehdokkaista

Helsingin «vaalipiirilautakunta» ilmoittaa asetetut ehdokkaat tiedonannolla oikeusministeriölle. Ilmoitus on tehtävä heti, kun ehdokkaiden keskinäinen järjestys on 37 §:n 1 ja 4 :momentin mukaisesti määrätty tai, jos 36 §:n 3 momentissa tarkoitettu huomautus on tehty, viimeistään 38. päivänä ennen «vaalip»äivää. Ministeriön on julkaistava lautakunnan tiedonanto viipymättä Suomen säädöskokoelmassa. –Makele-90 24. syyskuuta 2011 kello 13.52 (EEST)

Eli Suomeksi:Puolueet lähettävät ehdokashakemukset Helsingin vaalipiirilautakunnalle, joka päättä ehdokasasettelusta. Kun päätös on tehty, ilmoittaa Helsingin vaalipiirilautakunta asetetut ehdokkaat oikeusministeriölle, joka julkaisee sen Suomen säädöskokoelmassa. Sitten voidaan lisätä viralliset ehdokkaat artikkeliin. Ennen sitä kaikki on vain arvailua. –Makele-90 24. syyskuuta 2011 kello 14.16 (EEST)

Huoh, eikö niitä, ehdokkaita nyt voi pitää siinä mallineessa kun kuitenkin käytännössä ovat varmoja, eikä todellakaan mitään arvailua. Jos tämä on linja, niin miksi meillä on artikkeli 2012? Entä jos maapallo räjähtää 5 minuutin päästä? --Jaimo (keskustelu • muokkaukset) 24. syyskuuta 2011 kello 15.26 (EEST)

Vuosi 2012 koittaa, vaikkei maapalloa enää olisikaan. Ajan kuluminen ei ole sidottu yhden planeetan olemassaoloon. Ko. artikkelin sisällöstä tietysti suuri osa on silkkaa spekulointia. Kun presidentinvaalien ehdokaslista kuitenkin tullaan aikanaan virallisesti vahvistamaan, en näe mitään syytä hätäilyyn. Artikkelin sisällöstä kuitenkin yhtä kaikki ilmenee ehdokasasettelutilanne kunkin puolueen kohdalla. Se, että tiedotusvälineet haluavat julistaa tiettyjen henkilöiden ehdokkuuden jo varmaksi, ei tarkoita että Wikipediankin pitäisi. Ja historia osoittaa, että yllätyksiä voi aina tulla. --Risukarhi 24. syyskuuta 2011 kello 15.37 (EEST)

Tämä on kuitenkin tämän hetken käsitys varmoista ehdokkaista; mikä estää muuttamasta mallinetta, jos jotakin muutoksia myöhemmin ilmenee? --Kaldur 24. syyskuuta 2011 kello 21.00 (EEST)

Mikä estää odottamasta ehdokkuuden varmistumista? Mikäs kiire tässä on? --Otrfan 24. syyskuuta 2011 kello 21.08 (EEST)

No samapa tuo. --Kaldur 25. syyskuuta 2011 kello 19.46 (EEST)

Eikö samoin perustein artikkelista 2012 voisi poistaa kaiken muun tiedon, paitsi täysin varmat asiat (mayakalenterin 13. baktun loppuminen, Titanicin uppoamisesta 100 vuotta ja "Vuosi 2012 fiktiossa" -osio)? -DragonMaster- 25. syyskuuta 2011 kello 19.54 (EEST)

Siellä luetelluista asioista pitäisi kaikista olla päätökset tehty, eli toteutumista voi pitää riittävän varmana mainittavaksi. Jos ne halutaan poistettavaksi, niin sitten samoilla perusteilla tähän artikkeliin pitäisi lisätä ehdokkaat vasta äänestyspäivän aamuna – mistäs sen tietää mitä ehdokkaaksi valinnan ja äänestyspäivän välillä tapahtuu. --Otrfan 25. syyskuuta 2011 kello 20.04 (EEST)

Tai sitten 15.12.2011, jolloin ehdokasasettelu vahvistetaan. Ellei säädökset, yhteiskuntajärjestys tai muu sen sellainen ehdi muuttua. -tKahkonen 25. syyskuuta 2011 kello 22.58 (EEST)

Eli miten tehdään, luetellaanko ehdokkaat vasta 15.12.? Lipponen nimitettiin tänään SDP:n presidenttiehdokkaaksi, voiko hänet siis lisätä mallineeseen? --Cary 9. lokakuuta 2011 kello 19.19 (EEST)

Voihan sen sinne piilotettuun tekstiin lisätä mutta jos pannaan se näkyviin vasta 15.12.? -tKahkonen ☺ 9. lokakuuta 2011 kello 22.08 (EEST)

Ehdokasasettelu vahvistetaan 15. joulukuuta 2011. –Makele-90 9. lokakuuta 2011 kello 23.37 (EEST)

Vahvistetaan kyllä, mutta ainakin SDP:n presidenttiehdokas on jo selvä. Mutta odotetaan sitten... Kahkosen idea voisi olla hyvä. --Cary 9. lokakuuta 2011 kello 23.38 (EEST)

SDP:n presidenttiehdokas vahvistetaan 15. joulukuuta 2011. SDP on valinnut Lipposen ehdotettavaksi puolueensa ehdokkaaksi. –Makele-90 9. lokakuuta 2011 kello 23.40 (EEST)

Mikä siinä on jolleki niin kamalaa jos mää lisään sen mallineen artikkeliin? Siitä näkee helposti että ketkä on ehdokkaat, ja jos jolla kulla nyt tulee tippa linssiin siitä kun pieni virhe voi olla, niin ei oo kova homma korjata! --Zunter 28. lokakuuta 2011 kello 22.07 (EEST)

Mittaukset: otos vs virhemarginaali

Otos kertoo näytejoukon koon, virhemarginaali, kuinka paljon prosentit heittävät suuntaan tai toiseen. Virhemarginaali olisi paljon otosta hyödyllisempi ilmoittaa taulukossa. IL:llä ja Ylellä se on, löytyykö sitä noista muista?

Toinen asia: Onko missään selitetty, miksi näissä mittauksissa on lähes järjestään ilmoitettu "Ei ketään" ja "Ei osaa sanoa". Missään aikaisemmissa mittauksissa noin ei ole tehty eikä Suomen vaaleissa tietääkseni ole koskaan ollut eikä edes ehdotettu en:None of the above -vaihtoehtoa.

