Keskustelu:Sodankäynnin historia

Kuuluuko tuo "Imperialistinen roistovaltio" sodankäynnin historian alle? On hieman kaukaa haettu mielestäni, sillä se on tietynlaisen politiikan määritelmä, samalla tulisi olla linkit kommunismiin, diktatuuriin, demokratiaan jne (jos perustana on vanha väite sodasta politiikan jatkeena). Eiköhän ennemmin olisi paikallaan mieluummin linkit vietnamin sotaan, talvisotaan, sotilashenkilöihin, erilaisiin aseisiin yms --PV 10. toukokuuta 2005 kello 10:02:11 (UTC)

---

Luettelo interventioista varmaankin kuuluisi sivulle sotahistoria:http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Sotahistoria Kun Wikipediaan laittaa hakusanaksi sotahistoria, päädytäänkin sodankäynnin historiaan, eikä sotahistoriaan, mikä on aiheen pääluokka. Tässä on varmaan jokin virhe. -Sewerin80

---

Clausewitz kannattaa poistaa lähteistyksestä ja siirtää lähinnä suoriksi lainauksiksi, jos häntä halutaan ehdottomasti käyttää artikkelissa. Jos halutaan tukeutua 1800-luvun sotateoreetikoihin ehdotan, että käytämme Jominia, koska hänen ajatuksensa levisivät laajemmalla ja niitä sovellettiin laajemmin kuin Clausewitzin. Clausewitz oli oman aikansa ja absoluuttisen sodankäynnin vanki. Kts. Clausewitz kritiikistä vaikkapa Keegan. Gopase+f 8. toukokuuta 2009 kello 06.25 (EEST)

Ei ehkä kannata riitauttaa Clausewitzia ja Jominia keskenään, sillä kummallekin löytyy historian mahtihenkilöistä omat vannoutuneet kannattajansa. Clausewitz ei toki ole mikään pakkopulla, Jomini on aivan mainio. Pääasia olisi saada artikkeliin yleispätevä kuvaus sodankäynnistä. En ole lukenut Lappalaisen kirjaa, mutta väite "sodankäynnin tavoitteena on ollut yleensä alueiden valloitus" on yleistys ja sellaisena kestämätön. Jomini olisi tästä aivan varmasti samaa mieltä, hän eritteli sodankäynnin tavoitteita hyvin laajasti.--Ukas 8. toukokuuta 2009 kello 15.47 (EEST)

Joo, lueskelin tuosta Clausewitz-kritiikistä. Ilmeisesti joidenkin brittiläisten historioitsijoiden ja teoreetikkojen perinteisenä tavoitteena on ollut tendenssimäiseltä vaikuttava Clausewitzin ajatusten kumoaminen ja torjuminen, jotta tilalle on voitu kaupata omia puolivalmiita ajatuksia. Yksi Clausewitz-kriitikoista on Basil Liddell-Hart, jonka linjoilla Keegan tuntuu tässä asiassa pitkälle olevan, on nykyään puoliksi hullunkurisena hahmona pidetty tyyppi, joka väitti saksalaisten kaapanneen salamasota-ajatuksen häneltä. Ilmeisesti briteillä on jokin itsetunto-ongelma tässä suhteessa. Liddell-Hart on saanut suhteettoman suuren maineen "ansioistaan" salamasodan "kehittäjänä" lähinnä siksi, että englanti on maailmankieli. --Ukas 10. toukokuuta 2009 kello 20.58 (EEST)

Paras osoitus Clausewitzin ajatusten laajasta kritisoimisesta on se, että Jominia pidettiin ja pidetään monessa maassa paljon tärkeämpänä ajattelijana/auktoriteettina/teoreetikkona kuin Clausewitziä. Gopase+f 10. toukokuuta 2009 kello 21.08 (EEST)

Siis epäilemättä Jomini on käytännöllisempi kuin Clausewitz, mikäli puhutaan joukkojen liikuttelusta, mutta ei se heikennä Clausewitzin merkitystä sodankäynnin poliittisten motiivien ja filosofisten ongelmien tutkijana. Yksi keskeisistä Jominin arvostuksen perustekijöistä on se, että J. oli C.tä helpompaa luettavaa - molemmat myös kirjoittavat usein samoista asioista, mutta J. on selväsanaisempi. Molempia lukeneena pidän vertailua turhana. Liddell-Hartia ja Keegania ei myöskään kannata käyttää välineinä Clausewitzin arviointiin. --Ukas 10. toukokuuta 2009 kello 21.33 (EEST)

Mitä tähän enää kommentoisi, kun alunperinkään ei ollut mitään ristiriitaa. Toivonpa vain, että artikkeliin lisättäisiin jatkossakin vain lähteistettyä tietoa. Gopase+f 10. toukokuuta 2009 kello 22.19 (EEST)

Sehän on vain oikein. Keskustelusta oli se hyöty, että mm. artikkelit Liddell Hart ja John Keegan kasvoivat isommiksi, paremmiksi ja viitteistetyiksi. Lue muuten artikkeli absoluuttinen sodankäynti niin saat Keegania paremman käsityksen Clausewitzin teoriasta.--Ukas 14. toukokuuta 2009 kello 20.10 (EEST)

Kiitos laajennuksista ja viitteistä. Etenkin Liddell Hart on tärkeä artikkeli, vaikka sekanen ukko olikin. Keeganista ei niin väliä. Artikkelissa absoluuttinen sodankäynti on tosin vielä parantamista. :) Gopase+f 15. toukokuuta 2009 kello 20.18 (EEST)