Keskustelu:Sosiaalinen konstruktionismi

Kommenttina näihin muokkauksiin: Eihän Alan Sokalin kritiikki kohdistunut niinkään (tämänkin artikkelin perusteella lähinnä anglosaksisperäistä) sosiaalista konstruktionismia vastaan, vaan (enemmänkin ranskalaisperäistä, ja myöhempää) postmodernismia vastaan, eli niin kuin artikkelissa Alan Sokal sanotaan: "Sokal halusi osoittaa, että humanististen tieteiden edustajat syyllistyvät usein lainaamaan luonnontieteellisiä käsitteitä ilman, että he kunnolla ymmärtävät niitä. Kritiikin kärki oli suunnattu varsinkin ranskalaisfilosofeja, kuten Baudrillard'ia, Derridaa, Lacania, Deleuzea ja Guattaria kohtaan." Ja tämä myös mahdollisena sosiaalisen konstruktionismin krittiikkinä on kokonaan eri asia kuin sosiaalisen konstruktionismin kritiikki biologisesta lähtökohdasta. Vai hahmotinko nyt aivan väärin?--Urjanhai (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 20.28 (EEST)

Näköjään tuo ajatuskulku olikin suoraan en-wikistä, mutta silti tämä nyt vähän epäilytttää (siellähän oli myös korjattava-mallineita).--Urjanhai (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 20.35 (EEST)

Mielestäni taasen on oikein ajatella, että Sokalin kritiiikki kohdistuu sosiaaliseen konstruktionismiin, sikäli että esimerkiksi kirja Fashionable Nonsense ensimmäisessä kappaleessa otetaan tämä aihe esille. (http://www.physics.nyu.edu/sokal/book_american_v2d_typeset_preface+chap1.pdf). On totta että kirjassa keskitytään paljon post-modernismiin ja dekonstruktionismiin ja muuhun mannermaiseen filosofiaan, mutta keskeinen pointti siinä nimenomaan on, ettei tulisi ajatella tieteen olevan vain eräs "kulttuuri" tai selitysjärjestelmä muiden rinnalla.88.114.154.216 20. syyskuuta 2012 kello 11.54 (EEST)

Lisäksi, tässä artikkelissa käsitellään myös narratiivisuutta ja post-modernismia yms. kuten artikkelin alussa todetaan. Sitä osiota pitäisi kylläkin vaan laajentaa. –Kommentin jätti 88.114.154.216 (keskustelu – muokkaukset)

Mutta ovatko ne taas osa sosiaalista konstruktivismia vaiko pikemminkin sen kanssa joissain suhteissa kenties samansuuntaisia eri asioita? Pitäisi olla kai joku sosiologian sanakirja nyt käsillä (Kun en ole myöskään sosiologi sen paremmin.)--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 20.45 (EET)

Mutta onko tuo ajattelu tässä yhteydessä omaa tulkintaa? Nyt artikkelissa nimitetään Sokalia "tunnetuksi sosiaalisen konstruktionismin kriitikoksi" ja sanotaan, että Sokalin mukaan "sosiaalisen konstruktuktivismin piirissä" on näin ja näin, mutta annetussa lähteessä ei edes esiinny käsitettä "sosiaalinen konstruktivismi" vaan anoastaan ilmaisu "sosiaalinen konstruktio" pari kertaa. Toki voi hyvin olla lähteitä, joissa näin sanotaan, mutta tällaisiin lähteisiin artikkelissa ei nyt viitata.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 20.42 (EET)

Oma mutu-tulkintani (joka voi olla toki myös väärä, koska olen aiheen suhteen maallikko) on, että "sosiaalinen konstruktivismi" olisi pikemminkin erään vaiheen lähinnä anglosaksisessa yhteiskuntatieteessä käytetty käsite, ja taas nämä postmodernismijutut, joihin Sokal kohdisti oman provokaationsa, ovat sitten taas omia juttujaan, ja nekin taas oma vaiheensa omana aikanaan. Ja nykyään esimerkiksi anglosaksisessakin sekä tieteen että yhteiskunnan tutkimuksessa saatetaan ilmaista samoja asioita taas joillain muilla käsitteillä. (Vrt. esim. Sheila Jasanoff: States of Knowledge, 2004.) Ja jos näin olisi, niin silloin siis kysymys kuuluisi, onko tälle lähestymistapojen jatkumolle tai ryppäälle juuri tuo "sosiaalinen konstruktionismi" oikea tieteenhistoriallinen kattonimitys nykytutkimuksen näkökulmasta? Voi ehkä ollakin tai sitten ei, mutta tämä juuri vaatisi sen lähteen, jos näitä kaikkia halutaan niputtaa tämän saman käsitteen alle.--Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 21.12 (EET)