-tKahkonen ☺ 2. joulukuuta 2011 kello 20.24

Otoskoon ja kannatusprosentin avulla virhemarginaalin voi laskea. Se itse asiassa vaihtelee sen mukaan, mikä on ehdokkaan kannatus. Esimerkiksi otoskoon ollessa noin 1000 ja kannatuksen noin 40 %, tavanomaisin virhemarginaali (siis se että 95 % arvoista sijoittu tietylle välille) on noin 3 prosenttiyksikköä, ja kun kannatus on 3 %, virhemarginaali on noin 1 prosenttiyksikkö. Eli toisin sanoen Niinistön kannatus on välillä 38...44 % ja Eva Biaudetin 2...4 %. Jääköön tämä uusi tutkimus tänne keskustelun puolelle :) --Pxos 2. joulukuuta 2011 kello 20.44 (EET)

Se on totta, mutta koska tätä tietoa ei suurimmalla osalla lukijoista ole, niin lukijaa palvelisi enemmän virhemarginaalin kertominen. Ehdokkaiden kannatus ei muuten näissä ole tuo, vaan jotain muuta, jota mittaukset eivät yritäkään kertoa, koska ilmoittavat vaihtoehdot "ei ketään" ja "ei osaa sanoa". Ehdokkaiden yhteiskannatukseksi tulee esimerkiksi HS:n mittauksessa 79 %. Koska vaalissa ehdokkaat saavat yhteensä 100 %, ovat nämä mittaukset jo valmiiksi rutkasti pielessä. -tKahkonen ☺ 3. joulukuuta 2011 kello 00.14 (EET)

Yleensähän presidentinvaalissa myös on tietty valikoima ehdokkaita, joille voi äänensä antaa. Sen sijaan tällä hetkellä kellään ei voi olla harmainta aavistusta [kärjistän :)] siitä, ketkä ovat tulevien vaalien ehdokkaat. Siksi on kai saatava vastata myös "en ketään näistä".

Niin, voiko virhemarginaalia kertoa? Mielestäni mitään yleispätevää virhemarginaalia ei pidä kertoa, jos sellaista ei kerran todellisuudessa ole. Jokaisen ehdokkaan prosenttilukujen kohdalle voisi tietysti laittaa "±x", silloin tosin taulukosta tulee vähän epäselvä. --PeeKoo 4. joulukuuta 2011 kello 20.54 (EET)

Tuo on ihan totta. Eri asia on, pitääkö sitä laskea tuloksien osana. Esimerkiksi Ylen viimeisimmässä gallupissa ehdokkaiden yhteiskannatus on 75. Kuitenkin toisen kierroksen tuloksista kertoessaan he siirtyivät yleiseen tapaan ja ehdokkaiden yhteiskannatus on 100 (82+18), vaikka samanlaiset eos-tulokset oli tästäkin laskettu (69+16+15).

Minulla on pari kolme arviota, miksi noin on tehty. Yksi niistä on, että toimittajat eivät ihan totta osaa. He osaavat laskea, että 69+16 jää alle 100:n, mutta sitten tuleekin hankalaa, kun summattavia on kahdeksan. Selitys kuitenkin ontuu siksi, että aiemmin ovat osanneet. Viime presidentinvaalissa gallupit antoivat ehdokkaiden yhteiskannatukseksi 100 %. Eduskuntagallupit antavat yhteiskannatukseksi 100 %. Ainakin Ylellä nuo 100 % -kannatukset löytyvät tarkoista tuloksista (pdf: 53 %, 12 %, 10 %, ...) ja minusta ne voisi antaa tässä listassa noiden uutisoitujen rinnalla.

Tähän muutokseen ei ole annettu mitään selitystä, enkä toimituksista kysymälläkään ole saanut vastauksia. MTV3:ssa syksyllä haastateltu jopa väitti, että tuo perinteinen tapa olisi jotenkin uusi [1].

Virhemarginaalista vielä. Virhemarginaalihan ilmoitetaan aina suurimpien tai suurimman osalta. Voi sen minusta kertoa, vaikka onkin jonkin verran pienempi pienempien kohdalla [2].

-tKahkonen ☺ 17. joulukuuta 2011 kello 12.52 (EET)

Jari Korkki (YLE) vastaa tähän kommentissaan Vaihtoehtoisia kannatuslukuja höttöisellä perustelulla: "miksi ihmeessä äänestäjät eivät saisi vielä ihan rauhassa pohtia kantojaan". Hutera ja ilman perusteita on myös arvio, että "eos-porukasta" kannatusta tulee eniten muille kuin ennakkosuosikille. Vastausta vaille jää sekin, miksi laskutapaa on vaihdettu. Ehkä näihin saadaan vielä perustelut, jotka voidaan lisätä tähän artikkeliinkin. Kenties viimeistään vaalien jälkeen julkaistavissa mediatutkimuksissa. -tKahkonen ☺ 18. joulukuuta 2011 kello 02.27 (EET)

En oikein ymmärrä, miksi ihmeessä eos-kantoja ei pitäisi julkaista - kyllä se vaihtoehto kuitenkin kaikissa gallupeissa on. Lisäksi päättämättömien määrällä on yhtä suurta informaatioarvoa kuin kantansa päättäneidenkin määrällä - ovathan nämä osa vaalien yllätystekijää, mitä enemmän eos-porukkaa, sitä vaikeampaa sanoa kuinka vaaleissa käy. Esimerkiksi nyt lienee selvää, kuka todennäköisesti saa eniten ääniä, mutta juuri päättämättömien suuri määrä tekee toiseksi tulevan arvioimisesta vaikeaa - samoin sen, tuleeko toista kierrosta vai ei. -- Piisamson 18. joulukuuta 2011 kello 02.40 (EET)

Totta tämäkin, osittain. Onhan se hyödyllistä. Siitä näkee, kuinka paljon on vielä jaossa prosentteja ja jokainen voi sitten arvioida jaon itse. Arviota tietenkin haittaa se, ettei lukuja äänestysvarmuudesta ole, ei eos-osuudesta eikä ehdokasosuuksista. Ennen tuo arvio on tehty jo mittauksessa ja niin edelleen tehdään eduskuntagallupeissa[3] (ja näköjään toisen kierroksen luvuissa, tästä lisää alla).

Ihmetystäni ja ilmeisesti muidenkin ihmetystä herättää, miksi tällaiseen tapaan on nyt siirrytty. Ja miksi vain näissä, kun ei eduskuntagallupeissa. EOS-kantojen julkaisuissa on myös selviä puutteita. Esimerkiksi Ylen grafiikassa se ei näy selvästi muiden lukujen rinnalla. Tähänkin artikkeliin aluksi tuotiin vain ehdokkaiden luvut eikä eos-määriä. Onneksi ne nyt ovat muiden vierellä. Wikipedia on parempi kuin muut :-)

Lisäksi pitää olla tarkkana, sillä uutisointi on epäjohdonmukaista. Ylen uutisessa esimerkiksi ensimmäisen kierroksen luvut ovat eos-lukuja mutta toisella kierroksella epävarmat on unohdettu mainita [4]. Tarkoista tuloksista [5] kuitenkin huomaa, että niissäkin samanlaiset eos-luvut on mitattu. (edit: Näköjään elokuun jälkeen julkaisutapa on muuttunut. Silloin ei vielä uutisoitu eos-kannatusluvuilla [6])

Mielestäni tästä syystä olisi tarpeellista kirjoittaa artikkeliin selittävä teksti, perustelu, joka kertoo satunnaiselle lukijalle, etteivät nämä luvut ole vertailukelpoisia muihin gallupeihin eivätkä arvioi vaalin kannatusprosenttia (yhteiskannatus on vaalissa 100 eikä näiden gallupeiden 75 tai 85). Vielä parempi olisi, jos annettaisiin myös nuo toiset luvut - Ylellä ne ainakin ovat.

