Keskustelu:Romanit

Artikkeli Romanit oli ehdolla suositelluksi artikkeliksi, mutta ehdotus kaatui.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
18.9.–9.10.2015	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hylätty	(ikilinkki)

Mustalainen ei missään nimessä ole pilkkanimi tai "poliittisesti epäkorrekti", toisin kuin manne. Monet romanit itsekin käyttävät tuota mustalainen-nimitystä itsestään. Mm. kirjailija Veijo Baltzar.Kommentin jätti SM (keskustelu – muokkaukset).

Mustalainen ei ole vähässäkään määrin halventava nimitys tummalle. Tummien kielenkäytössä on pieniä vivahde-eroja tilanteen ja yhteyden mukaan milloin puhutaan mustalaisista, kaaleista, tummista taikka romaneista. Ko. sanan halventavuus on suomalaisten maailmanparantajien aivan itse omantunnontuskissaan keksimä myytti, jota on mediassa onnistuttu viljelemään. Se on toki totta, että asiatekstissä näyttää fiksummalta ja onkin fiksumpaa puhua romaneista. Maininta heimon kansanomaisesta nimityksestä tulee kuitenkin säilyttää, ja on väärin väittää sitä halveeraavaksi. 85.23.78.227 2. tammikuuta 2011 kello 21.26 (EET)

Kyseiselle tiedolle on lähde, Kielitoimiston sanakirja. Jotta tiedon voisi poistaa tulisi löytää perusteluiksi toinen, yhtä varteenotettava lähde. Terv. --Riisipuuro 3. helmikuuta 2011 kello 01.47 (EET)--

Kielitoimiston sanakirja ei ole mikään lähde tällaiselle asialle. 85.23.78.227 3. helmikuuta 2011 kello 01.53 (EET)

Mikähän tarkoitus artikkelin kappaleella stereotypioista oikein on? En ole huomannut, että wikipediassa muualla olisi tällaisia. Onko esim. stereotypioita Tallinnan satamasta? Stereotypioita Pink Floydista? Stereotypioita Matti Heikkisestä? Entä jos alaluvun otsikko olisikin Ilkeilyä ja vinoilua romaneista? --Kospo75 (keskustelu) 3. maaliskuuta 2013 kello 15.30 (EET)

Kospo75 on oikeassa. Tällaisenaan kappale on korkeintaan trollihaavi, pahimmillaan kansanryhmää loukkaava. Poistin kappaleen. --(λ (?) (!)) 24. tammikuuta 2015 kello 00.07 (EET)

Verikosto

Eikös täällä pitäisi olla tietoa myös romanien harjoittamasta verikostosta? Kommentin jätti 87.94.83.66 (keskustelu – muokkaukset).

Pitäisi olla muutenkin muistakin romaneihin ja heidän kulttuuriinsa liittyvistä ongelmista, mutta objektiivisesti. 78.27.108.10 13. syyskuuta 2014 kello 09.37 (EEST)

Yleistä keskustelua

"Otavan iso tietosanakirja kertoo vielä vuonna 1962 tällaista: 'Säännöllistä työtä m. yleensä karttavat.' Nykyään valtaosa väestöstä ymmärtää jo että nämä olivat vain legendoja, joilta puuttui todellisuusperä." Onko ihmisten mielipiteestä tähän asiaan tehty tutkimus? Jos on niin lähde olisi hyvä laittaa artikkeliin, muuten tuo on kirjoittajan mielipide ilman faktapohjaa. Tutkimuksia valtaväestön suhtautumisesta vähemmistöihin kuitenkin on tehty mittavasti. Myös tietosanakirjan tiedon leimaaminen legendaksi ilman viittaamista uudempaan tutkimustietoon kuullostaa oudolta. Kommentin jätti 81.197.13.118 (keskustelu – muokkaukset).

Kaaleet

Ovatko romanit sama kuin kaaleet? Jos ovat, mikä on sanan kaalee etymologia? Olen jonkun kerran törmännyt sanaan Tuohirulla 17:10, 3 elokuu 2006 (UTC)

Vastaus:

Käsittääkseni kaalee tarkoittaa samaa kuin romani. Tarkoittanee ihmistä romanikielessä.Kommentin jätti 193.65.42.66 (keskustelu – muokkaukset). Joo se tarkoittaa samaa kuin romani tai mustalainen paremmin sanottuna Kommentin jätti 194.188.203.115 (keskustelu – muokkaukset).