Vaikka kyllä tuossa ykkösviitteessä käsitettä näköjään käytetään vähän laajemminkin, mutta siinäkin tapauksessa tuo Sokalin käyttö siten kuuin nyt tehty ei vastaa ainakaan viitattua lähdettä.--Urjanhai (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 01.23 (EET)

Ja toinen sitten tietysti on, että kun esim. Sokalkaan ei ollut mikään evoluutiopsykologi, niin tämä on myös laajempi ja yleisempi kysymys kuin vain "ei evoluutipsykologia - juu evoluutipsykologia". --Urjanhai (keskustelu) 9. marraskuuta 2012 kello 21.12 (EET)

Sokalin julkaistu artikkelihan väitti, että kvanttigravitaatio on sosiaalinen ja kielellinen konstruktio. Joten kyllähän se konstruktionismia juuri käsitteli, mutta on totta että aiheesta on puhuttu ehkä enemmän postmodernismin parissa. Sokal julkaisi vuonna 1997 kirjan en:Fashionable Nonsense jossa kyllä sekä postmodernismi että konstruktismi saavat täyslaidallisen, joten kyllä hän myös nimenomaan sosiaalisen konstruktionismin kritiikko ehdottomasti on. --Pottier (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 20.20 (EET)

Sokalin mukaan postmodernismi koostuu kognitiivisesta relativismista ja äärimmäisestä sosiaalisesta konstruktionismista. sivu 8. Ei kyllä mielestäni Sokalin kritiikkiä voi tästä mitenkään erottaa, mutta toki artikkeli tulee lähteistää paremmin. --Pottier (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 21.38 (EET)

No niin, nyt löytyi juuri tuota käsittelevä lähde. [1] Social Constructivism and the Science Wars, Peter Slezak University of New South Wales. Koitan muokata artikkelia johonkin suuntaan. --Pottier (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 22.32 (EET)

Usein ajatellaan narratiivisuuteen ja diskurssiivisuuteen keskittyneiden postmodernien filosofioiden polveutuvan fenomenologiasta aivan kuten Bergerin ja Luckmannin sosiaalinen konstruktionismi. Eli, vaikka ne ovat eri asioita, niillä on sama juuri. Fenomenologian perusidea oli kritisoida tieteellistä realismia sillä perusteella, ettei ole järkevää olettaa ensisijasesti olevan maailna "tuolla ulkona", vaan ainoa mikä on varmaa on että me koemme jotain. Aistimme ja ajatuksemme voivat kehitttä illuusion maailmasta. Diskurrsi ja narratiivifilosofiat sanovat ettemme pystyisi kokemaan maailmaa ilman käsitteitä ja tarinoita, joten ne ovat ensisijaisia, eivät esimerkiksi atomit ja materia. Ñäillä perustein sanoisin, että tämän asian yhteydessä on ihan oikein ilmaista Sokalin olevan SK:n vastustaja 88.114.154.216 11. marraskuuta 2012 kello 13.39 (EET)