-tKahkonen ☺ 18. joulukuuta 2011 kello 04.05 (EET)

Lauantain Hesarissa (17.12.) oli kuulemma jotakin tästä aiheesta. Saisiko referaatin? -tKahkonen ☺ 20. joulukuuta 2011 kello 15.33 (EET)

Tuon 13.1.2012 ovensuukyselyn mukaan 48% ei kertonut kantaansa ja se on merkittävä osuus. Olen tämän otoksen(1 400) laittanut kokonaiskyselymäärän mukaan enkä äänensä antaneiden(oletus: EOS jne. ei ole laskettava ääni) ja kun äänet on laskettu äänensä antaneiden mukaan niin lisänyt sen 1 viivan perään ja suluissa laittanut tuon "eos, vaalisalaisuus tai ei kukaan näistä" -kannan, joka on merkittävä tieto suhteessa muihin tuloksiin äänestyksessä. Arto Alanenpää 14. tammikuuta 2012 kello 13.39 (EET)

Päivitystä kaipaisi

Tämä artikkeli kaipaisi kovasti jo isoa muokkausta aihejaottelultaan siihen suuntaan, millainen edellistenkin vaalien artikkeli on. Tuo vaaleja edeltänyt ehdokasasettelu ei vaatine nykyisen suurta osuutta artikkelista vaan pääpaino tulisi olla käynnissä olevalla vaalikamppailulla ja eri ehdokkaiden vaalikampanjoilla. Vaalien 2006 kohdalta on jokaisen ehdokkaan kampanjat esitelty sloganeineen. --BrDead 16. joulukuuta 2011 kello 11.13 (EET)

Tiedot edustajista

Minne saa lisätä vertailevat tiedot presidenttiehdokkaista? Täällä niitä ei ole ja minulla on mielikuva, että jos yritän niitä lisätä, kaikki poistetaan. Watti 4. tammikuuta 2012 kello 19.42 (EET)

Riippuu mitä vertailevia tietoja lisää. Kymmeniä vuosia vanhat koulunumerot ovat merkityksettömiä vaalien kannalta. Mediassa esitettäviä sekä vaalikestusteluissa kysyttäviä on yleisesti esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset kuten suhtautuminen Natoon ja Venäjään tai vaikkapa presidentin valtaoikeudet. –Makele-90 4. tammikuuta 2012 kello 19.58 (EET)

Laajempi ehdokasvertailu poliittisen depatin mielessä ei kuulu tänne. --Aulis Eskola 5. tammikuuta 2012 kello 23.35 (EET)

Kielitaito ja matemaattiset taidot

Kielitaito on yksi presidentin virassa tarvittava taito ja siksi kielikoulutus ansaitsee mielestäni maininnan. Tietoahan kukaan ei kiistä oikeaksi. Toki lukio antaa vain valmiuksia, joita täytyy ylläpitää ja kielitaitoa ja muita taitoja voi lisätä. Näitä tietoja voi toki täydentää. Kielien lisäksi mielestäni artikkelissa matematiikka on hyvin tärkeää, koska se tukee talouspolitiikan päätöksiä ja analyyttistä ajattelukykyä. Tällä hetkellä talous on keskeinen poliittinen tekijä. Kuten Bill Clinton sanoi demokraattien presidenttivaaleissa: It is the economy, stupid! Tällä Clinton mahdollisesti halusi viitata siihen että talouspoliittiset päätökset ovat politiikassa merkittävämpiä kuin esimerkiksi aborttikysymys tai uskontoriidat. WP luottaa lukijoiden arviointikykyyn ja arviointi onnistuu vain jos tietoja ei piilotella. Näillä perusteilla pyydän palauttamaan poistetut tiedot täydennystä varten, kuten matemaattiset arvosanat:

• Matematiikka: Väyrynen 10, Biaudet 9, Essayah 9, Haavisto 9, Lipponen 8, Soini 8, Niinistö 6
• Fysiikka: Biaudet 9, Essayah 9, Haavisto 9, Lipponen 9, Väyrynen 9, Soini 7, Niinistö 7
• Kemia: Biaudet 9, Essayah 9, Lipponen 9, Soini 9, Väyrynen 9

Watti 4. tammikuuta 2012 kello 19.47 (EET)

Onko tarpeellista tietää mikä oli yli 50 vuotta sitten Lipposen matematiika- tai kielitaito? –Makele-90 4. tammikuuta 2012 kello 20.00 (EET)

Ei. --MiPe ^(wikinät) 4. tammikuuta 2012 kello 20.06 (EET)

Eivät olisi tarpeellisia täällä keskustelusivullakaan, kuten ei ILO-sopimuskaan. --Otrfan 4. tammikuuta 2012 kello 20.08 (EET)

Hämmästyttävän hyvin näköjään noista matematiikan numeroista pystyykin ennustamaan, kenellä tulevaisuudessa tulee olemaan riitävää lahjakkuutta, sanotaan esimerkiksi valtionvarainministerin ja Euroopan investointipankin pääjohtajan vaativiin tehtäviin. --Urjanhai 5. tammikuuta 2012 kello 22.16 (EET)

Wikipedia esittää kaikki tiedot tasapuolisesti ikään katsomatta ja antaa lukijoiden arvioida tietojen merkittävyyden. Pyydän palauttamaan tiedot. Työnhaussa on tapana esittää koulutodistukset. Myös muuta koulutusta ja ylioppilasarvosanat voisi myös liittää. [7] Watti 10. tammikuuta 2012 kello 19.37 (EET)

siivottu --Aulis Eskola 11. tammikuuta 2012 kello 17.30 (EET)

Äläpä puhu palturia. Missään käytännöissä ei ole sovittu sellaista älyttömyyttä, että Wikipedia esittäisi "kaikki tiedot". Nyt alkaa kyllä olla mitta täynnä tuota sinun julistustasi. Taitaisi olla tarpeen jonkinlainen vaalirauha. --Jmk 10. tammikuuta 2012 kello 21.00 (EET)

ILO-sopimus alkuperäiskansojen oikeuksista

Vuoden 1989 ILO-sopimus numero 169 tärkeimpiä alkuperäiskansojen oikeuksia koskevista kansainvälisistä sopimuksista. Niinistö ja Väyrynen vastustavat ILO-sopimuksen ratifioimista. Haavisto, Lipponen ja Essayah ratifioisivat sopimuksen. Arhinmäki, Soini ja Biaudet eivät vastanneet kysymykseen.ILO-sopimus jakaa presidenttiehdokkaiden mielipiteet yle 4.1.2012 Suomen kannalta kyse on lappalaisten oikeuksista suhteessa metsäyhtiöiden ja muiden maanomistajien vaatimuksiin sekä ulkomailla maaomistuksia hallitsevien yhtiöiden alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamisesta. Ajankohtaista ovat olleet kiistat Metsähallituksen hakkuiden ja porojen laiduntamisen suhteen. YK:n ihmisoikeuskomitea pyysi lykkäämään porojen teurastusta Nellimessä Ivalossa lokakuussa 2011. Suomella on 6 kk aikaa vastata YK:lle. Metsähallitus ja poronomistajat ovat pitkään kiistelleet metsistä ja porojen laidunmääristä.YK pyysi säästämään Nellimen porot HS 27.9.2011 A6 Watti 4. tammikuuta 2012 kello 19.49 (EET)