Mustalainen on nykyään osalle romanille epämiellyttävä nimitys suomalaisen suusta(rasismin aiheuttama seuraus). Romanit itse voivat tietenkin kutsua itseään millä nimityksellä vain, mutta suomalaisen kannattaa käyttää ihan vain sivistynyttä ja aitoa nimitystä-> romani.:) Samalla tavalla kun tummaihoisetkaan eivät välttämättä tykkää että heitä nimitetään mustaksi, tai yleensäkään värin perusteella.. ennemmin esim. sen maalaisuuden mukaan mistä hän on, tai ulkomaalaistaustaiseksi, tai jospa vain ihmiseksi!

Toinen juttu. Ai että on ärsyttävää ja naurattavaa kun valtaväki käyttää usein romanien kulttuurista/taustasta/perheestä puhuessaan sanaa heimo:D Ihan kun jostakin intiaaneista:P Tulee aina mieleen että tuo ei ainakaan paljoa romaneista tiedä:D:D Kommentin jätti 80.221.14.40 (keskustelu – muokkaukset).

Et taida itse tietää mustalaisista mitään. Mustalaiset puhuvat itsestäänkin heimona, ja heimo noin yleensäkin tarkoittaa kieleltään ja kulttuuriltaan yhtenevää sakkia, joten suomalaiset ja kaaleet (suomalaistunut väännös romanien kielistä, tarkoittaen tummaa) ovat eri heimoa. Mustalaiset ovat laulava tumma heimo. 85.23.78.227 12. syyskuuta 2010 kello 23.27 (EEST)

Nimitysten alkuperistä

"Manne on suomalaisten romaneille antama halventava nimitys joka tulee romaniryhmästä manouche. -- Sana mustalainen lienee peräisin musta tataari -nimityksestä."

Mistä nämä tiedot ovat peräisin? Eiköhän mustalainen-nimitys tule mitä ilmeisimmin siitä, että romanit ovat/olivat selvästi valtaväestöä tummempia. Manne-nimityksen väittäisin tulevan, käsittääkseni romanien keskuudessa yleisestä, etunimestä... --Elo 31. lokakuuta 2007 kello 17.05 (UTC)

Niin minunkin käsittääkseni "Manne" on syystä tai syyttä ymmärretty yleiseksi etunimeksi, ja se on siitä siirtynyt haukkumanimeksi. Vrt. "Paddy", "Hymie", "Pekka", "Börje", "Vanja". --128.214.182.110 11. joulukuuta 2007 kello 07.39 (UTC)

Mustalainen ei ole mitenkään halventava nimitys tosiaan, sillä romanisyntyiset kirjailijat käyttävät em. termiä itsestään. Nimen alkuperä on "musta tataari"-nimityksestä, koska romanien tullessa Saksaan ja myöhemmin niin ikään Suomeen, heitä luultiin tataareiksi. --MattiRemes 25. lokakuuta 2008 kello 09.06 (EEST)

Tuskinpa Suomessa mistään "mustista tataareista" tiedettiin.--195.237.90.72 17. elokuuta 2009 kello 19.09 (EEST)

Wikipedia-mentorointia?

Käyttäjä Dzanipe (keskustelu · muokkaukset) kertoi olevansa ammatiltaan romanikultturin erityisasiantuntija, mutta hän kaipaisi apua Wikipedian käyttämiseen. Olisi hienoa, jos joku artikkelin parantamisesta kiinnostunut voisi sitä antaa. –Ejs-80 11. helmikuuta 2008 kello 12.48 (UTC)

Vainot

Löytyisikö tästä tutkielmasta lisätietoa tai lähdeviitteitä artikkeliin: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000015&conference=4500000000000461&posting=22000000020551480&view_mode=flat_threaded (Valitettavasti en itse ehdi millään käymään läpi asioita niiden vaatimalla tarkkuudella.) --192.168.1.115 17. huhtikuuta 2009 kello 14.13 (EEST)

Kuva

Toi kuva missä on "Espanjalaisia romanityttöjä 1900-luvun alussa" on jollain tapaa mokattu, sillä kuva on liian uudenveroinen ollakseen 1900-luvun alkupuoliskolta. 83.148.246.150 17. elokuuta 2009 kello 17.32 (EEST)

Värivalokuvausta oli olemassa jo tuohon aikaan. --Thi 17. elokuuta 2009 kello 17.43 (EEST)

Lisäksi kyseinen kuva näyttäisi olevan jälkikäteen vesiväreillä väritetty, mikä ei sekään ole mitenkään tavatonta. --84.249.179.57 3. toukokuuta 2011 kello 23.56 (EEST)

