Keskustelu:Ruonankartanon lääni

Kartanolääni

Kartanolääni voisi olla mielenkiintoinen artikkelin aihe. Vaikka sanassa esiintyy loppuosa "lääni" niin se ei ymmärtääkseni (ainakaan yleensä) ole mikään hallinnollinen alue. - Paitsi jos nimenomaisesti joku kartano sattuu olemaan jonkun läänin keskuspaikka,. kuten Kokemäenkartanon linnalääni. - Mutta se taas ei olekaan kartanolääni. - Vaan ymmärtäisin että kartanoläänillä yksinkertaisesti tarkoitetaan kartanoon nähden alustalaisasemassa olevia alueita, so. suoraan kartanon alaisia alueita torppareineen ja muine työntekijöineen, sekä kartanon määräysvallassa olevia taloja torppineen tai joskus kokonaisia kyliä, joiden talolliset saattoivat olla joko vuokraajan eli lampuodin asemassa tai muulla, hiukan lievemmällä tavalla sidoksissa kartanoon. Mutta tämä siis oli Suomessa (ja Ruotsissa) EDIT: keskiajan jälkeen, kun yhteiskunnan instituutiot olivat ehtineet vakiintua vain maanomistussuhde, kun taas muu hallinto hoitui normaalisti (paitsi että rälssimaalla veronkanto-oikeus saattoi kuulua sille, kelle kuningas oli sen osoittanut, jos nyt maallikona koetan hahmottaa asiaa). - Joskin kyllä joskus kartanot saattoivat vaikuttaa myös siihen, että kappeli eli Kappeliseurakunta perustetiin kenties eswim. kartanon osoittamalle paikalle. Mutta Silloinkin kartano oli tavallisesti vain yksi maanomistaja muiden joukossa. Ja näin siis sana "lääni" kartanoläänin yhteydessä ei EDIT: keskiajan jälkeen tarkoita (ainakaan yleensä) erityisesti hallintoaluetta vaan yksinkertaisesti kartanon alaisuudessa maanomistuksellisesti olevaa aluetta, missä kartano voi järjestellä maanomistuksesta riiippuvia asioita enemmän tai vähemmän vapaasti. EDIT:Mutta vielä keskiajalla sillä ehkä saattoi olla enemmänkin valtaa yli ja ohi tavallisen hallinnon. Eli sanan lääni merkitys tässä on oikeastaan "vaikutusalue". EDIT: Mutta keskiajalla tämä ei ehkä vielä ollut aina välttämättä ihan näin, vaan vasta myöhemmin. - Niin kuin alkujaan linnalääni tai maaherranläänikin on ollut linnan tai maaherran hallinnon vaikutusalue tai vielä tarkemmin näiden alaisuuteen osoitettu alue. - Ja hallinnollinen merkitys sanalle lääni on tullut vasta kun maaherranläänistä tuli sanan lääni ensisijainen merkitys. EDIT: Ja sitä sillä saattoi olla myös alun perinkin, ennen kuin mitään varsinaista lääninhallintoa oli ehditty luomaan virkakuntineen. - Mutta virkamieshallinnon kehittyessä kartanoläänit rajoittuivat vain maanomistusyksiköiksi. --Urjanhai (keskustelu) 4. heinäkuuta 2013 kello 00.59 (EEST)

Ilmeisesti tämä on siis vähän kuten Jokilääni tai vaikkapa Kajaanin vapaaherrakunta. --Raksa123 (keskustelu) 4. heinäkuuta 2013 kello 01.19 (EEST)

Vapaaherrakuntaan liittyi artikkelin mukaan omaa hallintoa, mutta Jokilääni, niin kuin alla ehdinkin jo kirjoittaa (ymmärtääkseni?) oli vain kartanolääni. Vapaaherrakuntia oli Suomessa muitakin (ks. Eino Jutikkala: Suomen historian kartasto), mutta niillä ei tainnut olla mitään kovin pitkäaikaista vaikutusta. Mutta kun Ruonankartanon lääni oli keskiaikainen ilmiö, niin silloin sillä kyllä saattoi olla myös hallinnollista merkitystä, niin kuin artikkelissa esitetään, kun muut yhteiskunnan hallinnolliset instituutiot eivät olleet niin vakiintunet. Alueen pitäjänhistorioista täömä egkä selviäisi tarkemmin. --Urjanhai (keskustelu) 4. heinäkuuta 2013 kello 01.25 (EEST)