Jos tuo kysymys/aihe ei ole ollut laajasti esillä mediassa ja vaalikeskusteluissa (eli on tärkeä vaalien aihe), niin se on melko merkityksetön maininta, kun kaikkia mielipiteitä joka asiasta ei kuitenkaan artikkeliin mahdu. –Makele-90 4. tammikuuta 2012 kello 20.20 (EET)

Erinomaisen merkityksellinen maininta. Iivarius 10. tammikuuta 2012 kello 19.40 (EET)

Aihe on kiistanalainen ja ajankohtainen lapin porojen suhteen ja siksi mielestäni tärkeä kysymys ehdokkaille. Jos tietoja on runsaasti ne voi jakaa omaski artikkelikseen. Kun taas kaikki poistetaan, se ei kannusta kirjoittajia aiheeseen. Sikis yhteisön tulisi mielestäni kohteliaasti (essee) kannustaa lisäyksiin. Wikipedia on verkkoyhteisö, jonka toimivuuden kannalta on tärkeää, että kaikki jäsenet kunnioittavat toisia ja kokevat saavansa kunnioitusta. --Watti 10. tammikuuta 2012 kello 19.46 (EET)

Vaikka aihe on mielestäsi tärkeä kysymys ehdokkaille, sitä se ei ole median mielestä eikä myöskään tärkeä aihe presidentivaaleissa tai vaaliteema. –Makele-90 10. tammikuuta 2012 kello 20.14 (EET)

Ylen mielestä on, kun ovat asiaa selvittäneet. Yle on mediaa. Iivarius 10. tammikuuta 2012 kello 20.18 (EET)

Kuten edellä sanoin, aihe ei ole presidenttivaalien teemoja tai noussut miksikään merkittäväksi kysymykseksi. –Makele-90 10. tammikuuta 2012 kello 20.23 (EET)

Olen erimieltä, koska alkuperäiskansojen oikeudet oli esillä useille ehdokkaille esitetyissä HS vaalikysymyksissä. Jokainen äänestäjä päättää mitkä kysymykset ovat hänelle merkittäviä. Watti 20. tammikuuta 2012 kello 18.03 (EET)

"Jokainen äänestäjä päättää mitkä kysymykset ovat hänelle merkittäviä" Totta kai, mutta miten se liittyy Wikipediaan? Wikipedia-artikkeleissa tulee tuoda ilmi ne asiat, jotka objektiivisesti katsottuna ovat merkittäviä. Kaikissa televisioiduissa vaaliväittelyissä on puhuttu paljon presidentin valtaoikeuksista, EU-politiikasta, NATO:sta, Venäjä-suhteesta, USA-suhteesta, työllisyydestä ja Puolustusvoimien säästöistä. Ne ovat siten objektiivisesti mitattuna olleet tärkeitä teemoja vaalikampanjassa. ILO-sopimus ei ole ollut. On naurettavaa ehdottaa, että se pitäisi erityisesti nostaa esille, vaikka artikkelissa ei tällä hetkellä lue juuri mitään ehdokkaiden kannoista oikeasti paljon väiteltyihin aiheisiin kampanjan aikana. Siinä ei olisi mitään tasapainoa. Wikipedia ei ole oikea paikka vaalipropagandan harjoittamiselle. Ehkä sinun pitäisi aloittaa blogin kirjoittaminen, jos haluat nostaa esille sinulle itsellesi merkittäviä asioita. Se kun ei ole Wikipedian tarkoitus. --89.27.8.236 21. tammikuuta 2012 kello 01.12 (EET)

Ulkomaisten poliitikkojen suositukset

Mikäli joku tahtoo laajentaa tätä osiota, niin mielestäni voisi kirjoittaa eri maiden poliitikoista, jotka asettuivat tietyn ehdokkaan tueksi. Vaikka sinänsä sen vaikutuksen merkitystä on vaikea arvioida. Uutisissa niistä muistaakseni oli kerrottu ainakin kahden ehdokkaan osalta. Arto Alanenpää 21. tammikuuta 2012 kello 21.32 (EET)

Mielipidemittaukset

Mielipidemittaus-osiot (kaikkiaan neljä pääosiota) ovat paisuneet aivan suhteettoman suureksi osaksi artikkelia - viimeistä niistä ei ole edes yritetty nivoa artikkelin aiheeseen millään tavalla, ja samanaikaisesti artikkelista puuttuu perustietoja kuten koska tuleva presidentti astuu virkaan. Noista käppyröistä joutaa kaikki paitsi 1-2 pois, tämä on tietosanakirja eikä poliittinen tilastopaja. -- Piisamson 10. tammikuuta 2012 kello 02.14 (EET)

Mielipidemittauksia pyrittiin häätämään pääosin juuri omaan artikkeliinsa, mutta erillinen mielipidemittausartikkeli poistettiin varsin hätäisesti, vaikka yksimielisyys poistosta ei ihan täydellinen ollutkaan.

Taulukot pitäisi pistää WP-formaatissa eikä kuvina, jotta niitä päästään täydentämään täydentämään ja korjaamaan (nyt jo esiintyy kirjoitusvirheitä). --Aulis Eskola 10. tammikuuta 2012 kello 02.38 (EET)

Jos erillistä artikkelia mielipidemittauksille ei sallita, ei osio ole ollenkaaan paisunut. Iivarius 10. tammikuuta 2012 kello 08.04 (EET)

Juuri noin se ei mene. Tämän artikkelin aihe on presidentinvaalit, ei mielipidemittaukset presidentinvaaleissa eikä varsinkaan mielipidemittaustan merkitys yleensä. Presidentinvaalithan ovat tällä hetkellä tuleva tapahtuma, ja artikkelin pääpainon tulee sen "lopullisessa" versiossa olla ehdokasasettelussa, vaalikampanjoissa sekä vaaleissa ja niiden lopputuloksessa. Gallupmittaukset ovat toki yksi osa vaalikampanjaa, mutta nyt kampanjoista ei oikeastaan kerrota mitään, sen sijaan noita käppyröitä alkaa olemaan sen verran että fläppitaulusta loppuu sivut. Se, pidetäänkö artikkelia "gallupmittaukset presidentinvaaleissa 2012" tai vaikkapa "Pekka Haaviston solmiot presidentinvaalikampanjan 2012 aikana" riittävän merkittävinä aiheina tietosanakirjaan ei vaikuta oikeastaan lainkaan siihen, missä laajuudessa mainittuja aiheita on syytä käsitellä tässä artikkelissa. -- Piisamson 10. tammikuuta 2012 kello 11.28 (EET)

Aiheen epämerkittävyydestä ei ollut minkäänlaista konsensusta. Pääpainon toki tulee olla muualla, mutta se onnistuu lihottamalla muita kappaleita, ei typistämällä tätä. Iivarius 10. tammikuuta 2012 kello 12.44 (EET)

Ai sekö artikkeli poistettiin, vaikka merkittävyyskeskustelussa varsin moni kannatti sivun säilyttämistä. Erikoista toimintaa. Poistoäänestys, miksi ei? (en:Nationwide opinion polling for the United States presidential election, 2008)-tKahkonen ☺ 11. tammikuuta 2012 kello 13.07 (EET)

