Keskustelu:Silvola-Sillböle 1500-2000

Pientaloyhdistyksen julkaisema kirja... ks. Keskustelu:Talonpoikaispurjehdus Helsingin pitäjässä 1500-luvulla – Bondesegling i Helsinge på 1500-talet --Jusb 24. maaliskuuta 2011 kello 11.07 (EET)

Sivu liittyy Bengt Erikssonin henkilökuvaan (yritysjohtaja ja historiantutkija/kirjailija)ja kuvaa hänen kirjoittamaansa kirjaa.
yt Wikibear---- Kommentin jätti Wikibear (keskustelu – muokkaukset) 24. maaliskuuta 2011 kello 11.26.

Helsingin Sanomista löytyy juttu kirjasta. Myös kirjoittajan toisesta kirjasta. –☆Makele-90 24. maaliskuuta 2011 kello 17.40 (EET)

Silvolan historiikin merkittävyys

Silvolan kylä oli merkittävä kauppapaikka 1500-luvulla. Tästä paikasta ja siihen liittyvästä talonpoikaispurjehduksesta kertovat kaksi kirjaa ovat merkittäviä alueen historian kuvauksia, miltei tieteellisellä pedanttisuudella kirjoitettuja, mutta runsaasti kuvitettuina myös hyvin luettavia. Kirjoja on Pääkaupunkiseudun kirjastojen lisäksi muuallakin Suomen kirjastoissa. Jos Wikipediassa halutaan säilyttää linja niin toki yli 200 000 asukkaan Vantaan kotiseututyön tuloksia pitää esitellä, kun Putulan kirjasto- ja kotiseutuyhdistyskin on oman hakusanansa saanut TaUMe 25. maaliskuuta 2011 kello 09.18 (EET)

Ehkäpä artikkelin pitäisikin olla itse paikasta eikä kirjasta? Kirjan aihe ei välttämättä tee itse kirjaa merkittäväksi. --Care 25. maaliskuuta 2011 kello 09.58 (EET)

Onkin outoa, että Silvolasta ei ole artikkelia. Silvolan kaivoksesta ja Silvolan tekoaltaasta kyllä on, mutta tästähän käy ilmi, että Silvola oli merkittävä kauppapaikka jo 1500-luvulla, kauan ennen kaivoksen saati tekoaltaan perustamista. Tämä kirja kävisi tietysti hyvin lähteeksi, mutta kyseenalaista on, tarvitaanko siitä erillistä artikkelia. Silvola-artikkelin lähdeluettelossa se tietysti olisi mainittava. -KLS 25. maaliskuuta 2011 kello 10.58 (EET)

Kyläartikkeleissahan on jopa hyviä ja suositeltuja sivuja, ja kylästä, josta on kirja, on hyvin kiitollista kirjoittaa artikkeli. Suosittelen ilman muuta.--Urjanhai 25. maaliskuuta 2011 kello 11.20 (EET)

Mielestäni kotiseutukirjat ovat wikimerkittäviä, vaikkei niitä olekaan julkaissut jokin tunnettu kustantaja.--Nedergard 26. maaliskuuta 2011 kello 17.32 (EET)

Kaipa se siihen kallistuu. Ei kotiseutuharrastus millään voi olla vähemmän merkittävä harrastus kuin Pokemon tai Salatut elämät -harrastus.--Urjanhai 26. maaliskuuta 2011 kello 18.22 (EET)

Onko sisältö-otsikon alla oleva teksti jossain aiemmin julkaistua? Kysyn, koska ainakin osa Talonpoikaispurjehdus Helsingin pitäjässä 1500-luvulla -artikkelista oli aiemmin julkaistu lehdessä. --Otrfan 26. maaliskuuta 2011 kello 13.36 (EET)

Oma veikkaukseni on, että artikkelin kirjoittaja on myös kirjan kirjoittaja, ja tuo lehtijuttu olisi taasen kopioinut tekstin suoraan kirjan takakannesta tai yhteenvedosta. Tällöin kyse ei olisi niinkään copyviosta vaan mainoksesta. Noh, arvailuahan tämä vain on kunnes kirjoittaja itse asiaa kommentoi. Tätä paikallishistoriikkia ei ole Frank-haun mukaan ole täälläpäin kirjastoissa, joten jää itseltäni tarkistamatta. --Care 26. maaliskuuta 2011 kello 13.53 (EET)

Sama epäilys, mutta ei ole tainnut artikkelin kirjoittaja henkilöllisyyttään kertoa, niin ei oikein sen perusteella voi toimia. --Otrfan 26. maaliskuuta 2011 kello 13.55 (EET)

Ja merkitään tähän nyt vielä artikkelin kirjoittajalle tiedoksi, että syy miksi tätä pohditaan on tekijänoikeus: Eli Wikipediassa ei saa tekijänoikeussyistä (so. koska teksti on lisensoitu tietryillä tekijänoikeuslisensseillä) julkaista muualla ennen julkaistua tekstiä sellaisenaan ilman tekijän lupaa, joka on tällöin mainittava muokkausyhteenvedossa muokkausta tallennettaessa. Sen sijaan erittäin suositeltavaa on käyttää muualla julkaistuja tekstejä lähteinä ja viitata niihin, mutta selostaa lähteessä olevat asiat omin sanoin. Kuitenkin on syytä huomata myös, että esimerkiksi mainos- tai markkinointitekstit eivät välttämättä luvallisinakaan tyyliltään suoraan sovi tietosanakirjaan, jollainen Wikipedia on, vaan myös tyylillisesti tekstiä tulisi muokata vain neutraaleja tosiasioita sisältäväksi (pikemmin kuin esim. "kehuja"). Ja näin siis pienin vaiva yleensä on kirjoittaa teksti omin sanoin uudelleen, jolloin se on sekä tyyliltään "tietosanakirjamainen" että vapaa tekijänoikeusongelmista.--Urjanhai 26. maaliskuuta 2011 kello 14.20 (EET)

En nyt ehdi kirjoittamaan tarkempia perusteluja (kts. aiheesta muualla linkit), mutta vastustan poistoa. –☆Makele-90 27. maaliskuuta 2011 kello 23.02 (EEST)