Keskustelu:Soča

Artikkeli Soča on valittu hyväksi artikkeliksi.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
29.1.2014–4.2.2014	Ehdolla lupaavaksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
2.9.2014–17.9.2014	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaava artikkeli -ehdotus

Harvoin teen tälläisistä aiheista artikkeleita, mutta nyt viikon kilpailun kunniaksi teen. Itse olen ainakin iha tyytyväinen. – EtäKärppä⁴⁸ 29. tammikuuta 2014 kello 00.54 (EET)

Artikkelissa mainitaan eliöstöstä vain taimen, kasveista ei mitään. Onko joessa merkittäviä koskia tai vesiputoksia? –Makele-90 (keskustelu) 30. tammikuuta 2014 kello 15.26 (EET)

Tuossa hydrologia mallineessa on kaikki Slovenian mainitsemisen arvoisat kosket ja vesiputoukset, eikä yhdelläkään niistä ole tekemistä Sočan kanssa. Kasveista ja eläimistä en ole löytänyt vielä oikein mitään, mutta yhdessä tutkimuksessa saattaa olla kuitenkin mainintaa. Se vaatii vähän tarkempaa tutkiskelua. – EtäKärppä⁴⁸ 30. tammikuuta 2014 kello 15.56 (EET)

Aika paljon kaikennäköistä asiaa sain lisättyä artikkeliin. – EtäKärppä⁴⁸ 30. tammikuuta 2014 kello 19.06 (EET)

Onko tuo nimi-osio ihan varmasti ymmärretty oikein: "a flumine Isontio" on todennäköisesti "joki Isontio" eikä "an die Ysnicz" eikä "an der Snicz" kuulosta jokien nimiltä (an+artikkeli on usein saksankielessä esim. jonkun varrella). Sinällään itse jokea käsitellään yllättävän vähän. Ainoa teksti joen nykyisestä maantieteestä on johdannossa; tuo tarvitsisi oman osionsa. Johdannon asioita ei siis tällä hetkellä esitellä muualla artikkelissa, vaikka johdannon pitäisi olla tiivistelmä. --PtG (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 23.25 (EET)

Hmm, tuossa nimi-osiossa ilmeisesti heitetään joen nimen käyttösitaatteja suoraan jostain historiallisista lähteistä ja ne taitaa kaikki tarkoittaa jotain "Sočan varrella". --PtG (keskustelu) 31. tammikuuta 2014 kello 23.31 (EET)

Nimi asiaa en osaa kommentoida. Joen alkulähteesä löysin pienen jutun, jonka kautta lisäsin sille kappaleen tuohon alkuun. Koetan löytää jostain tietoa joen reitistä, niin sen voisi lisätä vielä tuohon alkuun. – EtäKärppä⁴⁸ 1. helmikuuta 2014 kello 01.47 (EET)

Kyllähän reitistäkin tietoa löytyi kun osasi vain käyttää oikeita hakusanoja (englanti ei ole sujunut tänään, luulin "Austria"n tarkoittavan Australiaa ja "curse"n reittiä). Olen pieniä pätkiä löytänyt melonnasta joessa, yritän saada siitä jotain irti. – EtäKärppä⁴⁸ 1. helmikuuta 2014 kello 02.09 (EET)

Poistin kohdan noista vanhoista nimistä, koska ei ollut oikeastaan edes kauhean tarpeellista. Lisäilin myös joen urheilutoiminnasta tietoja, kyseessä on aika suosittu ja kunnioitettu joku melontapiireissä. – EtäKärppä⁴⁸ 1. helmikuuta 2014 kello 03.23 (EET)

Artikkelia on muokattu nyt paljon tämän keskustelun perusteella. Meneekö lupaavaksi vai onko vielä vastaväitteitä? – EtäKärppä⁴⁸ 2. helmikuuta 2014 kello 20.09 (EET)

Mielestäni lupaava. –Makele-90 (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 21.26 (EET)