Joo, se poistettiin koska poistoa kannattivat Harriv, Otrfan ja joku kolmas. Iivarius 11. tammikuuta 2012 kello 13.21 (EET)

Vaikka itse merkittävyyskeskustelussa epäilinkin (ja epäilen yhä) aiheen merkittävyyttä, niin olin kyllä minäkin varsin hämmentynyt, kun se poistettiin ilman äänestystä. Mielestäni keskustelussa oli melkein yhtä paljon merkittävyyden puoltajia ja vastustajia, eli konsensus ei ollut lähelläkään. --Risukarhi 11. tammikuuta 2012 kello 13.33 (EET)

Puolustajia taisi olla pari enemmän, molemmat saivat varsin paljon kannatusta, ja kaltaisiasi epävarmojakin oli useita. Minunkaan mielestäni poistoa ei voi perustella käydyllä merkittävyyskeskustelulla. Iivarius 11. tammikuuta 2012 kello 13.38 (EET)

En ottanut kantaa artikkelin merkittävyyteen. --Harriv 11. tammikuuta 2012 kello 19.40 (EET)

Ei tästä nyt kannata kovin isoa hernettä vetää nenään, artikkeli on nyt palautettu ja jos joku sen haluaa poistaa niin se täytyy tehdä äänestyksen kautta.-Henswick 11. tammikuuta 2012 kello 19.59 (EET)

Näinkö teemme jatkossa aina, jos kaksi ylläpitäjää on eri mieltä keskustelun tulkinnasta? --Otrfan 11. tammikuuta 2012 kello 20.17 (EET)

Miksipäs ei, eikös niin ole toimittu ennenkin? -tKahkonen ☺ 11. tammikuuta 2012 kello 20.33 (EET)

Toivottavasti ei ole, eikä toimita jatkossakaan. --Otrfan 11. tammikuuta 2012 kello 20.38 (EET)

Nyt en ymmärrä. Mallineessa lukee: "Jos artikkelin tarpeellisuudelle ei tule perusteluja ... tämä sivu luokitellaan automaattisesti poistettavaksi heti". Jos merkittävyydestä siis annetaan perusteluja (kuten nyt annettiin), artikkelia ei poisteta muuten kuin poistoäänestyksen kautta. Jos perusteluja ei toinen löydä ja toinen löytää, ei siinä kai muuta kuin artikkeli poistoäänestykseen ja perusteluja löytämätön ja perusteluja löytänyt voivat antaa äänensä siellä muiden mukana. -tKahkonen ☺ 11. tammikuuta 2012 kello 20.52 (EET)

Eli voisin halutessani palauttaa minkä tahansa merkittävyyskeskustelun perusteella poistetun artikkelin ja julistaa, että artikkelia ei voi enää poistaa kuin äänestyksen kautta? Jos se on yleinen mielipide, niin pitääkin sitten käydä kaikki takavuosien merkittävyyskeskustelut läpi. Kyllä se minulle sopii. --Otrfan 11. tammikuuta 2012 kello 21.06 (EET)

Mikäs siinä. Muissakin on voitu tulkita keskustelua heikosti. Äänestyksessä sitten saa vahvistuksen. Yleisesti, jos tuo lisää perusteluita artikkeliin, senhän voi myös kirjoittaa sillä tavalla uudestaan kuka vain. Esimerkki: "X on poliitikko." -> poisto epämerkittävyyden perusteella -> uudestaan tekstillä "X on poliitikko, monivuotinen Y:n puheenjohtaja ja vuoden 2012 presidenttiehdokas." -> säilyy vaikka on joskus poistettu merkittävyyskeskustelussa. -tKahkonen ☺ 11. tammikuuta 2012 kello 22.43 (EET)

Eli lisää valtaa ylläpitäjille. Oikeudeton käyttäjähän joutuu pyytämään poiston perustelua ja artikkelin palautusta poiston tehneeltä ylläpitäjältä ja tarvittaessa viemään asian kahvihuonekeskusteluun. Noinhan sitä aikaisemmin ovat eri mieltä olleet ylläpitäjätkin toimineet, eivätkä suin päin kumonneet ylläpitotoimia. --Otrfan 12. tammikuuta 2012 kello 04.59 (EET)

Ei se minusta sitä tarkoita. Oikeudeton käyttäjä joutuu joka tapauksessa pyytämään artikkelin palautusta ylläpitäjiltä, koska ei voi sitä itse tehdä. Tarkoitatko siis, että ylläpitäjille pitäisi lisätä valtaa niin, että merkittävyyskeskustelun perusteella poistetun palauttamista ei saisi pyytää, jos kyseenalaistaa ratkaisun? -tKahkonen ☺ 12. tammikuuta 2012 kello 14.49 (EET)

En tarkoita. Mutta tähän keskusteluun kannattaa ottaa diffit talteen, ja kun seuraavan kerran ylläpitäjyysäänestyksessä tulee keskustelua aiheesta miksi joku vastustaa ehdokasta tämän inklusionismin takia, niin diffi tähän keskusteluun riittänee vastaukseksi. --Otrfan 12. tammikuuta 2012 kello 14.56 (EET)

Varmaan myös seuraavaa ylläpitäjyyden poistoäänestystä varten, huoh. Mutta ilmeisesti siis kannatat sitä, että poistava ylläpitäjä voi kävellä usean käyttäjän yli, vaikka usea kannattaa säilyttämistä. Tai ei tuosta oikein saa selvää, mitä kannatat eikä oikein sitäkään, mitä vastustat. -tKahkonen ☺ 12. tammikuuta 2012 kello 18.34 (EET)

Ei poistava ylläpitäjä saa kävellä kenenkään yli, mutta ei poistavaa ylläpitäjääkään pitäisi talloa. Eiköhän poiston tehnyt ylläpitäjä olisi sivun palauttanut jatkokeskusteluun tai äänestykseen, mutta nyt ei annettu edes mahdollisuutta siihen, kun jollain oli niin kiire. --Otrfan 12. tammikuuta 2012 kello 18.40 (EET)

Kertoisitko vielä, mikä nyt estää jatkokeskustelun tai äänestyksen? Minusta ei yhtään mikään. Kuka vain voi viedä sen nyt äänestykseen jos haluaa. Nythän artikkeli nimen omaan palautettiin nähtäville ja arvioitavaksi taas. Nyt sen voi viedä merkittävyyskeskusteluun tai mieluiten äänestykseen, poistettuna ei voinut. Joten poistoa haluavat: olkaa hyvä. Ei kiirettä. -tKahkonen ☺ 12. tammikuuta 2012 kello 23.18 (EET)

Artikkeli on koko asiassa sivuseikka. Ongelmana on ylläpitotoimien kumoaminen toisen ylläpitäjän toimesta, ilman että alkuperäinen ylläpitäjä voi perustella toimintaansa ja tarvittaessa kumota itse toimenpiteensä. Sitä sähellystä oli jo äskettäin estoissa ja nyt se näköjään leviää artikkelipoistoihinkin. --Otrfan 13. tammikuuta 2012 kello 15.38 (EET)