Kartta maittain

Voisiko esim. kyseisen kuvan tekstiä selventää? Itselleni ei ainakaan mene jakeluun, miten tummin punainen tarkoittaa 7-10 %, ja kuitenkin suurin lukema kartalla on vain 4,7 %? Esimerkiksi Suomi 0,2% on harmaa eli alle 1%, mutta Bosnia ja Hertsegovina myös 0,2% mutta punainen eli juuri tuo 7-10%? WTF? 82.141.66.91 14. elokuuta 2010 kello 17.28 (EEST)

Katsottuani artikkelia en:Romani_people, nuo värit nähtävästi tarkoittaa osuutta romanien kokonaismäärästä maailmassa (tai Euroopassa). Ja prosentit valtioiden kohdalla osuutta valtion asukasluvusta. Ehkä näin, en ole varma, mutta jos näin on, se pitäisi lukea kuvassa. 82.141.74.224 12. marraskuuta 2011 kello 16.43 (EET)

Näköjään en-wikissä on nyt eri kartta. Kannattaisiko laittaa tännekin? Kai tuo jotenkin selvempi on... 82.141.125.41 9. joulukuuta 2011 kello 02.36 (EET)

Muokkaussotaa yksittäistutkimuksesta

Käyttäjä Hartz haluaa nyt väen vängällä leimata yhden Serbialaisen tutkimuksen perusteella miljoonia ihmisiä idiooteiksi. Huonoa yleistämistä tiedenäkökulmasta, neutraaliusperiaatteen loukkaamista Wikipedian pilarien päältä katsoen, ja kansanryhmään epäilyttävällä tavalla kohdistuvaa leimaamista ihan yleisellä tasolla. --(λ (?) (!)) 23. tammikuuta 2015 kello 23.21 (EET)

No hyvä, että löysit tänne artikkelin keskustelusivulle, jotta keskustelua ei käydä minun keskustelusivullani, jossa sitä äsken vielä käytiin. Et osannut perustella, miksi artikkeliin ei voisi kuulua ko. tieto. Kysyin sinulta, että tarkoitatko, että tieto ei voi olla missään kohtaan ko. artikkelia ja et vastannut siihen lainkaan. Minä vain raportoin mitä tutkimuksessa sanotaan. Philippe Rushton on alallaan arvostettu tutkija. --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 23.26 (EET)

Perustelut on esitetty. Muokkaajaa kehotettu tutustumaan tieteentekemisen periaatteisiin. Yksittäistutkimus yleistetty yleiseksi tiedoksi. Vähemmistönäkemykset eivät kuulu Wikipediaan, paitsi ehkä suosituimmat kun verrataan vähemmistönäkemyksiä. WP:NN#Palstatilan_antaminen_v.C3.A4hemmist.C3.B6n.C3.A4kemyksille, ja mitä vielä.

Yleistyksen vuoksi päädytty tilanteeseen jossa kansanryhmää tai etnisyyttä käsitellään arveluttavassa valossa. Laillisuuden rajamailla näin perjantai-iltana. --(λ (?) (!)) 23. tammikuuta 2015 kello 23.41 (EET)

Sinulla on sitten varmaan esittää ns. päinvastainen tutkimus, jossa romanit ovat jossain päin maailmaa saaneet erityisen korkeita pisteitä jossain psykologisissa testeissä, kuten Standard Progressive Matrices -testissä. --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 23.48 (EET)

Esitit vähemmistönäkemyksen joka ei ole ns. yleistä tietoa. Ei Wikipediassa ole tarkoitus käydä tieteellistä tutkimusta koskevaa dialogia. Se olisi Uutta tutkimusta, ei kuulu tänne.

Artikkeleihin olisi ideana lisätä yleistietoa, ei Baŝŝizuukilaisten riihenrakentajien tiedekerhon viikkojulkaisun pääkirjoituksen loppukaneetteja.

Yksittäistutkimusten väitteiden tarpeettomuuden huomaa, kun muokkaa väitteet niiden mukaisiksi: "Baŝŝizuukilaisten riihenrakentajien tiedekerhon viikkojulkaisun mukaan..." - eihän tuo ole mitään "yleistietoa".