Mietin tässä montakin asiaa. Joki on siis Italiassa lukuunottamatta alkujuoksua, joka on Sloveniassa. Kartta olisi kova sana. Sodat on näitä rajoja muuttaneet varmaan jonkin verran niinku maanvyörykin. Ihmettelin ensin, miksi perhosasia ei ole luontokohdassa, mutta sen erittely on sittenkin perusteltua maantieteellisistä syistä tuolla. Ton alppiperhosen mainintaa voisi jotenkin perustella, se on toki erikoinen ja voin itsekin laittaa jonkin lähteen sen erityisyydestä, kun ainakin sv-wikissä näkyi olevan lähdettä lajin omintakeisuudelle. Vesi lienee melko puhdasta, siitä voisi olla jotain. (EDIT) siis käykö ihan juotavaksi. Tota noin. Pienet epätasapainot tässä eivät minusta haittaa. Kannatan lupaavaksi. --Höyhens (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 02.39 (EET)

Lähdeviite 10 (River Habitat Survey in Slovenia: Results from 2005) on ainoa missä on pienintä viitettäkään veden laatuun. Tosin systeemi on outo enkä ole vastaavaa edes löytänyt muualta. Sen mukaan veden laatu on erittäin hyvän ja hyvän väliltä kaikissa kolmessa tutkimuspaikassa. – Najboljši 4. helmikuuta 2014 kello 07.28 (EET)

Lähteen veden juotavuudesta lisäsin artikkelin. Ymmärsinkö tämän artikkelin oikein, eli tässä sanoittaisiin että Sočasta otettaisiin juomavesi viiteen Karstin kuntaan ja kolmeen rannikon kuntaan? – Najboljši 4. helmikuuta 2014 kello 07.34 (EET)

Kyllä, siis nimenomaan kolmeen Slovenian rannikon kuntaan. Saman artikkelin termiä alluvial aquifer en muuten ymmärrä, (tulvapohjavesivaranto mikä lie?) mutta se ei ole artikkelin vaan minun vajavaisen englannintaitoni vika. Siitä voisi kuitenkin olla hyötyä artikkelin kehittämisessä. --Höyhens (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 12.54 (EET)

Sekoitin tuon Karstin Slovenian tilastollisiin alueisiin (Coastal–Karst ja Inner Carniola–Karst) kun artikkelissa ehdottomasti tarkoitetaan Slovenian karstimaata. Artikkeli näyttää kyllä aika hyvältä, paljon kiitoksia panoksestasi :) – Najboljši 4. helmikuuta 2014 kello 14.55 (EET)

Oikein hyvä, kielessä ehkä pikkuisen vielä viilaamista. Kannatan lupaavaksi. --Esamatti1 (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 12.47 (EET)

Mites noi viitteet nro 3, 6, 12, 13? Ilmeisesti otettu suoraan en-wikistä, mutta onko tarkastettu? Lienee hieman harmaata aluetta, mutta kannatetaan nyt kuitenkin.--Bodiroga (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 12.56 (EET)

Kolmosen otin sv-wikistä ja oletan hyvän tahdon että pitää kutinsa. --Höyhens (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 12.58 (EET)

Suoraan en-wikistä, ja olen aina luottanut niihin lähteisiin (ellei niissä ole jotakin hämäryyksiä) koska samat vaatimukset sieläkin on. Merkitsen artikkelin lupaavaksi, kiitokset kaikille artikkelia muokanneille! – Najboljši 4. helmikuuta 2014 kello 14.55 (EET)

Huomatkaa, että en:Estuary = fi:Estuaari eikä "murtovesi". Jokisuissa kyllä esiintyy murtovettä, mutta sanan "estuary" oikea käännös on "estuaari" tai "jokisuu" eikä "murtovesi". Murtovesi on englanniksi en:Brackish water. Tämä on todettavissa esimerkiksi artikkelin en:Estuary fi-interwikistä fi:Estuaari ja artikkelin fi:Murtovesi en-interwikistä en:Brackish water. --Urjanhai (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 19.34 (EET)

Eikö kukaan ihan oikeasti huomannut tätä? --Urjanhai (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 19.47 (EET)