En näe, että merkittävyyskeskustelun perusteella tehty poisto olisi ylläpitotoimi siinä mielessä kuin esto, koska merkittävyyskeskustelun funktiohan on, että selvitetään argumentit ennen äänestystä, ja jos äänestys näyttää tarpeettomalta, sitä ei käydä. Merkittävyyskeskustelun perusteella tehty poisto ei missään tapauksessa ole samalla tavalla auktoratiivinen kuin äänestyksellä tehty poisto, merkittävyyskeskusteluihin osallistuu usein varsin pieni määrä käyttäjiä, ja tämän vuoksi merkittävyyskeskustelun perusteella poistetun artikkelin voi itse asiassa kuka tahansa luoda uudestaan. Jos siis vaikuttaa siltä, että merkittävä määrä käyttäjiä on sitä mieltä, että artikkeli olisi tullut säilyttää, sen voi minusta palauttaa riippumatta siitä, kuka sen alun perin poisti. Merkittävyyskeskustelun perusteella tehtävän poiston pitäisi joka tapauksessa olla enemmän tekninen toimi kuin ylläpitäjäharkintaa sisältävä toimi, vaikka se joskus harkintaakin vaatii. -- Piisamson 13. tammikuuta 2012 kello 15.43 (EET)

Tuolla logiikalla mikään artikkelipoisto ei ole ylläpitotoimi, ei edes äänestyksessä poistetun artikkelin kohdalla, sillä ylläpitäjähän ei tee muuta kuin painaa nappulaa äänestyksen lopputuloksen mukaisesti. Miten ihmeessä merkittävyyskeskustelun tulkinta on teknisempi toimi, kuin poistoäänestyksen numeroiden perusteella toimiminen? Varmaan joku bottikin voisi tehdä homman automaattisesti. --Otrfan 13. tammikuuta 2012 kello 16.05 (EET)

Poistoäänestyksen perusteella poisto onkin hyvin tekninen toimi, eihän siinä tarvitse kuin tarkistaa että äänestäneet ovat äänioikeutettuja. Poistopäätöksen tekee siis yhteisö, eikä ylläpitäjä. Estot sen sijaan ovat yleensä yksittäisen ylläpitäjän langettamia, ja vain poikkeustapauksessa yhteisön tai välityslautakunnan langettamia - jolloin varsinainen eston asettaminen muuttuu ylläpitäjän osalta tekniseksi toimeksi. -- Piisamson 13. tammikuuta 2012 kello 16.10 (EET)

Estot perustuvat yhteisön määrittämiin käytäntöihin, kuten myös epämerkittävien artikkeleiden poistot. Estoa asetettaessa ylläpitäjä arvioi tilannetta, vastaavasti kuin merkittävyyskeskustelua artikkelipoiston yhteydessä. Siis mielestäsi epämerkittävien aiheiden poistaminen ei vaadi harkintaa? Koskeeko tämä myös ilman keskustelua epämerkittävinä poistettuja artikkeleja ja myös roskana poistettuja artikkeleja? --Otrfan 13. tammikuuta 2012 kello 16.20 (EET)

Myös niissä voi kyseenalaistaa poiston. Ylläpitäjä sitten arvioi asian uudestaan (tai joku toinen arvioi) ja vaikkapa tuo merkittävyyskeskusteluun tai perustelee poiston kyseenalaistajalle ja pitää artikkelin edelleen poistettuna. Jos ylläpitäjien tai muiden käyttäjien näkemykset eroavat, se tarkoittaa juuri sitä, että täytyy hakea lisää arvioijia: merkittävyyskeskustelua tai poistoäänestystä. Minusta palautuksen voi tehdä kuka vain ylläpitäjä. En oikein usko, että artikkelin palauttaminen merkittävyyskeskusteluun tai poistoäänestykseen on sellainen asia, joka käy ylläpitäjän kunnian päälle niin paljon, että sitä ei voisi toinen ylläpitäjä tehdä. -tKahkonen ☺ 14. tammikuuta 2012 kello 01.55 (EET)

Jos artikkelin poisto ei ole ylläpitotoimi, eikä edellytä ylläpitäjältä harkintaa, niin mitä itse asiassa kyseenalaistetaan? Ja juu, ei varmaan käy ylläpitäjän kunnian päälle, mikäli kuuluu niihin ylläpitäjiin, jotka eivät toimiaan harkitse. --Otrfan 14. tammikuuta 2012 kello 13.57 (EET)

En ole väittänyt tuollaista. Totta kai se edellyttää harkintaa ja tällaisessa tapauksessa kyseenalaistetaan ylläpitäjän tulkinta keskustelusta. Sitten kun artikkelin joku on palauttanut, on hyvä pyytää lisää mielipiteitä joko poistoäänestyksellä tai merkittävyyskeskustelun jatkolla, jos niihin on tarvetta. Tätä samaa olen yrittänyt sanoa koko ajan. Rautalangasta: Merkittävyyskeskustelu -> Poisto -> Perusteltu kyseenalaistus -> Palautus (tai perusteltu ei-palautus) -> Poistoäänestys, merkittävyyskeskustelun jatko, tai säilytys. Tämä ei ole mikään uusi käytäntöehdotus vaan noin mielestäni homma on toiminut ennenkin. Estonkin voi kyseenalaistaa ihan samalla tavalla: Wikipedia:Esto#Estosta valittaminen; siinäkin kyseenalaistus tehdään ensisijaisesti eston antaneelle ylläpitäjälle ja mikäli eston antaja on harkitsematon ja eston peruminen käy kunnian päälle, voi harkintansa mukaan kyseenalaistaa eston toiselle harkitsevalle ylläpitäjälle. Mutta se kunnia on ihan sivuseikka tässä. -tKahkonen ☺ 14. tammikuuta 2012 kello 20.56 (EET) Edit: Tarpeettomat yliviivattu. -tKahkonen ☺ 14. tammikuuta 2012 kello 21.01 (EET)

Se taisikin olla toinen keskustelija, jonka mukaan epämerkittävät artikkelit tulee poistaa ilman harkintaa, eikä poisto ole edes ylläpitotoimi. Anteeksi sekaannus. Ja ylläpitotoimien kyseenalaistamisen tuleekin mennä kuvailemallasi tavalla ja on pääsääntöisesti aikaisemmin mennytkin. Muut ylläpitäjät sotketaan (tai kuten tässä tapauksessa sotkeutuvat itse) sitten mukaan, mikäli alkuperäisen ylläpitäjän perustelu ei tyydytä, perustelua ei saada, asia on hyvin akuutti etc. Ei niin, että jos itse olisin eri mieltä esim. tässä tapauksessa suoritetusta artikkelin palautuksesta, niin poistaisin artikkelin nyt ja heti, kysymättä palautuksen tehneen ylläpitäjän mielipidettä asiaan. Itse muistan kertaalleen palauttaneeni toisen ylläpitäjän poistaman artikkelin kysymättä poiston perusteluja[8], mutta tuohon syynä oli käyttäjän pitkä wikiloma ja ylläpitäjyydestäkin oli tainnut käyttäjä jo tuolloin luopua. Muistuttakaa, jos on vielä muita. --Otrfan 14. tammikuuta 2012 kello 21.19 (EET)