Kirjallisuutta aiheesta löytyy muun muassa Jokioisten (Jokioisten kartano) ja Eurajoen (Vuojoen kartano) pitäjänhistorioissa. Esim. Jokioisten hiostoriassa selostetaan missä eri suhteissa kartanon alustalaistalot saattoivat olla kartanoon, ja miten tämä vaikutti heidän asemaansa. Jokioisten kartanon alueesta, joka käsitti koko nykyisen Jokioisten kunnan sekä osia Ypäjästä ja Humppilasta, käytettiinkin nimitystä Jokilääni, joka edelleenkin on käytössä muun muassa eräiden organisaatioiden nimissä, mutta kuten yllä selostin, sekään ei liittynyt mihinkään hallintoon vaan pelkästään maanomistukseen ja maanomistukselliseen alustalaissuhteeseen. - Joka toki vaikutti alustalaisten elämään ratkaisevasti ja monin tavoin.--Urjanhai (keskustelu) 4. heinäkuuta 2013 kello 01.21 (EEST)

Tämä kyseinen läänitys on ollut kungsgårdslän. Äkkiseltään hallintoyksikön merkitystä en saanut löydettyä, mutta Halikonlahden molemmin puolin ollut kaksi tällaista: Runagårdslän (Ruonankartano) ja Helgå kungsgårdslän (Perniön Pyhäjoki). --Vnnen (keskustelu) 18. lokakuuta 2019 kello 20.11 (EEST)

Kartanolääni ainakin noissa yllämaimnitsemissani tapauksissa on tarkoittanut kartanon alaisuudessa olevaa aluetta, siis maanomistusta tai muuta hallintaa. Silloin tuon kungsgårdslän voisi ymmärtää tarkoittavan kuninkaankartanon alustalaisia alustaistiloja sisältävää aluetta. Kun en ole historiantutkija, niin en osaa tarkoin määritellä, mistä tuo alustalaisuus on muodostunut enkä varsinkaan eroja siinä eri aikoina. Se on kai voinut sisältää jotain sellaista kuin verotusta, työvelvollisuuksia ja sanansijaa omasisuuden suiirrossa. Maallikkona en osaa oikein varmasti sanoa onko ollut jotain varsinaista muuta hallintoa. Permiöstä tai pitäjänhistorioiden ohella muuten olla joku historiallisen ajan arkeologien kirjoittama viimeaikainen kirjakin noista kartanoista mutta en nyt muista tarkasti, mistä niistä. Sana lääni (vrt. läänitys) on alun perin tarkoittanut kai alaisuudessa olemista. Esim. Eurajoella: [1] "perindö lääni" = alue, joka ei ole ollut kartanon alaisuudessa vaan on erotuksena siitä on koostunut perintötiloista. Sana "lääni" merkityksessä "jonkun kartanon lääni" (nykyään tietysti jo entinen, kun maat on jaettu) tulee myös usein vastaan perinneaineistoissa kuten murrekirjallisuudessa, kaskuissa ja sananparsissa.--Urjanhai (keskustelu) 19. lokakuuta 2019 kello 10.13 (EEST)

Aulis Oja käyttää nimitystä lampuotilääni, kun kirjoittaa Ruonankartanosta, Pyhäjoesta ja Kuusiston kartanosta: Kaikilla kolmella kartanolla oli omat isot lampuotilääninsä, jotka vielä uudenkin ajan alussa muodostivat itsenäiset hallintoalueet Piikkiön, Sauvon ja Perniön nirnismiespitäjien piirissä. (Keskiaikaisen Etelä-Suomen asutus ja aluejaot, 1955) Myös Kyminkartanolla on ollut lampuotilääni. Vaikuttaisi, että ne ovat jotenkin rinnastettavissa esim. Muurlan lääniin. --Vnnen (keskustelu) 19. lokakuuta 2019 kello 13.52 (EEST)

Taidan olla tämän arviointiin liian maallikko, menee niin vanhaan aikaan.. Tuon perusteella jotain hallintoalueen roolia on voinut olla. Noita tuollaisia on kai muutama muukin. Ao. pitäjien historioista voi löytyä. Sen muistan kyllä pitäjänhistorioista, että nimestään huolimatta Muurlan lääni oli ymmärtääkseni kuitenkin hallintopitäjä. Nimi ilmeisesti vain viittaa siihen, että sen alue oli laajempi kuin sille nimensä antaneen Muurlaan, mutta tämäkin pitäisi pitäjänhistorioista tarkistaa.--Urjanhai (keskustelu) 19. lokakuuta 2019 kello 17.54 (EEST)

Sen Oja on kertonut muualla (vai oliko se juuri tuossakin), että jako Muurlan läänin ja oliko se nyt Uskelan hallintopitäjän välillä tehtiin ruotsalaisen ja suomalaisen oikeuden mukaan.--Urjanhai (keskustelu) 19. lokakuuta 2019 kello 18.04 (EEST)

Sain viimeinkin aikaiseksi käytyä tutkimassa kirjastossa, minkä seurauksena syntyi artikkeli Kartanolääni. Sauvon historia I -kirjan kartanolääniä koskevista lähdeviitteistä löysin Gunvor Kerkkosen kirjan Västnyländsk kustbebyggelse under medeltiden, joka voisi avata käsitettä lisää, jos sen vaan saisi jostain käsiinsä. --Vnnen (keskustelu) 19. lokakuuta 2022 kello 15.09 (EEST)