Tuo päättelyketju voi olla oikea, mutta kuitenkin tässä yhteydessä kai omaa päättelyä niin kauan kuin löytyy lähde, jossa tuo sama päättely on esitetty. Kun esimerkiksi sokal itse käyttää ilmaisua "äärimmäinen sosiaalinen konstruktionismi" ja mainitsee sen vain toisena hyökkäyksensä kohteena olevan postmodernismin osatekijänä, niin tämähän juuri näyttäisi viittaavan siihen, että sokalin kritiikin varsinainen kohde on nimenomaan tuo postmodernismi eikä kaikkea mitä Sokal sanoo ranskalaistyyppisestä postmodernismista siten välttämättä tuon perusteella voida suoraan ja automaatisesti yleistää Sokalin käsitykseksi kaikesta sosiaalisesta konstruktionismista kokonaisuudessaan (koska siihen sisältyy myös esim. anglosaksiseen tyyliin tehtyä tutkimusta, jonka käsitteiden käyttöön ja argumentiointitapohin Sokalilla ei ehkä välttämättä olisi mitään tai ainakaan niin paljon sanomista). Mutta kun en ole opiskellut sosiologiaa niin paljon, että pystyisin pienellä vaivalla seulomaan näitä juttuja kriittisesti esiin suurista lähdemassoista, niin on pakko jättää viisaammille. Sillä jos nyt vaikka olisikin (ja varmaan onkin) erilaisia näkemyksiä siitä mitä kaikkia asioita voidaan tai on syytä tutkia sosiaalisina konstruktioina, niin varmaan rajausten jälkeenkin sellaisia ilmiöitä (nimenomaan erilaisten, kaikkien mielestä varmastikin nimenomaan luonteeltaan sosiaalisten konstruktioiden piirissä) on kosolti, joiden tutkimiseen nimenomaan tämä lähestymistapa on paras, vaikka noudatettaisiin mitä ankarinta anglosaksista käsitteellistä täsmällisyyttä ja mitä ankarinta tieteellistä metodia. - Ja silloin taas Sokalin postmodernismikritiikin kohdistaminen sosiaaliseen kontruktionismiin lähestymistapana kokonaisuudessaan ei vaikuta validilta. --Urjanhai (keskustelu) 12. marraskuuta 2012 kello 19.48 (EET)

Sokalin omin sanoin (lähde on tämän artikkelin lähdeluettolossa): "In short, my concern over the spread of subjectivist thinking is both intellectual and political. Intellectually, the problem with such doctrines is that they are false (when not simply meaningless). There isa real world; its properties are not merely social constructions"

ja: "Theorizing about the social construction of reality won't help us find an effective treatment for AIDS or devise strategies for preventing global warming." 88.114.154.216 12. marraskuuta 2012 kello 21.22 (EET)

Huomauttaisin lisäksi että artikkelissa tieteiden sota myös sanotaan Sokal-tempun kohteen olleen "sosiaalinen konstruktionismi" ja viitataan Ilkka Niiniluodon kirjaan.88.114.154.216 12. marraskuuta 2012 kello 21.25 (EET)

Nämähän ovat nyansseja, ja kun olen alan suhteen maallikko, niin asian tarkempi arviointi jää joka tapauksessa viisaammille tai siihen, että ehdin itse käydä lähteet läpi, mitä ei tulle tapahtumaan lähivuosina. --Urjanhai (keskustelu) 12. marraskuuta 2012 kello 22.02 (EET)

Mutta on mielestäni jo aikamoista saivartelua, jos artikkeeliin sosiaalisesti konstruktionismista ei voi laittaa Sokalin olevan sen kriitikko, erityisesti ottean huomioon yllä mainitun kaltaiset sitaatit, johtuen termin "sosiaalinen konstruktionismi" erilaisita merkitysnyansseista. Tämä riippumattakin siitä, onko hänen tarkoituksensa kritisoida jonkin tietynlaista sosiaalisen konstruktionismin teoriaa vai ei. Tähän ei mielestäni tarvitse ottaa kantaa, niin kauan kuin on selvää että hän itse käyttää ilmaisua "social constructionism", ja puhuu siitä noinkin selvän kriittisesti. 88.114.154.216 12. marraskuuta 2012 kello 22.06 (EET)

Koska täällä enimmät artikkelit ovat kesken ja tulevat olemaan ehkä vuosia, niin voi varmaan laittaa kunnes muuta osoitetaan. Nykyäänhän jo (niin kuin artikkelissa tieteiden sota lopussa Niiniluotoon viitaten sanotaan) asetelmat ovat jo osittain muuttuneet ja samalla kaiketi paljolti käsitteetkin.--Urjanhai (keskustelu) 12. marraskuuta 2012 kello 22.39 (EET)