Ehkäpä olisi parasta kirjoittaa tällaisia omia tulkintoja marginaalisistaa näkemyksistä omaan blogiinsa.--(λ (?) (!)) 24. tammikuuta 2015 kello 00.00 (EET)

Tällaiset ihmisrotujen/etnisten ryhmien älykkyyksiä koskevat tutkimukset voi esitellä sopivassa laajuudessa artikkelissa Rotu ja älykkyys (Hartzin esittämää tutkimusta ei tarvi esitellä siellä). Yksittäisen etnisen ryhmän artikkelissa niillä ei ole mitään tekoa, sen verran kiistanalaisesta tutkimusalasta on kysymys. Gopase+f (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 00.04 (EET)

Minä vain raportoin mitä tutkimuksessa sanotaan. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 00.05 (EET)

Sinun velvollisuuksiisi kuuluu tiedon lisääjänä normaali lähdekritiikki ja sen arviointi kuuluuko jokin väite johonkin artikkeliin vai ei. Silloin kun epäonnistut näissä velvollisuuksissa joutuvat muut korjaamaan muokkauksiasi. Eihän tässä mistään muusta ole kyse. Muokkauksesi on nyt korjattu ja voit siirtyä seuraavaan muokkaukseen. Gopase+f (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 00.13 (EET)

Kyllä se mun mielestä kuuluisi tähän artikkeliin, kun aihe on oikea ja lähde on tieteellinen tutkimus eli laadukkainta lähdemateriaalia mitä voi olla. Samaan aikaan artikkelissa Aškenasijuutalaiset sanotaan, että "menestyvät poikkeuksellisen hyvin älykkyystesteissä". Varmasti aškenasijuutalaisissa on joitakin kehitysvammaisia, jotka eivät menesty hyvin älykkyystesteissä, mutta varmaan tarkoitetaan keskiarvoa. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 00.17 (EET)

Noniin. Olet kertonut mielipiteesi ja se on otettu huomioon artikkelin sisältöä muokattaessa. Se siitä. Gopase+f (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 00.19 (EET)

Näin juuri. Vähemmistönäkemyksen yleistäminen yleistiedoksi etnisen ryhmän älykkyyttä käsitellessä on hyvän tavan vastaista, oltiin sitten Wikipediassa tai sen ulkopuolella. Artikkeli tiede muuten kaipaisi lähteistystä... --(λ (?) (!)) 24. tammikuuta 2015 kello 00.26 (EET)

Tuo artikkeli "Tiede" on todella huono. Poistin nyt samaa periaatetta soveltaen artikkelista Aškenasijuutalaiset kaikki menestykseen ja korkeisiin ÄO-pisteisiin viittaavan. --Hartz (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 00.28 (EET)

Siis toivottavasti näinollen poistit artikkelista kaikki yksittäisiin tutkimuksiin perustuvat yleistietona esitetyt väitteet. --(λ (?) (!)) 24. tammikuuta 2015 kello 00.34 (EET)

Hmmph, eli Hartz lähteisti hyvin kyseenalaisen väitteen siitä, että Serbian romanien geneettisesti alhaisemmasta älykkyydestä kallonmittaajaproffan tutkimuksilla jonka elämäntyönä on ollut yrittää todistaa sitä, että mustat on tyhmempiä kuin valkoiset ja aasialaiset on kaikista fiksuimpia. [1]. Tyyppi on ollut kieltämättä hyvin tunnettu, mutta myös hyvin kiistanalainen ja sen tutkimuksia on myös kritisoitu heikosti tehdyiksi eikä hänen tutkimuksiaan pitäisi käyttää lähteenä yhtään mihinkään ilman, että kirjoittaa J. Philippe Rushtonin mukaan... ja silloinkin vain sellaisissa tilanteissa jossa tutkimukset liittyvät rotuteorioihin tai häneen itseensä. --Zache (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 23.26 (EET)