Enkä myöskään minä. --Otrfan 11. tammikuuta 2012 kello 20.14 (EET)

Hauska yhteensattuma, että Unto Hämäläinen linkitti Perässähiihtäjä-blogissaan suoraan tämän artikkelin (nyt jo poistettuun) osioon "Kaksi tapaa esittää tulokset". -Ochs 10. tammikuuta 2012 kello 20.57 (EET)

Wikipediasta poistetaan liikaa tietoa. Iivarius 10. tammikuuta 2012 kello 21.05 (EET)

Tietoa on järjestetty uudelleen ja esitystavat löytyvät täältä. --Aulis Eskola 27. tammikuuta 2012 kello 22.05 (EET)

Mielipidetiedusteluista riittää yksi taulukko, kunhan nämä eri tavat laskea tulokset selitetään selkeästi tekstissä. Piisamson toimi ihan oikein poistaessaan lisägraafeja. Tuohon mielipidetiedustelut-tekstin alkuun voisi kuitenkin lisätä (poistetut) selventävät lauseet "Ehdokkaiden kannatus voidaan ilmoittaa kahdella eri tavalla [30]. Eduskuntavaaleissa ja aiemmissa presidentinvaaleissa on käytetty tapaa, jossa kannatusprosentit lasketaan kyselyssä kantansa ilmaisseiden perusteella."--ap4k 11. tammikuuta 2012 kello 14.05 (EET)

Samaa mieltä molemmista asioista ja lähteeksi tämä: [9]. Kielteinen kritiikki kuitenkin mielipidetiedusteluartikkelin poistolle. Se oli hätäinen ja väärä toimenpide. -tKahkonen ☺ 11. tammikuuta 2012 kello 16.22 (EET)

Mielipidetiedusteluista kerrotaankin pääosin erillisessä artikkelissa

Olisiko kohtuullinen pysyvämpi järjestely tämä, jossa vaaliartikkelissa esitetään vain lyhyt yhteenveto mielipidetiedusteluista (ehdokasasettelun, ehdokkaiden ja heidän teemojensa ja tulosten lisäksi)? Yksittäisten mielipidetiedustelujen materiaali on nyt siirretty erilliseen näiden vaalien mielipidetiedusteluista kertovaan artikkeliin. --Aulis Eskola 12. tammikuuta 2012 kello 14.57 (EET)

Nyt menit poistamaan jo liikaa. Tuo yksi wikitaulukko ja johdantoteksti mahtuvat hyvin tähän artikkeliin. Mielipidemittauksista voidaan tietenkin tehdä erillinen artikkeli, jos sisältöä löytyy tarpeeksi. Nyt sitä ei ainakaan toistaiseksi ole löytynyt. Suomessa käytännössä vain eduskuntavaaligallupeista tulee täydellisenä niin pitkä lista, että se ei koko vaalikaudelta mahdu itse vaaliartikkeliin. Euro-, kunnallis- ja presidentinvaaleista julkaistaan niin vähän tiedusteluja, että niistä mahtuu koko lista itse artikkeliin.--ap4k 13. tammikuuta 2012 kello 15.25 (EET)

Näin on. Kuten ylläkin jo sanoin, pääartikkelin olemassaolo tai sen puute ei oikeastaan vaikuta siihen, missä laajuudessa mielipidetiedusteluja tulee käsitellä tässä artikkelissa. Nähdäkseni suurin piirtein nykyisenlaajuinen käsittely on sopiva, sitä voi toki trimmata jos siinä on jotain epäolennaista tai lisätä jos jotain olennaista puuttuu, mutta nyt lukija saa nopeasti kuvan mielipidetiedustelumenestyksistä ja muutoksista siinä. Eihän maa-artikkeleistakaan typistetä historia-osiota yhden lauseen maininnaksi sillä perusteella, että historiaa käsitellään pääartikkelissa yksityiskohtaisemmin. -- Piisamson 13. tammikuuta 2012 kello 15.37 (EET)

Nimenomaisesti tätä artikkelia ei kannata kuormittaa sivuaiheilla, kun asioille on nyt sopivampikin paikkaa. Siis jos ei taas päädytä toiselle kannalle vaalien mielipidemittausartikkelin suhteen.

Maa-artikkelien historiaosuuksia on myöskin syytä lyhentää karkeiksi pääkohdiksi historiasta silloin, kun on saatu aikaiseksi maan historiasta kertova artikkeli. Tämän yleensä jokainen maa ansaitsee, mutta kaikkea ei ole vielä kirjoitettu. --Aulis Eskola 13. tammikuuta 2012 kello 17.06 (EET)

Kopioidaan sitten taulukko tarkempana yhteenvetona tänne, mutta mittaustapojen eri puolien selitys nyt ei ainakaan kuulu tänne. Mittaustapojen tarkka selvittely kuuluu mittauksiin. Maininta mittaustavasta on taulukon alareunassa. (Lisäksi senkin materiaali oli jokin vanha versio.) --Aulis Eskola 13. tammikuuta 2012 kello 17.06 (EET)

Jos ja kun tämä mittaustapojen sekavuus liittyy nimenomaan näihin vaaleihin, niin kyllä se tähän kuuluu muutamalla lauseella. Haapalan, Suhosen ja Korkin kommentit eivät välttämättä ole tarpeen.--ap4k 13. tammikuuta 2012 kello 19.16 (EET)

Totta. Kommentit on kuitenkin hyvä säilyttää ainakin tuossa toisessa artikkelissa, sillä niissä median edustajat perustelevat uuden tavan käyttöä. -tKahkonen ☺ 14. tammikuuta 2012 kello 01.13 (EET)

Lyhyt maininta laskentatavoista lisätty myös taulukon edelle, mutta lähteistetty tarkka vertaileva pohdinta tavoista jääköön sinne mielipidetiedustelujen puolelle. --Aulis Eskola 14. tammikuuta 2012 kello 01.42 (EET)

Vaalikoneet

Mitenkähän paljon eri vaalikoneita on käytössä näissä vaaleissa? Mietin vain, että mahtuvatko kaikki vai onko tarvetta alkaa jossain vaiheessa rajoittamaan, kuten aiemmissa vaaleissa on muistaakseni käynyt. --Otrfan 14. tammikuuta 2012 kello 13.49 (EET)

Mitä lisäarvoa niiden luetteleminen toisi artikkelille? Lienee selviö, että nykyään joka vaaleissa noita on sekalukuinen määrä ja niiden merkitys on lähinnä viihteellinen.--BrDead 21. tammikuuta 2012 kello 09.15 (EET)

Joitain marginaalisempia poistettiinkin jo, kuten Magneettimedian ja Skepsiksen vaalikoneet. Ei minulla sinällään ole mitään Hesarin tai Ylen vaalikoneita vastaan, mutta rajanveto on aika vaikeaa. --Otrfan 21. tammikuuta 2012 kello 09.24 (EET)