Olin ymmärtänyt kirjoittaessani kohdan väärin, pahoittelut siitä. – Najboljši 4. helmikuuta 2014 kello 20.00 (EET)

Käännösvirheitä tulee jokaiselle, koska kääntäminen on vaikeaa ammattityötä, jota opiskellaan yliopistossa monta vuotta, mutta kun arviointiin osallistui aika monta käyttäjää, niin hämmästyin lähinnä tarkistusprosessin lipsahdusta. Luulen että sanoista "estuaari" ja "murtovesi" kummatkin sisältyvät oppimäärään esim. lukiossa, jonka sentään monet ovat käyneet.--Urjanhai (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 21.51 (EET)

Minulta on ainakin kokonaan jäänyt sana sitten niillä maantiedon tunneilla kuulematta. Tärkeintä on kuitenkin, että virhe on lopulta huomattu ja saatu korjatuksia, josta kiittäminen sinua. – Najboljši 4. helmikuuta 2014 kello 21.56 (EET)

Juuri joku päivä olin tehnyt itse samanlaisen toisessa aiheessa. Tietysti tässä auttaa se, jos käännöstä tehdessään katsoo engl. sanan fi-interwikejä. Se kuuluu juuri näihin kantapään kautta opittaviin nikseihin.--Urjanhai (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 22.00 (EET)

Kliseisesti sanottuna, tekemällä oppii. Tämä oli myös ensimmäinen laajempi tämän aihealueen artikkeli jota olen tehnyt, joten ns. aihesanasto ei ole ihan parhainta. – Najboljši 4. helmikuuta 2014 kello 22.02 (EET)

Lupaavan artikkelin saaminen läpi arvioinnista on jo sinällään kisällinäyte, koska siinä on varsin monenlaista huomattavaa. Kokonaisuutena lopputulos tässä on nimenomaan erittäin lupaava ja artikkeli lisäksi mielenkiintoinen ja vaikeasta aiheesta.--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2014 kello 00.14 (EET)

Karibianmeri-arviointi oli ollut käynnissä liki kuukauden ja keskustelijoita iso määrä, eikä kukaan ollut ihmetellyt delfiinien urheilukalastusta. Arvioijat eivät aina taida lukea tekstiä läpi ajatuksen kanssa. --Otrfan (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 22.01 (EET)

Meinaatko ettei delfiinit ole kaloja? Harrastetaanhan metsästystäkin aroilla, joissa ei ainakaan silmämääräisesti tarkasteltuna ole metsiä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 10. helmikuuta 2014 kello 12.52 (EET)

Ei kun delfiinien urheilukalastus saisi paikalle enemmän mielenosoittajia kuin urheilukalastajia. --Otrfan (keskustelu) 10. helmikuuta 2014 kello 15.48 (EET)

Ja miten delfiinien urheilukalastus liittyy keskusteluun Sočasta? --Käyttäjä:Kielimiliisi 10. helmikuuta 2014 kello 16.16 (EET)

Esimerkkinä siitä, miten artikkelien arvioijat eivät lue artikkeleja kunnolla. --Otrfan (keskustelu) 10. helmikuuta 2014 kello 16.20 (EET)

Itse asiassa vielä kun avaa karttapalveluista noita tuossa mainittuja jokia näkyviin, voi lisäksi yrittää tulkita, mitä nuo tapahtuneet muutokset ovat olleet, mutta siinä en vielä päässyt alkua pidemmälle.--Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2014 kello 09.58 (EET)

Tässä googlaustulos: [1]. Tämä kuvailee englanniksi joen uoman muutoksia vähän selkeämmin. Toinen linkki saman kirjan tekstiin: [2] --Urjanhai (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 18.38 (EET)