Tässäpä hauska keskustelu viiden vuoden takaa. Kyseenlainen kohta oli siis tämä: "Serbiassa asuvien romanien älykkyysosamäärän on arvioitu olevan keskimäärin 70. Toiminnanohjauksesta romanien saamat pisteet vastasivat suurin piirtein 10-vuotiasta kantaväestöön kuuluvaa serbialaista. Tutkimuksessa käytettiin Standard Progressive Matrices -testiä, jossa romanit saivat ratkaistua keskimäärin 29 tehtävää testin 60:sta tehtävästä." ja itse tutkimus löytyy täältä [2] Kritiikin mukaan "Käyttäjä Hartz haluaa nyt väen vängällä leimata yhden Serbialaisen tutkimuksen perusteella miljoonia ihmisiä idiooteiksi". Omasta puolestani näyttää siltä, että yleistäminen jäi arvostelun esittäjän puolelle. Kieltämättä näiden älykkyystestitulosten esittäminen on jotenkin epähienoa, sillä kukapa tykkäisi tyhmäksi syyttämisestä. Itse tutkimuksen moittiminen on kuitenkin maallikolle vaikeaa, koska siinä käytetään sellaisia menetelmiä, joita tilastotieteen akateemiset perusopinnotkaan eivät vielä sisällä (kuka ymmärtää mitään vaikka konfirmatorisesta faktorianalyysista?). Hartzin kriitikot näköjään tyytyvätkin arvioimaan tutkimuksen kehnoa laatua yleisellä tasolla ja kuulopuheiden nojalla. Tutkimus on kylläkin julkaistu Intelligence-lehdessä [3] joka Jufo-luokituksessa saa tasoluokituksen 2. Mutta eihän se tietenkään vielä kaikkea todista tutkimuksen laadusta.Toivo ja Toivo (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 15.10 (EEST)

Tulos kertonee vain sen tutkimuksen tuloksesta. Yleisesti kai älykkyystesteistä tiedetään, kuten Zache yllä toteaa, että ne on tehty testaamaan keskiluokkaisen koulutetun miehen älykkyyttä, eivätkä ne siten kerro ehkä lukutaidottomien, erilaisissa oloissa kasvaneiden ihmisten älykkyydestä käytännössä mitään. Hartzilla on tiettävästi Wikipediassa omia agendojaan, joihin olen keskustelusivuilla itsekin törmännyt. Artikkeleista niitä on karsittu. --Abc10 (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 16.45 (EEST)

Tutkimusartikkelista taisi käydä ilmi, että älykkyystesti oli standardoitu USA:ssa. Tavoitteena on silloin satunnaisotos koko USA:n populaatiosta. Tuskin sentään standardoijat vinouttivat sitä keskiluokkaan ja koulutettuihin. Sellainen olisi testintekijältä itsensä jalkaan ampumista. Serbian romaneja verrattiin siten USA:n otokseen, ei esimerkiksi muihin serbeihin. Testi sinänsä vaikuttaa aika kulttuurivapaalta päättelytestiltä (Raven's Progressive Matrices) Toivo ja Toivo (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 17.02 (EEST)

Keskustellaan asiasta sitten kun Serbian romaneille saadaan kunnon asunnot, riittävästi ruokaa, lapset käymään 12 vuotta koulua - ja asennoitumaan positiivisesti kaikenmaailman pitkänokkaisiin tutkijoihin, joiden motiiveistakaan heillä ei ole tietoa. Suomen romaneille tuskin on tehty älykkyystestejä, mutta jos tehtäisiin, vastaajien motivointi on ongelmallinen, koska arvot eivät kohtaa. --Abc10 (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 17.42 (EEST)

Rushtonin yliopistohan kirjoitti Rushtonin tutkimuksista seuraavasti: ... In addition to ethical concerns about the nature and funding of his research, Rushton’s work is deeply flawed from a scientific standpoint. Crucially, Rushton’s works linking race and intelligence are based on an incorrect assumption that fuels systemic racism, the notion that racialized groups are concordant with patterns of human ancestry and genetic population structure. This idea is rejected by analysis of the human genome: racialized groups are not distinct genetic populations [4]. What Rushton described as “races” are socially created categories that do not reflect patterns of human inheritance or genetic population structure. In an effort to explain putative differences in parental care between racialized groups, Rushton also inappropriately applied an ecological theory developed to explain differences between species’ reproductive strategies (r/K selection theory), an approach that has since been thoroughly debunked (e.g. [5,6]). Moreover, Rushton’s work is characterized by a complete misunderstanding of population genetic measures, including fundamental misconceptions about the nature of heritability [7] and gene-environment interactions during development. His work has been criticized, often by other Western University faculty members [e.g., 7,8], on many other grounds. In some cases, Rushton’s work has failed to replicate or stand up to reanalysis [e.g., 9,10]. In other cases, his papers ignored alternative explanations or competing evidence that did not support his racist hypotheses ...[4]. Lisäksi tutkimukset ja ainakin osa julkaisuista oli rahoitettu eugeniikkaan ja rotuoppeja ajavan en:Pioneer Fundin rahoilla jonka johtaja Rushton tuolloin oli, niin aika lailla tuossa on saatu nimenomaan sellaisia tuloksia mitä Pioneer Fund ideologiallaan on tarvinnut. --Zache (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 21.27 (EEST)