Hei. Minua pyydettiin täydentämään tätä artikkelia, sillä se ei aiemmin juurikaan esitellyt aihettaan, vaan keskittyi harhaanjohtavissa määrin sivuseikkoihin. Lisäsin melko paljon sosiaalisesta konstruktionismista. Jätin ennalleen suurimman osan siitä, mitä aiemmassa versiossa oli. Muutin kuitenkin paria kohtaa: 1) Bergerin ja Luckmannin kirja ei ota kantaa realismia vastaan. Sen väitteet ovat pikemminkin psykologisia kuin ontologisia. Korjasin kyseistä kohtaa. 2) Lehti, johon Sokal sai siansaksa-artikkelinsa läpi, oli Social Text. Julkaisu edustaa postmodernismia, eikä Sokalin pila-artikkelin leipätekstissä mainita sosiaalista konstruktionismia kuin kerran, ja silloinkin sitaatissa. Sokalin pilan kärki kohdistui siis postmodernismiin, ei konstruktionismiin. Sokal on toki kritisoinut myös konstruktionismia, mutta Social Text -tapauksen pitkä esitteleminen artikkelissa sosiaalisesta konstruktionismista on harhaanjohtavaa. Poistin siis kyseisen esittelyn, mutta jätin myöhemmän Sokal-viitteen ja muut kritiikkiviitteet ennalleen. t. Inkeri Koskinen (En näemmä osaa allekirjoittaa tätä viestiäni tuolla tapaa käyttäjänä kuin te muut keskustelijat, enkä nyt enää millään jaksa opiskella mitenköhän se mahtaa tapahtua. Mistä tulee mieleen, että olisi hienoa jos artikkelista korjattaisiin mahdolliset tekniset mokat.) --Inkeri Koskinen (keskustelu) 29. marraskuuta 2012 kello 22.37 (EET) (Opinpas.)

Olet itse sosiaalisen konstruktionismin edustaja, joten pelkään että saatat olla hivenen puolueellinen. Social Text-julkaisu ei ilmoita itse olevansa post-moderni, vaan "culture studies"-perinnettä (toki tämä on sikäli ongelmallinen ajatus, ettei kai juuri kukaan koskaan ole ilmoittanut olevansa "postmodernisti" itse. Kaikesta huolimatta, sanoisin että suurin osa kommentaattoreista ovat esittäneet tulkintoja, joissa Sokal kepponen esitetään sosiaalisen konstruktionismin kritiikkinä. Lisäsin tekstiin pari tulkintaa. Huomasin että Ian Hacking keskustelee myös tapauksesta sosiaalisen konstruktionismin kritiikkinä kirjanssan. Monet ovat siis pohtineet tapauksen vaikutusta sosiaaliselle konstruktionismille, riippumatta siitä, onko Social text-journaali postmodernia vai ei, ja riippumatta Sokalin omista aikeista. Nähdäkseni on kohtuutonta sanoa, että asian esittäminen näin on harhaanjohtavaa. 88.114.154.216 1. joulukuuta 2012 kello 12.50 (EET)

Miten kääntäjä voi olla edustaja? Kääntäjän tehtävähän on kääntää mitä käännettäväksi annetaan, ja olla käännöksessään nimenomaan puolueeton välittäjä.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2012 kello 14.31 (EET)

Ja tuo "sanoisin" ei taida oikein riittää lähteeksi, vaan pitäisi olla luotettava lähde, jossa tällainen arvio esitetään. Artikkelin nykyisessä tekstissähän todetaan lähteistetysti: "Julkisessa keskustelussa sosiaalinen konstruktionismi samastetaan joskus jyrkkään konstruktionismiin tieteentutkimuksessa tai jopa universaaliin sosiaaliseen konstruktionismiin. On kuitenkin syytä huomata, ettei valtaosa konstruktionistisista tutkimuksista ota mitään kantaa kysymyksiin tieteellisen tiedon tai tieteellisten tosiasioiden rakentumisesta." Luotettava lähde voisi olla esimerkiksi jokin sosiologian suuntauksia käsittelevä tuore sosiologian yleisesitys tai oppikirja, joka kuuluu jonkun yliopiston sosiologian tutkintovaatimuksiin. Jos netistä löytyy jotain yksittäisiä poleemisia puheenvuoroja, niin ne saattavat olla (ja todennäköisesti myös ovat) vinoutuneita miten päin vaan, eikä niistä itse tehty tilastointi osoita luotettavasti, mikä on tiedeyhteisön enemmistön kanta. Sen sijaan jossakin arvostetussa, koko sosiologian kenttää käsittelevässä puoluettromassa yleisesityksessä esitetty arvio todennäköisesti antaisi asiasta tasapainoisemman kuvan. --Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2012 kello 14.42 (EET)

En ymmärrä mitä puhut kääntäjästä? Lähteet, nehän eivät ole nettipuheenvuoroja, vaan kumpinkin lähde on vertaisarvioitu tieteellinen julkaisu. Mutta jos ne eivät kelpaa, niin entäs mitä mieltä olet näistä? En ole ihan varma onko näistä mikään jonkin yliopiston sosiologian laitoksen tenttikirjallisuutta tms.