Lähteiden tarkistaminen ja lupaava artikkeli

Missä vaiheessa en.wiki on muuttunut niin luotettavaksi, että fi.wikiin voidaan ottaa sieltä lähteitä tarkistamatta niitä? En ole huomannut tällaista käytäntömuutosta, enkä olisi itse hyväksynyt tätä lupaavaksi, vaikka muuten noin päällisin puolin on oikein mukava artikkeli. Lähteet on Wikipedian peruskauraa, eikä siitä pidä lipsua vaikka yksittäinen käyttäjä pitäisi en.wikiä luottavana. Tosiasiassa siellä on käännösvirheitä ja tulkintavirheitä aivan samalla tavalla kuin täällä suomenkielisessäkin. --Käyttäjä:Kielimiliisi 10. helmikuuta 2014 kello 12.49 (EET)

Ei sellaista käytäntömuutosta ole tehty. Kuitenkin on suomenkielistenkin kirjaviitteiden kohdalla myöskin välillä tarkistettavuusvaikeuksia. Parempi kai on luottaa toisten tuomiin kirjaviitteisiin kuin laittaa sellaisia verkkolähteitä, jotka ovat kenties Wikipediasta itsestään lähtöisin. Tästä on keskusteltu ennenkin. --Höyhens (keskustelu) 10. helmikuuta 2014 kello 12.57 (EET)

Se että jossain on tarkistusvaikeuksia ei kai oikeuta käyttämään tarkistamattomia eri projektin lähteitä? --Käyttäjä:Kielimiliisi 10. helmikuuta 2014 kello 15.25 (EET)

Toisaalta kyllä käytännön mukaan voi jopa velvoittaa, ellei ole erityistä syytä olettaa toisin. Varovainen kannattaa tietenkin olla ja lähteä luotetuista lähteistä kuten Iltiksen juorupalsta. --Höyhens (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 00.00 (EET)

En osaa sanoa onko mahdollisia käännösvirheitä myös jo lähteiden ja en-wikin välillä. Ainakin en-wikin ja fi-wikin välillä niitä voi olla vieläkin, koska en ehtinyt tai osannut selvittää mitä kaikki ilmaisut olisivat suomeksi ja onko nykyinen suomennos lähelläkään oikeaa kaikilta osin. Useilta osin se ei ollut (tuo aiempi "murtovedet"), mutta löytyi muitakin, mutta kun en osannut kääntää kaikkea, niin virheitä hyvin mahdollisesti on vieläkin. Ehkä tuossa on tullut otettua vähän vaikea käännöstehtävä.--Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2014 kello 21.33 (EET)

Ylle muuten huomio, että luulin tätä Na...jotain myös uudeksi käyttäjäksi, ja siksi koetin antaa rohkaisevaa palautetta mutta huomasinkin sitten tämähän onkin vanha käyttäjä.--Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2014 kello 21.33 (EET)

Pahoittelut hämmenyksestä. Tuo "murtovedet" virhe oli mielestäni ihan inhimillinen, koska tuo rumba johtui sanakirjan antamasta käännöksestä enkä osannut yhdistää sitä termiin jota en ole koskaan ennen kuullut. Pyrin kääntäessä tekemään huolellista työtä ja osaan myöntää tappioni: jos en jotain kohtaa tiedä, en sitä lähde myöskään arvailemaan. Tarkastaminen ei tosin ole pahaksi, ja uskon sen olevan artikkelinkin suhteen paras ratkaisu. – Najboljši 10. helmikuuta 2014 kello 22.08 (EET)

Kun käännetään niin pitäisi pyrkiä ymmärtämään mikä on tekstin ajatus. Jos kääntää vain sana kerrallaan välittämättä ajatuksesta, voi tuloksena olla mahdottomia ilmaisuja (vrt. konekäännös: "front page" --> "etummainen hovipoika"). Sinälläänhän näistä käännöskukkasista, joita syntyy kun ei-ammattilaiset (kuten me täällä usein) tekevät hanttihomminaan käännöksiä, on koottu kokonaisia kirjoja. --Urjanhai (keskustelu) 11. helmikuuta 2014 kello 16.42 (EET)