Rushton-vainaan näköjään tuomitsi vuonna 2020 hänen oman laitoksensa henkilökuntakokous, ei "yliopisto" (vrt. J. Philippe Rushton. Ei mikään ihme, sillä älykkyyserot on kuuma tutkimuskohde. en:Helmuth Nyborg Tanskassa sai samasta syystä potkut yliopistosta (pääsi tosin takaisin). Pitää erottaa tieteellinen ja poliittinen kritiikki toisistaan. Tutkijat ovat aina eri mieltä vähän joka asiasta, mutta muuttuvat "kiistanalaiseksi" kun heidän kanssaan syntyy myös poliittisia erimielisyyksiä. Testituloksen poistaminen oli mielestäni kyllä paikallaan, sillä tyhmyydestä puhuminen on epähienoa, eikä sitä pidä sen takia tehdä joka paikassa. Romanien älykkyyttä, olkoon sen taso sitten mikä tahansa, on parempi käsitellä jossain muualla Rushton-kritiikkeineen. Poiston perustelut olivat kuitenkin vääriä ja siitä taisi tekstin lisännytkin tulistua. Ottaisin tämän mieluummin kysymyksenä hyvistä käytöstavoista. Toivo ja Toivo (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 09.19 (EEST)

Tämä keskustelu on yksi versio tyhmyydestä. Jos kirjoittajilla on jo valmiiksi näkemys jonkun kansanryhmän tyhmyydestä, se on kyllä Wikipediassa vakava ongelma. Vaikka en ole biologi, sen verran kuitenkin uskallan sanoa, ettei "tyhmyydelle" ole mitään biologisia perusteita. Tulokset ovat kulttuurisidonnaisia, kulloisenkin tutkijan päästä lähtöisin. Voin vaikka sanoa, että koirani on tyhmä, kun se ei ymmärrä totella ensi käskystä, mutta koiran näkökulmasta minä voin olla tyhmä. Toivottavasti tämä on tässä. --Abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 09.35 (EEST)

Eikö RPM ole kulttuurineutraali testi, joka ei suosi mitään tiettyä ihmisryhmää? Koira-ihmistapauksessa tyhmyys on eri asia kuin älykkyys, sillä tyhmyyden määrä ei ole riippuvainen väärin käyttäytyvästä otuksesta vaan sen tarkastelijasta, joka ärsyyntyy väärästä eli ”tyhmästä” käytöksestä. Älykkyys sen sijaan on otuksen omassa kallossa, ja subjektiivisten havaintojen sijaan sitä mitataan RPM:n kaltaisilla älykkyystesteillä (ei-ihmisillä toki eri tavalla). --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 25. syyskuuta 2020 kello 13.19 (EEST)

Siitä yritettiin tehdä kulttuurineutraalia testiä, mutta Flynnin ilmiön perusteella ympäristötekijät vaikuttaa siihen aika suuresti. Noin käytännön ehdotuksena, jos aihe kiinnostaa ja keskustelu olisi jatkumassa niin voitaisiin siirtyä muokkaamaan jotain sopivaa aihetta käsittelevää artikkelia tämän keskustelusivun sijaan niin saadaan jotain hyötyäkin tästä. --Zache (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 14.56 (EEST)

Flynnin ilmiötä yritin edellä esitellä kansankielisesti, koska en tuntenut FI:tä nimeltä vaikkakin ilmiönä se on hyvinkin tuttu, mutta Paranaja on lukenut vain joka toisen kommentin. Jatko voi hyvin olla paikallaan. --Abc10 (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 08.14 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Olen laajentanut tätä artikkelia viime aikoina, ja kun minulla on vielä lähteenä käytetyt kirjat käytössäni, pyydän tässä mielipiteitä artikkelin kehittämisestä. Aihe on yhteiskunnallisesti aika tärkeä. Tämä voisi tavoitella suositeltavan tasoa jos vertaisarviointi onnistuu. Onko artikkelissa vielä merkittäviä puutteita, onko se riittävän neutraali, ja onko painotuksissa korjaamista? Ehkä joistain artikkelissa mainituista romanikirjailijoista voisi tehdä artikkelit. Kirjallisuudessa kuvataan paljon kansainvälisten järjestöjen toimia romanien aseman parantamiseksi, mutta tähän artikkeliin siitä ei ole tuotu paljonkaan, tarvitseekohan edes? --Savir (keskustelu) 15. elokuuta 2015 kello 22.44 (EEST)