Henkilökohtaisesti vastustan vaalikoneiden "tiukkaa linjaa", eritoten kun hyväksyttyjen tahojen johto on poliittinen, kuten Yle sitä on. Miksi kokoomusjohtoisen ylen pitäisi tehdä tutkimus ehdokkaiden menestyksestä/äänestäjien mielipiteistä, jos yksi ehdokkaista on heidän jäsen? Kun katsoo taas heidän uutisointiaan Yhdysvaltain presidentinvaalit 2012 niin he eivät mainitse Ron Paulin menestyksestä tai edes hänen nimeään. Samoin nyt on kosiskeltu jo pitkään Haavistoa ja Väyrystä toiselle kierrokselle, kun vertaa mediatilaa esim. naisehdokkaisiin. Arto Alanenpää 21. tammikuuta 2012 kello 21.38 (EET)

Kuka lukitsi

Hei kuka kokoomuslainen lukitsi artikkelin? On pyydetty, että ehdokkaista kerrottaisiin tasapuolisesti, nyt ei ole mahdollista lisätä mitään kerrottavaa. 88.112.68.149 22. tammikuuta 2012 kello 13.30 (EET)

Tulevaisuudessa muita kuin Sanoman ja Ylen galluppeja

Tulevaisuudessa, jos Wikipedia tahtoo olla "Vapaa tietosanakirja" tulee mielestäni ottaa mielipidemittauksiin paikallisia sekä Internetin mielipidemittauksia mukaan. Myöskin sen takia, että mielipidemittauksilla on selkeä yhteys vaalitulokseen, kuka lähtee toiselle kierrokselle, kuten Väyrysen ääneten nousu oli selkeä merkki näissä vaaleissa. Kyse ei ole siitä, etteikö sanoma ja yle itse julkaisisi tutkimuksiaan vaan siitä, että wikipedia julkaisisi muutakin kuin valtamedian informoimaa tietoa. Arto Alanenpää 28. tammikuuta 2012 kello 16.08 (EET)

Väyrysen ja Haaviston äänten nousulla voi hyvinkin olla yhteys gallupeihin. Kun näiden vaalien vaalitutkimus julkaistaan, siitä voi kirjoittaa tähän artikkeliin. Internetin mielipidemittauksiin vastauksena voisi olla se kuva "Luotatko Internet-äänestyksiin" -nettigallupista, joka oli keskeytetty koska vaihtoehto ei oli saanut miljoonia ääniä. Siis: eivät ole luotettavia. Paikalliset sopivat tietysti mukaan, sen kuin lisäämään. Niitä on myös viime eduskuntavaalien artikkelissa. -tKahkonen ☺ 30. tammikuuta 2012 kello 00.53 (EET)

Presidentinvaaleissa paikallisilla gallupeilla ei ole juuri merkitystä, koska vaalipiirejä ei ole. Tässä artikkelissa ei ole edes paikallisia tuloksia, ehkä se kuvaa wp-yhteisön kantaa paikallisuuden merkityksestä presidentinvaalissa. -Uusimies 30. tammikuuta 2012 kello 13.27 (EET)

Paikallisista tuloksista voisi toki nostaa esille ehdokkaiden vahvimmat ja miksei heikoimmatkin kunnat, sekä sen, että ensimmäisellä kierroksella Väyrynen voitti kahdessa vaalipiirissä ja Niinistö muissa. Myöskin kuntien ykkössijoista voisi tänne joku tehdä kartan (näihinhän ylsivät ainoastaan Biaudet, Niinistö ja Väyrynen).--Kirkhakkinen 30. tammikuuta 2012 kello 13.35 (EET)

Kaipaamasi kuntakohtaiset - ja jopa äänestysaluekohtaiset - tulokset löydät suurimpien lehtien maksuttomista verkkoversioista. Ne perustuvat luullakseni Oikeusministeriön toimittamaan dataan. Hesarin tulospalvelu on haudattu aika syvälle (linkki oli aluksi etusivulla). Klikkaamalla löydät myös ehdokaskohtaiset parhaat ja huonoimmat vaalipiirit, kunnat ja äänestysalueet.

HS tulokset löytyvät täältä. http://www.vaalikone.fi/presidentti2012/tulos/vaali1/

Alanenpäälle: Presidentinvaaleissa äänestävät koko maan äänioikeutetut, eivät siis pelkästään paikalliset tai Internetin erilaisten verkkosivujen harrastajat. Vaalit ratkaistaan Oikeusministeriön järjestämässä 2-vaiheisessa vaalissa, kaikille äänioikeutetuille.  –Kommentin jätti 84.250.127.60 (keskustelu)

Ei toki paikallisia galluppeja tähän yläartikkeliin vaan ala-artikkeliin pressanvaalin mielipidemittauksista. Kirkhakkisen mainitsemat kyllä, niitä onkin viime vaalin artikkelisssa. -tKahkonen ☺ 30. tammikuuta 2012 kello 13.39 (EET)

Tarkistuslaskenta

Tarkistuslaskenta on valmis: [10] Pitäisi päivittää äänimäärät. Jonkun pitäisi myös laskea, onko kahdella desimaalilla ilmoitettava tulos muuttunut. --89.27.8.236 9. helmikuuta 2012 kello 06.19 (EET)

Luvut päivitetty. Mielestäni kahden desimaalin tarkkuus on tarpeetonta, muutin yhden desimaalin tarkkuuteen kuten lähteessä. --Pxos 9. helmikuuta 2012 kello 06.31 (EET)

Lukujen ilmoittamisen toivoisi kuitenkin olevan johdonmukaista; nythän 1. kierroksen tulos on ilmoitettu kahdella desimaalilla. --89.27.8.236 9. helmikuuta 2012 kello 07.46 (EET)

Prosenttilukujen tarkkuus

En oikein ymmärrä, mitä erityistä lisäarvoa voidaan saavuttaa ilmoittamalla melkein kaikki prosenttiluvut kahden desimaalin tarkkuudella tässä artikkelissa. Vuoden 2006 vaaliartikkelissa mallineessa osuudet ovat yhden desimaalin tarkkuudella ilmoitetut, ja vuoden 2000 artikkelissa kaikki osuudet ovat yhden desimaalin tarkkuudella. Nyt tähän artikkeliin hiipii jokaiseen lukuun kaksi desimaalia, vaikka näin tarkka luku ei juuri missään ole tarpeen. Äänestysaktiivisuuskin on nyt merkitty 69,02 %, vaikka lähteessä lukee 68,9 %. Voihan näitä itse laskea vaikka kuinka tarkasti jos haluaa, mutta luvun tarkkuus yleensä kannattaa valita informaatioarvon mukaan. --Pxos 9. helmikuuta 2012 kello 17.54 (EET)

Toisella kierroksella äänestysaktiivisuus oli kotimaassa 68,9 prosenttia, mikä oli presidentinvaalien alhaisin tulos sitten vuoden 1950 vaalien. Myös äänestysaktiivisuuden lasku toisella kierroksella ensimmäiseen nähden oli tavatonta suoran kansanvaalin aikana. Lisäksi ensimmäistä kertaa koskaan ennakkoäänestys oli vilkkaampaa kuin vaalipäivän äänestys.

Tämä kuulostaa hassulta. Ei voi verrata 1950 vaaleihin, presidenttiä ei silloin valittu suoralla valinnalla. Oliko todella lasku niin suuri (lause 2). Lause 3: mihin oikeastaan verrataan?