Holstein & Gubrium Handbook of Contructionist Research: Guilford Press sivu 54, otsikon alla ”Backlash: the Constructionism's Critics esitetään Sokal kepponen.

Hermans, Chris Social Constructionism and Theology: Brill sivu 42, esitetään Sokal SK kriitikkona

Alvesson *& Sköldberg Reflexive Methodology: New Vistas for Qualitative Research: SAGE sivu 210

Dahnke ym. Philosophy of Science for Nursing Practice: Concepts and Application 2010. Springer. Sivu 111

Peter Morral Sociology and Health: An Introduction 2001 Routledge sivu 62

88.114.154.216 1. joulukuuta 2012 kello 20.21 (EET)

Siis kun tuossa kirjoitat vastauksena toisen käyttäjän kommenttiin: "Olet itse sosiaalisen konstruktionismin edustaja, joten pelkään että saatat olla hivenen puolueellinen.", niin mihin perustuu päättely, että kyseinen käyttäjä olisi "sosiaalisen konstruktionismin kannattaja"? - Ja miten toisaalta mahdollinen "vastustaja" olisi sen vähemmän puolueellinen? Eihän tietyillä mentelmällisillä lähestymistavoilla nyt niinkään kai kai ole rakentavassa tieteellisessä keskustelussa "kannattajia" ja "vastustajia" vaan pikemminkin järkeviä sovellusaloja; eli esimerkiksi yhteiskunnassa oikeasti ilmeneviä sosiaalia konstruktioita varmaankin jopa kannattaa tutkia nimenomaan sosiaalisina konstruktioina, eivätkä niitä tutkivat kai välttämättä edellytä, että kaikki olisi sosiaalista konstruktiota, niin kuin artikkelissakin lähteistetysti esitetään. Mutta kun nyt olen tässä aihepiirissä ei-ammattilainen, niin en enää puutu tämän keskustelun sisältökysymyksiin.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2012 kello 21.07 (EET)

Perustuu TUHAT-tietokantaan ko. käyttäjästä. En ole koskaan väittänyt että vastustaja olisi vähemmän puolueellinen, miten se miten puolueellinen joku on liitty siihen vastustaako hän vai puolustaako hän jotain kantaa? Jos joku tekee leipänsä kannan avulla, totta kai hän voi olla puolueellinen. Toisaalta jos joku tekee saman vastustamalla kantaa, totta kai hänkin voi olla puolueellinen. Muut pointtisi ovat nähdäkseni irrelevantteja Wikipedia-ohjeistuksen näkökulmasta. 88.114.154.216 2. joulukuuta 2012 kello 13.36 (EET)

Alempana käyttäjä itse ei pidä nimitystä aiheellisena. Ja kai kääntäjä nyt kääntää vaikka puhelinluetteloa, jos niin on sovittu, ilman että hän olisi käännetyn teoksen "vastustaja" tai "kannattaja", ja osaa ehkä kertoa ja referoida mitä teoksessa sanotaan, ilman että tämä referointikaan tekisi hänestä teoksen sisällön "vastustajaa" tai "kannattajaa". (Ovatko nyt esimerkiksi raamatunkääntäjät sen paremmin raamatun "vastustajia" tai "kannattajia"?)--Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 15.15 (EET)

Olen valmis myöntämään että käyttäjän ei tarvitse itse pitää itseänsä sosiaalisen kosntruktionismin edustajana. En ole puhunut mitään mistään "vastustajista" tai "kannattajista", joten niihin ei mitään sanottavaa. 88.114.154.216 2. joulukuuta 2012 kello 17.42 (EET)

Hei taas. Jaa, Wikipediaan kirjoittamisesta siis seuraa, että tulee nimitellyksi ja jotenkin sotketuksi tiedesotiin? Huomautettakoon, ettei minusta ole aiheellista nimitellä minua "sosiaalisen konstruktionismin edustajaksi". Myöskään Hacking ei pidä itseään konstruktionistina. Lisäksi cultural studies jos joku edusti Sokalin kepposen aikaan postmodernismia. --Inkeri Koskinen (keskustelu) 1. joulukuuta 2012 kello 22.52 (EET)