Hyvältähän toi näyttää. Pitäisi ehkä jossain vaiheessa tehdä näistä alaryhmistä vai mitä ne on kuten gitanot, manusit, sintit, omat artikkelinsa, mutta se ei ole tässä välttämätöntä. Mielestäni tämä on nyt aika neutraalikin, joskin tällaiseen saattaa tulla helposti vandalismia, jopa näennäislähteiden kera, mutta sehän on torjuttavissa. --Höyhens (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 14.28 (EEST)

Perusteellinen on. Ainut asia, mihin ei-asiantuntijana kiinnitin huomiota oli vaihtelu siinä kirjoitetaanko ryhmien nimet isolla vai pienellä (rom, mutta: Arlijat).--Juha Kämäräinen (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 15.18 (EEST)

Hyvä huomio. Pienellä, korjasin mitkä huomasin. --Höyhens (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 19.05 (EEST)

Tuo pienen ja ison kirjaimen turha vaihtelu jäi tekstiin lähteistä, joista ainakin Heikinheimo viljelee isoa alkukirjainta aivan liikaa. --Savir (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 19.31 (EEST)

Tästä diasporasta tekee mieli kysyä, paljonko romaneja mahtaa olla Amerikassa. Sitä tietoa en löytänyt artikkelista. --Höyhens (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 19.05 (EEST)

Artikkelissa lukee osiossa "Lukumäärä": Amerikoissa romaneja on 1–3 miljoonaa, joista Brasiliassa 800 tuhatta ja Yhdysvalloissa noin miljoona. --Savir (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 19.31 (EEST)

Katos joo. Siirtymisestä sinne ei taida olla paljon sanottavaa, vai liekö esimerkiksi "heimoittain" muuttoa ollut.. Varmasti erilaista sortoa pakoon on menty Euroopasta. Liekö Uudella manterella romanikulttuuri voimissaan? --Höyhens (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 20.19 (EEST)

Lähteissä on kyllä paljon juttua Amerikan ja Euroopan maiden kansallisista romanitilanteista, ja niistä voisi tehdä uuden osion tähän artikkeliin. --Savir (keskustelu) 16. elokuuta 2015 kello 22.35 (EEST)

Kirjoitin Yhdysvaltain romaneista nyt vähän Yhdysvaltain väestö -artikkeliin. Ehkä se on parempi ratkaisu kuin tämän artikkelin paisuttaminen maakohtaisilla kuvauksilla. --Savir (keskustelu) 24. elokuuta 2015 kello 21.19 (EEST)

Maakohtaiset kuvaukset on tosiaan parempi omina artikkeleinaan. J.K Nakkila (keskustelu) 26. elokuuta 2015 kello 21.27 (EEST)

Miksi tuo "Geneettiset todisteet alkuperästä ja vaelluksesta" on omana osionaan? Eikös noi asiat olisi parempi mainita jo alkuperän ja vaelluksen yhteydessä? Lisäksi jatkan taas näiden miniosioiden kritisointia. "Säännöt" ja "Juhlat" ovat ainakin aika suureelliset nimet nykyisille osioilleen. Säännöt kertoo ennemmin lyhyesti sääntöjen rikkomisen seurauksista ja juhlissa mainitaan, että romanit viettävät Pyhän Yrjön päivää. --PtG (keskustelu) 19. elokuuta 2015 kello 18.17 (EEST)

Laajensin juhlapäiväosiota nyt muutamalla vähän virallisemmalla muistopäivällä. Yritän keksiä miten geenitutkimuksen voisi luontevasti sijoittaa aiempiin osioihin. --Savir (keskustelu) 20. elokuuta 2015 kello 17.46 (EEST)

Säädin tuota hieman. Yhdistin samalla kaksi ensimmäistä kappaletta, sillä niissä oli mielestäni aika keskeisesti samaa asiaa Intia-alkuperästä ja Intia-asutuksen ajankohdasta. --PtG (keskustelu) 20. elokuuta 2015 kello 19.09 (EEST)

Romanien nimityksistä voisi hieman laajentaa. Mustalainen on ei-romanien käyttämä yleisesti loukkaavana pidetty mutta toisaalta monet romanit itse käyttävät kyseistä nimitystä itsestään. Tätä voisi hiukan avata jos lähteet tietävät asiasta jotain. Manne-nimitys on tietenkin yksiselitteisesti loukkaava, enkä osaa sanoa tarvitseeko sitä nostaa artikkelissa esiin kun Wikipediassa ei kerran keskivertoartikkeleissa muutenkaan tavata käsitellä aiheen kansanomaisia/alatyylisiä nimityksiä. Toisaalta tässä artikkelissa kuitenkin on oma osastonsa nimityksille... En siis tiedä, tarvitseeko asialle tehdä mitään, mutta nostin sen kuitenkin esiin kun en muutakaan parannusehdotusta keksinyt. --Miihkali ^(artikuloi) 5. syyskuuta 2015 kello 21.27 (EEST)