Artikkelin painotuksia voisi katsoa, jos hyväksi aiotaan. Artikkelista uupuu lähteistys joen keskeisimmistä hydrologisista perustiedoista. Onko virtaamaa juoksun eri osista? Onko tyypillistä syvyystietoa joesta eri sen osuuksilla? Löytyisikö tietoa valuma-alueen sademäärästä (sadanta) yläjuoksulla ja/tai alajuoksulla? Välttämättä ei löydy perusnettisivuilta, kun joki ja sen valuma-alue on suhteellisen pieni. Kaltevuus/Jyrkkyys keskimäärin (ton voi laskea pudotuksen/joen pituuden suhteena)/ suurimmillaan koskissa? Veden lämpötilan vaihteluväli vuoden/ turistikauden aikana? Joen vaaroista voisi mainita melonnan/jokiretkeilyn yhteydessä. Esimerkiksi paljonko keskimäärin ihmisiä menehtyy? [3], onko useita vuosittain/paljon 10 vuodessa? Ainakin joissain Youtube-videoiden melonta-kartoissa näkyy Sočasta löytyvän toisinaan/paikoin jopa VI kategoriaa.--Paju (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 06.05 (EEST)

Hyvä artikkeli?

Huomasin vasta nyt, että oli ollut tällainenkin äänestys. Kun keskustelu hyvä artikkeli -äänestyksessä vilkastui vasta aivan äänestyksen loppumetreillä ja kritiikkiä esitettiin, niin mikään ei mielestäni estä aloittamasta uutta äänestystä, jos ollaan sitä mieltä, että jotain olennaista jäi aiemmin äänestäneiltä ehkä huomaamatta. EDIT: Tai kai sitä tässä muutenkin voi esittää kehitettäväksi, katsoo siiten, miten on on onnistunut.--Urjanhai (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 18.00 (EEST)

Jos yhtään ketään lohduttaa niin jatkan kyllä artikkelin kehittämistä HAE-keskustelussa tulleiden kommenttien mukaisesti. Minulla on tällä hetkellä yksi toinen artikkeli LAE-keskustelussa, kun se saadaan valmiiksi niin palaan tämän artikkelin pariin. – Najboljši 17. syyskuuta 2014 kello 18.35 (EEST)

Kyllähän tätä tässäkin pystyy kehittämään, kun kaikki on hyvässä muistissa. Se on varmaan mukavampaa niin, jos vain kiinnostuneilla sattuu olemaan aikaa. Harmi etten huomannut äänestystä, niin olisin voinut ehkä osallistua aiemminkin.--Urjanhai (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 18.40 (EEST)

Ongelmanina on vain että lähdetekstit on englanniksi (tulkitseminen kestää kauan, kun täytyy olla aivan varma että on ymmärtänyt oikein) sekä lähteiden jakautuminen Italian ja Slovenian välille. Ajan kanssa tästä voidaan taukoa vaikka minkä tasoinen artikkeli. – Najboljši 17. syyskuuta 2014 kello 19.15 (EEST)

Jotkut esimerkiksi matkailulähteet saattavat olla myös hyvää artikkelia ajatellen vähän liian ylimalkaisia. Nyt esim. viitatussa lähteessä ei kerrottu, miten tuo yksi hevosrotu auttaa ylläpitämän suiston luonnonarvoja. Se kyllä selviää itse hevosrodun artikkelista (rotu on kotoisin toisesta jokisuistosta ja siksi sopeutunut jokisuistojen luonnonolosuhteisiin) mutta ei itse lähteestä. --Urjanhai (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 19.41 (EEST)

Isonzojoen deltan kansallispuiston sivustolla on hitusen hepastakin (engl.Camargue horses).Riserva Naturale della Foce dell'Isonzo. Protected Area - Identity Card (englanniksi) (parks.it). Yst. --Paju (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 02.55 (EEST)

Matkailulähteet ovat helpompi ymmärtää ja edelleen kuitenkin luotettavia lähteitä, joten en näe estettä niiden käyttämiseen. – Najboljši 17. syyskuuta 2014 kello 20.24 (EEST)

Hyvässä artikkelissa vaaditaan jo tarkkuutta, ja aiheen kutakin osa-aluetta on pyrittävä lähteistämään kyseisen osa-alueen kannalta riittävän tiedon tarjoavilla lähteillä. Sinällään yleispiirteisen lähteen käyttö ei haittaa muuten, paitsi jos sitä käytettäessä jokin asiaa jää epäselväksi, puuttumsaan, vaille selitystä tms.--Urjanhai (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 20.41 (EEST)

