Keskustelu:Suomen arkkitehtuuri

Artikkeli Suomen arkkitehtuuri on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
4.10.–30.11.2015	Vertaisarviointi		Arvioitu
18.12.2015–2.1.2016	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Parempi nimi artikkelille olisi kyllä "Suomen arkkitehtuuri". Ruotsalaiset ovat rakentaneet Suomen linnat, venäläiset rakennuttivat Helsinkiin saksalaisen arkkitehdin suunnitteleman empirekeskustan, Kiasman on suunnitellut amerikkalainen arkkitehti jne. --Cuprum 12. huhtikuuta 2008 kello 15.17 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Jokseenkin hankala artikkeli. Parannan vielä oma-aloittesti ainakin johdantoa, kuvitusta ja kieltä. Mutta miten sisällön laita. Nyt on kerrottu lähinnä historiasta, mutta mitä muuta tässä voisi kertoa. --PtG (keskustelu) 4. lokakuuta 2015 kello 13.01 (EEST)

Olisiko hedelmällistä tavoitella tähän esimerkiksi lupaavaksi valitun artikkelin Kiinalainen arkkitehtuuri käsittelytapaa, vaikka se kertookin lähinnä historiallisesta tyylistä? Vai onko Suomen arkkitehtuuri liian epäyhtenäistä siihen? Tämä artikkeli on nyt vain kronologinen Suomen rakentamisen historia. Historiaosioita voisi ehkä lyhentää ja jopa siirtää omaan artikkeliinsa Suomen rakentamisen historia tms.. --Savir (keskustelu) 5. lokakuuta 2015 kello 09.37 (EEST)

Yleinen lähdekirjallisuus käsittelee aihetta tällä tavalla kronologisesti. Mutta ainakin yhdessä kirjassa on myös yleisiä erityispiirteitä. Niistä voisi tehdä nyt alkuun oman osionsa. --PtG (keskustelu) 5. lokakuuta 2015 kello 12.30 (EEST)

Löytyisiköhän lähteitä niistä reunaehdoista ja pakotteista joiden keskellä Suomea rakennetaan ? Ilmasto ja yhteiskunta. Vai kuuluuko se tänne. Siis että on pimeää ja kylmää ja niinpä rakentaminen on kallista ja asunnot pieniä, ja piätää olla tuulikaappi ja huoneistosaunat ja ne kiistellyt parkkipaikat. Ja nopea kaupungistuminen > lähiöiden massatuotanto. Ei ole ollut aatelistoa joka olisi tilannut yltiöpäisiä ökyrakennuksia. Ja onko calvinistinen kirkkoarkkitehtuurimme ehkä körttiläisyyden vaikutusta. (Kunhan heittelen jos joku herätääisi ajatuksia.) --Tappinen (keskustelu) 6. lokakuuta 2015 kello 23.37 (EEST)

Lähiöistä lienee kirjoitettu useitakin yleisesityksiä eri näkökulmista (myös arkkitehtuurin, ks. ao. artikkeli), jostain niistä voisi yrittää jotain kaivella. Tämän artikkelin kannalta ne ja muut mainitsemasi reunaehdot voivat selittää joitain mahd. vain Suomelle tyypillisiä erityispiirteitä, joista kuitenkin harva rajoittunee yksistään suomeen. Luultavasti niitä tipahtelisi artikkelia eri kanteilta systemaattisesti parannettaessa jos kävisi uudehkoja parhaita yleisesityksiä läpi. --Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2015 kello 19.14 (EEST)

Olen tällä hetkellä kirjoittamassa Suomen lähiöistä laajennusta omaan artikkeliinsa, huomiona.--Olimar 8. lokakuuta 2015 kello 14.52 (EEST)

En-wikissä on käsitelty myös kilpailuiden asemaa suomalaisessa nykyarkkitehtuurissa. --Tappinen (keskustelu) 17. lokakuuta 2015 kello 10.55 (EEST)

Katsoin myös sv-wikin artikkelia, ja siellä on valittu hyväksi artikkeli, jossa on vain (1900-luvun painottonut) historiakatsaus. --PtG (keskustelu) 17. lokakuuta 2015 kello 14.20 (EEST)

Savirin ehdotus on hyvä. Aina ei ole pakko käydä kaikkea läpi äärimmäisen kronologisesti. Mikä on arkkitehtuurin ja muotoilun suhde? Tässä artikkelissa voisi olla myös oma osio mitä vaikutteita Suomeen on tullut ja mahdollisesti myös mitä suomalaiset ovat vaikuttaneet maailmalla. --Vnnen (keskustelu) 12. marraskuuta 2015 kello 22.06 (EET)

Savirin ehdotus on teoriassa hyvä mutta käytännössä siihen voi olla hankalaa löytää kansallisia erityispiirteitä. --Tappinen (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 10.06 (EET)

Mielestäni se on hieman ongelmallinen. En tiedä kiinalaisesta arkkitehtuurista, mutta länsimaissa taide on usein edennyt tyyleittäin, niin suomalaisessa arkkitehtuurissakin. Tällaisessa jaottelussa tulisi runsaasti toistoa, esimerkiksi kansallisromanttiset piirteet pitäisi kertoa kirkkorakentamisessa, hallintorakentamisessa ja asuinrakentamisessa. --PtG (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 10.39 (EET)