Selvensin nyt mustalainen-sanan käyttöä. Siitä on oma artikkelinsa, jossa asiasta voi kertoa vielä laajemmin. Mielestäni manne-nimitys ei tällaiseen artikkeliin kuulu. --Savir (keskustelu) 10. syyskuuta 2015 kello 13.32 (EEST)

Keskustelu on hiukan hiipunut, joten arkistoin vertaisarvioinnin 5 päivän kuluttua, ellei uusia kommentteja tule. Onko tässä vielä joitain sellaisia puutteita, jotka estäisivät artikkelin ehdottamisen suositelluksi? --Savir (keskustelu) 10. syyskuuta 2015 kello 19.45 (EEST)

Pari pientä kysymystä. Historia-kappaleessa sanotaan, että "Romaneja lähetettiin myös Afrikkaan, Australiaan ja Amerikkaan siirtolaisiksi." Lähetettiin vai lähti vapaaehtoisesti? Toisekseen "Ahdinko ja syrjintä" on mielestäni melko outo otsikon nimi. "Ongelmia" tai jotain vastaavaa voisi toimia paremmin. Historia-osuutta voisi hieman laajentaa jos vain materiaalia on. Ainakin Romanian orjuudesta voisi saada enemmänkin irti. --Miihkali ^(artikuloi) 13. syyskuuta 2015 kello 22.02 (EEST)

Lisäsin osion Romanian orjuudesta. Muistaakseni lähde käytti tuota sanaa "lähetettiin", joten laitoin sen aluksi tänne. Selvensin ja laajensin nyt sitä kohtaa. --Savir (keskustelu) 14. syyskuuta 2015 kello 10.04 (EEST)

Tiukka seksuaalimoraali

Romaneilla on hyvin tiukkoja seksuaalisuuteen liittyviä tabuja, mutta se ei ole sama asia kuin tiukka seksuaalimoraali. Jos romanit eivät tekisi niitä asioita, joita ei saa mainita, niin he olisivat jo sukupuutossa.--2001:708:110:1820:4C56:92B7:12FB:B555 3. joulukuuta 2019 kello 12.27 (EET)

Poistin kohdan. Lähdekirja käsittelee nimensä mukaisesti Keski- ja Itä-Euroopan romaneja, joten se ei ole yleispätevä, enkä tiedä päteekö väite edes Keski- ja Itä-Euroopan romanien keskuudessa. --Abc10 (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 13.41 (EET)

Vainajan omaisuuden hävittämisestä

Yhden haastattelun perusteella oli tehty yleistystä, joka ei pidä paikkaansa. Etenkään taloja ei ole poltettu, siitä nousisi julkinen häly ja polttaja joutuisi miettimään tekoaan kaltereiden takana. Muun omaisuuden hävittäminen voi olla tapana joissakin suvuissa mutta ei välttämättä. Käytännössä tapahtuu niin että auto myydään. --Abc10 (keskustelu) 8. elokuuta 2023 kello 15.53 (EEST)

Kiitos tiedosta! :) Kuuntelin kyseisen kohdan uudestaan, ja tajusin, että olin käsittänyt kyseisen kohdan onneksi ihan väärin. (lol) Haastateltava sanoi todellisuudessa: "ne, ketkä asuu kerrostaloissa, niiden on vaikea polttaa niitä". En oikein tiedä, miten kuvittelin, että haastateltava tarkoitti sillä asuntoa, vaikka hän tarkoitti vain irtaimistoa. Tarkoitti siis että vaikea polttaa huonekaluja, koska kerrostalon pihalle ei saa tehdä nuotiota... Ai että nyt kyllä nolottaa, olipa hyvä, että huomasit ja korjasit tämän mokan!! :) (Sinänsä on kyllä ihan laillista polttaa oma tönönsä, kunhan pitää huolen siitä, ettei tuli leviä. Olen kuullut, että esim. palokunta tykkää harjoitella purkutalojen kanssa... Muokkasin tekstiä vielä vähän vastaamaan annettuja lähteitä.109.240.99.213 10. elokuuta 2023 kello 05.35 (EEST)