Nyt tuli lisääkin korjauspyyntöjä. Selvää on, että minkä tahansa joen vain jonkun maan puoleinen osa ei ole aiheena merkittävä, vaan otsikon alla tulee käsitellä koko joki.--Urjanhai (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 21.02 (EEST)

Otankin sanani takaisin, sillä en aio käyttää hetkeäkään enää tämän paskaämpärin kanssa. – Najboljši 17. syyskuuta 2014 kello 21.06 (EEST)

Ei aiheellisesta kritiikistä pidä suuttua, vaikka Paju tuolla ehkä asetteleekin sanansa vähän kulmikkaasti. Itse periaatteita se ei muuta miksikään. Monet aiheet ovat vaikeita, ja esim. useimmilla, jotka ovat tarjonneet enemmän artikkeleita lupaaviksi, on niistä paljon myös hylsyjä. Hyväksi pyrittäessä vertaisarviointi voi ehkäistä yllätyksiä.--Urjanhai (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 21.23 (EEST)

Rupesin nyt googlaamaan tuota patoasiaa hakusanoilla "Isonzo dam italy", ja tämmöisiä löytyi: [4] ("lock" = muistinvaraisesti "sulku"). Tämän mukaan voimalaitospatoja on vain Slovenian puolella, mutta jos ei ole voimalaitospatoja, niin voi olla muita rakennelmia. Jotain on myös tässä, mutta tuosta ei oikein saa selvää. Kuitenkin tässä sanotaan ihan selvällä englannilla että: "In both countries there are dams along the river that can create pressure on natural river discharges. The Salcano, Sottosella and Canale Dams are situated in Slovenia, and Crosis Dam in Italy." Muutenkaan ei ole mitenkään tavatonta, että netistä löytyy virheellistä tietoa. Esim Ähtärinjärvestä löytyi aikoinaan netistäkin väite, että se olisi muodostanut bifurkaation vielä historiallisella ajalla, mutta tämä Kustaa Vilkunan oletus oli jo kumottu, kun joku lähde vielä toisti sitä 2000-luvun tutkimustuloksista tietämättä.--Urjanhai (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 22.01 (EEST)

Tuo "Elinympäristö"-osuus jää kyllä myös vähän epäselväksi. "SLOV-4- ja SLOV-5-alueilla tutkijoiden silmään pistivät useat vedessä olleet puunrungot, mutta ne ovat helposti kierrettävissä esimerkiksi kanooteilla kulkiessa." - Tämä ei oikeastaan ole enää edes lupaava artikkeli -tasoa. Itse olen saanut vaikka kuinka monta lupaava-hylsyä, niin tiedän, ja ulkomaiden maantiedeaiheista vrt. esim. Keskustelu:Valais, missä lupaavuus jäi kiinni pienemmistä puutteista mitä nyt on tässä hyväksi äänestetyssä. Ja samoin lause "Joen suun ekosysteemiä on kuvattu ainutlaatuiseksi ja alueella elääkin lukuisia kasveja ja eläimiä" ei myöskään ole edes lupaava-tasoa.--Urjanhai (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 22.19 (EEST)

Kehityskelpoinen tämä kyllä on, ja asiaa on jo koossa, mutta sisältö ratkaisee.--Urjanhai (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 22.32 (EEST)

Minunkin mielestäni artikkeli ei ole kovin kaukana Hyvä-statuksesta, mutta sitä se ei vielä ihan ole. Tarvitaan osaamisen integrointia (luonnontieteellis-teknistä ja kielitaitoa). Pahin miehen ja perheen kaatanut flunssa/hirmuyskä on jo lääkekuurilla kurissa yms, osallistun keskustellen:

• Aiemmin, kun keskeisiä kommentteja on jäänyt huomioimatta mm. koska näitä on tullut äänestyksien loppuhetkillä, on ylläpito tai muu äänestyksenjärjestäjä älynnyt viheltää pilliin ja todennut esimerkiksi muutaman viikon lisäajan tarpeen laatukäytäntöihin viitaten.
• Melontaa ohjanneena pidän tärkeänä, että jos joku melontakohde tuottaa ihmisuhreja toistuvasti, tämä tulee kertoa kiehtovaa reittiä kuvaavan tekstin yhteydessä; samaa puoltavat wikipedian neutraalisuussäännöt. Sopiva lähde on annettu aiemmin keskustelussa, mutta tätä ei ole hyödynnetty.
• Vesirakentamisessa tunnetaan ja käytetään hyvin monenlaisia ja moneen tarkoitukseen tehtyjä patoja; eivät kaikki pysäytä ja patoa vettä suureen tekoaltaaseen tai vastaavaan. Vettä voidaan nostaa hiukan paikallisesti. Esimerkiksi pohjamuodoltaan (esim. laatikko-, U-, V-muoto jne) tunnetulla ja tarpen mukaan muotoilluilla pohjapadoilla tai ylisyöksypadoilla (engl. weir, eikä dam, kuten äkkinäinen voisi luulla) helpotetaan vesistön seurantaa (mittausta, tulvahallintaa), vähennetään kiintoaineiden/ravinteiden kulkua alavirtaan, ohjataan joen juoksua ja jokiveden käyttöä. (Ylivirtauspadolla voidaan nostaa paikallisesti vedenpintaa, ja helpottaa vaikkapa tasaisempaa energiatuotannon tai kasteluveden saamista padon yläpuolisen kastelukanavan veden varassa olevilla pelloilla; lisäksi voidaan vähentää vaikka kiintoaineksen päätymistä alajuoksulle ja mereen... )
• Joen suun seudun kansallispuiston lyhyt englanninkielinen tiivistelmä (pdf) (sbic.it) kertoo kappaleessa "PHYSICAL FEATURES OF THE CATCHMENT AREA" mainitsemani kahden italialaisen patorakenteen (Gorizia ja Sagrado) olevan nimenomaan pohjapatoja/ylisyöksypatoja lähinnä kasteluveden ohjaukseen. Ylempänä joessa (tässä jokiartikkelissa jo kohtalaisesti käsitelty) on 4 pohjapatoa erityisesti sähköntuotantoon. Näillä (Kaikilla vai kahdella Italian puolen pohjapadolla?) ohjataan 21 m³/s vettä pääuomasta kastelukäyttöön. Lähteen sama käyttää joen virtaamalle kuvaavaa adjektiivia "torrential", johon hurjaan vaihteluun viittasi myös artikkelissa jo nyt käytetty lähde, mutta jonka virtaaman min-max arvoja ei oltu artikkeliin toistaiseksi huomattu tai osattu avatta. Suurten rankkasateiden jälkeen joen virtaama äityy (monin) paikoin todella hurjaksi ja tulvii. Tätä kuvausta kaipasin aiemmin; virtaama ja sen vaihtelu on keskeinen jokea kuvaava mitta, ja sitä on syytä paremmin kuvata (vaan kuumeessa en rytynyt). Jo tiedossa olevassa kolmessa lähteessä (yhtä oli käytetty mallineessa epätäsmällisesti kuvattuun "keskivirtaamaan", tämä pdf-tiivistelmä ja eilen antamani linkki muutaman vuoden dataan) tarjonnevat riittävästi dataa virtaaman peruskuvaukseen. Uutisista voi lisätä jonkun tulvatapauksen tämän jatkoksi.
• Sama lähde kuvaa vedenlaatua: "Freshwater quality (according to IBE method) is classified as “slightly polluted” or “eutrophic” and it is appropriate for cyprinids and salmonid life" eli vesi on "makean veden laatu on "hieman saastunut" tai "rehevöitynyt" ja on sopiva särki- ja lohikaloille". Tässä IBE- metodi on mulle epäselvä (olisko joku Italian vesiluokitus??). Ei myös käy ilmi, minkä jokiosuuden vettä kuvataan; luultavasti alajuoksua (?)
• Lähde jatkaa: Vuoroveden vaihtelu suurimmillaan -150 cm...+150 cm merialueella (joen suun lähistöllä). Suolainen vesi virtaa makean jokiveden alla vuoroveden vaiheen mukaan syvälle ylävirtaan päin, lähes ensimmäiselle maakuntatie s.p.19:n sillalle saakka... jatka käännöstä (The salt water front moves (beneath freshwater) upstream depending on the phase of the tide, almost as far as the first bridge along the provincial road s.p.19. During floods, freshwater full fills all the riverbed). Tätäkin vois aukoa eli joen alimman osan suolaisuuden vaihelusta => kasvisto/ eläimistö, on syytä kertoa.
• Arvioin, että näillä huomioilla ja mainituilla lähteitä keskeisimpiä korjaustarpeita saisi paljolti paikattua? Yst. --Paju (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 02.55 (EEST)