Muotoilu on oma taiteenalansa, jota tässä ei sen enempää tarvitse käsitellä. Niiden suhde on usein se, että monet modernit arkkitehdit ovat myös samalla muotoilijoita. --PtG (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 10.39 (EET)

Keskiajan arkkitehtuurista on muutamia lähdepyyntöjä, tiedot löytynevät lähdekirjalisuudesta ja ne voisi viitoittaa. Arkkitehtuuriin kuuluu paitsi rakennusten suunnittelu, myös ehkä vielä tärkeämpänä kaavoitus ja muu kaupunki- ja ympäristösuunnittelu. Tästä on tosin ehkä vaikea tietoa saada. Lähiöehdotus on siinä mielessä perusteltu. Ehdotetusta ideasta siitä mikä on ominaista juuri Suomen arkkitehtuurille, on ehkä vaikea saada tutkittua tietoa. Onhan laajassa mielessä suomalainen arkkitehtuuri pitkälti yleiseurooppalaista. Muotoilua en kauheasti ottaisi mukaan, kun se on tosiaan oma taidelaji. Minusta melko tasapainoinen artikkeli nykyisessä asussaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 14.10 (EET)

Vielä, nykyarkkitehtuurin voisi nostaa otsikohierarkiassa. Puuarkkitehtuurista löytyy varmasti tietoja. Helsinkiin on suunnitteilla muun muassa 50 pilvenpiirtäjää, ja tästä aiheesta voisi löytää tietoja (Keski-Pasila vaikka). Ilmaston liittymistä arkkitehturiin on tutkittu Suomessa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 14.20 (EET)

Ja vielä tulee mieleen, Helsingin Töölönlahden seudun voisi ottaa nykyarkkitehtuuriin, Keskustakirjaston kilpailu oli tärkeä. Vaikka Guggenheim-suunnitelma ei näytä toteutuvan, sillä on ollut merkitystä myös kaupunkisuunnittelun kannalta. Nykyarkkitehtuurista voisi mainita vaikka Saunalahden koulun, Kangasala-talon ja Kalasataman.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 14.28 (EET)

Töölönlahti kaupunkisuunnittelussa voisi muutenkin ansaita oman artikkelinsa (artikkelin esitetty nimi ensimmäinen hatusta vedetty).--Olimar 22. marraskuuta 2015 kello 14.33 (EET)

Joo hyvä idea, koska alueeseen on kohdistunut monenlaista suunnitteluprojektia, sillä sijaitsee keskeisiä rakennuksia ja alue on kaupunkimaisemallisesti keskeinen ja osittain melko uusi. Töölönlahdesta voisi tehdä samanlaisen alueprojektin kuin viime keväänä HelsinginAleksanterinkatu-teemasta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 14.41 (EET)

Keräsin tänne jotain linkkejä ylempänä mainituista aiheista. Samalla käsiini osui mainio Suomen kirkkoarkkitehtuuri. Mitenköhän nämä jäsentelisi yhdeksi. --Tappinen (keskustelu) 22. marraskuuta 2015 kello 20.45 (EET)

En tykkää käsitteestä nykyarkkitehtuuri, se kumminkin vanhanee joskus. Löytyykö parempaa termiä? --Höyhens (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 03.33 (EET)

No eipä taida. Nykytaidekin on. Moderni arkkitehtuuri on liian raskas kuten postmodernikin, ne molemmat ovat nykyisin oikeastaan historiallisia sanoja. Uusi arkkitehtuuri -sanaa voi käyttää rinnakkaisena mutta ei se taida parantaa asiaa. On kai yritettävä elää nykyarkkitehtuurin kanssa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 09.41 (EET)

No uusi ei paranna. Siitä on paljon esimerkkejä uusklassismista uusnatsismin kautta uusliberalismiin noin niinku päättäkön itsekukin järjestyksen. Nyky-asiaahan voi sentään päivittää ja jos uusi vakiintuu (vrt. perhanan Art nouveau) niin se on vain hyväksyttävä, vaikkei käsitteestä tykkäisikään. --Höyhens (keskustelu) 30. marraskuuta 2015 kello 03.10 (EET)

Harmaakivikirkot

Hattulan Pyhän Ristin kirkko on yksi kolmesta nyky-Suomen alueella säilyneestä tiilirakennuksesta, muut ovat Turun tuomiokirkko ja Hämeen linna. Ei siis sovi esimerkiksi harmaakivikirkosta. Aki Nieminen (keskustelu) 29. heinäkuuta 2022 kello 10.17 (EEST)

Joensuun kartanon viljamakasiini

Suunnittelija näyttää olevan epäselvä, sillä tässä artikkelikokoelmassa (s. 112 ja 126) se on ensin Bassin, sitten C. C. (ei J. J.) Gjörwellin käsialaa. --Abc10 (keskustelu) 5. elokuuta 2023 kello 08.28 (EEST)