Kävin nyt lisäämässä kritiikkiosioon sellaisen maininnan Sokal-jupakasta, ettei se mielestäni johda lukijaa harhaan. --Inkeri Koskinen (keskustelu) 1. joulukuuta 2012 kello 23.19 (EET)

Hyvä, koska aiemmin täällä esitettiin sellaisia mielipiteitä kuten, ettei ole tavallista esittää Sokal-kepponen SK:n kritiikkina. Kirjoja, oppikirjojja, julkaisuja on kymmenittäin, ellei sadoittain, jossa näin tehdään. 88.114.154.216 2. joulukuuta 2012 kello 13.36 (EET)

Näköjään kolmas (tai siis neljäs, koska se oli muu kuin minä) käyttäjä siivosi ko. lisäyksen mielestään muusta syystä ongelmallisena pois. Paremmin muotoiltuna ja lähteillä varustetuna sen voisi ehkä kenties palauttaa.--Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2012 kello 15.15 (EET)

Nyt uusi versio ono hyväksytty ja siitä on jätetty Sokal-kepponen mainitsematta kokonaan. Mielestäni on mahdollista helposti argumentoida tämän olevan wikpedian ohjeistuksen vastaista. Perustelut:

• Tämä artikkeli on sosiaalisesta konstruktionismista
• Sokal kirjoittaa useammassa paikassa kepposen olleen kritiikki sosiaalista konstruktionismia vastaan
• lukuisat kommentaattorit, sekä oppikirjoissa, että vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa esittävät että kepponen on pääasiassa kritiikki sosiaalista konstruktionismia vastaan.
• Useat editoijat ovat täällä väittäneet, ettei kepponen kohdistu SK:n, useasta eri syystä, mutta eivät ole esittäneet lähdettä asiasta, vaan lähinnä omia tulkintojaan.

Sokalin käsitys SK:sta on toki naiivi, ja kohdistuu lähinnä niiden ääriversioihin jne. Oikeuttaako tämä asian mainitsematta jättämisen? Olkoon sitten niin. 88.114.154.216 3. joulukuuta 2012 kello 08.57 (EET)

Omasta puolestani en ota kantaa enää artikkelin tähän versioon. Artikkeliin muuten muokkauksia tehnyt käyttäjä Inkeri Koskinenhan lisäsi maininnan sittemmin poistetussa muodossaan, mutta Käyttäjä Thi piti lisäystä muokkausyhteenvedostaan päätellen kai muotoilultaan ongelmallisena (" Muotoilu on ongelmallinen: oletetaan, että tuollainen ajatuskokonaisuus on olemassa muutenkin kuin konstruoituna vastustajien puheessa."). Tämän perusteella voisi päätellä, että noiden kummankin muokkaajan mielestä maininta voisi kenties ehkä olla artikkelissa jossain muodossa, jops ei juuri tuossa muodossa. Ehkä voit katsoa kommentoivatko he vielä tätä, tai jos eivät, niin kysyä heiltä tarkemmin tai muokata itse rohkeasti. --Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2012 kello 13.02 (EET)

No niin, kävin (uudestaan) lisäämässä Sokal-jutun artikkeliin takaisin. Tyydyttäisikö tämä muotoilu? Kävin artikkelin kimppuun alun perin siksi, että siinä oli pari hassua riviä siitä, mitä sosiaalinen konstruktionismi on, ja niistäkin löytyi asiavirhe, ja sitten tuli kokonainen kappale Sokalista. Minusta se oli harhaanjohtavaa, vaikka Sokal toki ivasi kaiken muun ohessa myös löyhää konstruktiopuhetta, sillä valtaosalla konstruktionistisista tutkimuksista ei tosiaan ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä Sokal monen muun asian ohessa kritisoi. Artikkelin olisi kai kuitenkin tarkoitus käsitellä sosiaalista konstruktionismia, ei Sokalia. Kaikki kunnia Sokalille, mutta hänestä on oma artikkelinsa. --Inkeri Koskinen (keskustelu) 4. joulukuuta 2012 kello 04.18 (EET)

Olen samaa mieltä kanssasi. Artikkeli ei avaaa esim SK:n oppihistoriaa, eikä käsittele suuresti eri teoreetikkoja (Searle, Hacking, jne.) tarpeeksi. 88.114.154.216 4. joulukuuta 2012 kello 08.57 (EET)