Yksi hyvä linkki ovat vielä it-iw:n ja si-iw:n Lähteet ja Aiheesta muualla -osiot (ja google kääntäjääkin voi yrittää englanniksi). Kun englannin kielen sanastosta noin 80 % on latinalaisperäistä, niin it-iw:n linkkejä surffaa kouluenglannilla ihan sujuvasti, esim. tässä: http://www.adbve.it/Documenti/isonzo2.htm ja siitä "vedi tabella per i dettagli". Ja pian oppii myös että dolina = valley ja reki = river (nämä jo sloveniaa), ja turistisanakirja kertoo että pericolosita = hazard, josta edelleen arvattavasti pericolosita idraulico = flood hazard. Ja matkailumateriaalia ja geologiaa löytyy naapurimaastakin: https://sl.wikipedia.org/wiki/So%C4%8Da http://www.dolina-soce.com/publikacije/ (jälleen latinan ja englannin yhteistä sanastoa myös slaavilaiskieliin "publikacije" = "publications"). Ja vielä voimalaitoksista italian puolella eilinen googlaus: http://www.sinergospa.com/projects_zoom.php?id=57&lang=2 (kun yritin lähteistää googlaamalla, että onko siellä goriziassa vesivoimalaitos). --Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 08.24 (EEST)

Olette saaneet kasaan paljon parannusehdotuksia ja lisätietoa aiheeseen. Pistän korvan taakse ja parantelen kunhan joudan, etenkin jos Kaikkeinsuurin ei enää jaksa tämän artikkelin kanssa. --Höyhens (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 14.40 (EEST)

HA-käsittely meni minulta kokonaan ohi (pitäisi kai etsiä se sivu, jota tarkkailemalla näkee HA-ehdotukset). En tosin tiedä, olisinko ehtinyt sittenkään osallistua. Vertaisarviointi voisi olla tämän artikkelin kohdalla hyvä, koska sitä kautta saadaan enemmän palautetta ja osallistujia.--Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 22.37 (EEST)

Jos saadaan. Vertaisarviointia seuraavat toiset, äänestyksiä toiset.. ehkä. --Höyhens (keskustelu) 22. syyskuuta 2014 kello 10.57 (EEST)

Luultavasti aika paljon samat mutta osittain myös eri. Arvaan että monet (kuten huomaan itsekin olleeni) ovat laiskoja, eivätkä ole välttämättä huomanneet kaivaa esiin, minkä sivun tarkkailulistalleen lisäämällä saa näkyviin uudet alkavat äänestykset tms. ja tämän takia arvatenkin monilta potentiaalisesti kiinnostuneilta menee äänestyksiä ohi. Sama koskee myös esim. ylläpitäjä-äänestyksiä, ja niihinkin lääke on sama eli ao. sivun lisäys tarkkailulistalle. Siltä osin kun olen vertaisarviointeja seurannut ja niihin osallistunut, pidän niitä sekä hyödyllisenä että mukavana menettelynä, jota lähes aina kannattaa käyttää.--Urjanhai (keskustelu) 22. syyskuuta 2014 kello 12.03 (EEST)